Siirry pääsisältöön

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa!

Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä.

PINNASÄNKY

Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia.
Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Kertoo siitä, että en ottanut mitään asioista selvää ennen vauvan syntymää! En lukenut keskustelupalstoja, en mitään.), joten päädyimme tavanomaiseen sänkyyn. Miksi maksaa liikkuvasta laidasta, jos sellaista ei tarvitse! No, aivan ehdottomasti meidän olisi kannattanut ostaa se toisenlainen sänky! Näin saisimme siitä sivuvaunun omaan sänkyymme, mikä toisi meille lisää tilaa, mutta saisimme silti nukkua vierekkäin. Minulla ei kuitenkaan ennen Tinkan syntymää ollut hajuakaan mistään sivuvaunuista.

Tinsku ottaa rennosti, lehden lukemisen jälkeen pitää vähän huilata.
Tarpeeton pinnasänky taustalla.
SITTERI

Meillä on sitteri lainassa ystäviltä. Miksi ostaa oma, kun meille tarjottiin ilmaiseksi hyvää, tavallista sitteriä? Nyt jos saisin päättää, niin ostaisin sellaisen sitterin, joka tärisee, keinuu, laulaa, heiluu ja täyttää tiskikoneen ja veroilmoituksen. Aivan ehdottomasti, maksoi mitä maksoi. Ehkä se olisi harhauttanut lasta välillä viihtymään itsekseen, ilman henkilökohtaista hoviviihdyttäjää.

VAUNUT

Vaunujen osto oli meillä onnistunut, mutta se saattoi johtua siitä, että minä en oikeastaan niitä valinnut. Appivanhempani halusivat auttaa vaunujen ostossa, joten he kävivät katsomassa mitä paikkakunnallamme sijaitseva Oran tehtaanmyymälä tarjosi. Taisi siis käydä niin, että appivanhempani ja kummityttöni valitsivat vaunut! Tämä oli siis onnistunut valinta ja olen ollut vaunuihin supertyytyväinen! Vaunuihin saa liitettyä myös rattaat ja lisäksi adapterien avulla Cybexin turvakaukalon. Yhteensä vaunut, rattaat, turvakaukalo, adapterit ja ISOFIX-telakka autoon kustansivat vajaan tonnin. Se on mielestäni varsin kohtuullinen summa näistä suuresti elämää helpottavista asioista, jotka ovat jokapäiväisessä käytössä.

HOITOPÖYTÄ

Hoitopöytämmekin on Ikeasta ja se taas on onnistunut hankinta. Pöytä on todella iso, joten siinä voi säilyttää vaippoja ja muita tarvikkeita aivan käden ulottuvilla. Se on myös riittävän korkea, jotta en pitkänä ihmisenä väsytä selkääni. Jatkossa siitä saa Tinkalle kirjoituspöydän, kun hoitotasoa lasketaan alemmas. Vaippoja tulee melkoisen paljon vauva-aikana vaihdettua, joten mielestäni pöydän on hyvä olla ergonominen. Tässä väsyttää muutenkin selkäänsä ja hartioita ihan tarpeeksi.

Hoitopöydällä on hyvä seurustella Ässänallen ja Ruusterin kanssa.

KANTOREPPU

Meidän kantoreppukokeilut ovat olleet vähän sian säkissä ostamista. Keskustelupalstojen keskustelun perusteella tilasin meille Manducan. Sitä ennen käytin trikooliinaa, mutta se oli hankala, koska venyi hieman liikaa. En tykännyt Manducasta eikä tykännyt Tinkakaan. En saanut häntä viihtymään kasvot minuun päin enkä millään tuntunut saavan asetuksia kohdalleen. Nyt reppu roikkuu tuossa eteisessä täysin käyttämättömänä.
Halusin sitten repun, jossa lasta voi kantaa kasvot eteenpäin. Näinhän ei suositella pitkään kannettavan suuren ärsyketulvan vuoksi, mutta meille tämä on osoittautunut ihan maailman parhaaksi jutuksi. Reppuna toimii Ergobaby 360, jota suosittelen lämmöllä! Siinä saan asetukset suhteellisen helposti kohdalleen ja Tinka viihtyy hienosti. Reppuasiat ovat tietysti hyvin yksilöllisiä eli kannattaa vain kokeilla mikä itselle sopii.

RINTAPUMPPU

Ekat kerrat, kun poistuin kotoa, pumppasin varoiksi maitoa jääkaappiin. Halusin pitää kiinni täysimetyksestämme enkä siksi halunnut antaa korviketta. Tinkahan ei kyllä juuri pullosta suostunut syömään, että yleensä pumppasin ihan turhaan. Pakastin kuitenkin aina annokset ja nyt olen käyttänyt niitä, jos olen tehnyt itse sosetta Tinkalle.
Pumpun kanssakin pihistin ja ostin käsikäyttöisen, se kun oli puolet edullisempi kuin sähkökäyttöinen. Nyt ostaisin ehdottomasti sähköversion. Pumppaaminen oli tosi vaivalloista ja ärsyttävää ja sain vain vaivoin maitoa tulemaan, vaikka yritin kaikkeni sopivan tilanteen luomiseksi. Parhaimmillaan taisin saada 90 ml, mutta yleensä saalis jäi 50 milliin. Toisaalta tämä pumppuasia ei nyt ole niin suuri juttu, koska en hirveästi loppujen lopuksi pumppua tarvitse.

SYÖTTÖTUOLI

Syöttötuolin ostimme vasta hiljattain ja silloin päätin, että nyt ei pihistellä. Nettitutkimusten jälkeen päädyimme Stokken Tripp Trapp -tuoliin, sillä se oli hyvännäköinen, toimii jatkossa jakkarana ja kokemusten mukaan on varsin kestävä. Syöttötuoliksi se on aivan törkeän hintainen, sillä yhteensä tuoli ja lisäosat (eli baby set, pehmuste ja tarjotin) maksoivat liki 300 euroa. Luotan kuitenkin siihen, että se on lähes ikuinen. Ja toistaiseksi Tinka on viihtynyt siinä ihan mukavasti. Se on aika napakan kokoinen eli lapsi istuu siinä todella tukevasti verrattuna vaikkapa niihin vanhoihin puisiin syöttötuoleihin.

Saisko hei jotain ruokaa?
Jes, nyt saan heitellä näitä lattialle!
BUMBO

Ostin Bumbo-tuolin, kun Tinka alkoi pyrkiä istuma-asentoon. Sitterissä loikoilu ei kelvannut vaan olisi pitänyt päästä kunnolla istumaan. Taisin kuitenkin olla hieman myöhässä ostokseni kanssa, sillä tuoli on todella pieni. Ja koska Tinka on varsin vauhdilla kasvanut, menee hän tuoliin vain juuri ja juuri. Taitaapa se hieman jopa puristaa reisistä, koska kovin kauaa hän ei siinä halua olla. Jos siis suunnittelet Bumbo-tuolia, suosittelen ostamaan sen heti, kun lapsi vähäänkään pyrkii ylös ja osaa kannatella päätään.

Juuri paketista tullut Bumbo.
Mutta katsokaa nyt raukan reisiä miten puristuvat :/
MUUT TARVIKKEET

Mitä olen tarvinnut paljon tai mitä on pitänyt paljon ostella:
- Vaipat, vaipat, vaipat (ylläri pylläri!). Niitä kuluu, mutta suuri yllätys alussa oli miten nopeasti lapsi kasvoi aina koosta seuraavaan. Nyt ollaan menty pitkään neloskoon vaipoilla, mutta aluksi kasvu oli valtavan nopeaa. Hirveästi niitä ei siis kannata varastoon ostella. En ole lähtenyt käyttämään kestovaippoja, joten äitiyspakkauksen kestovaippa lojuu tyhjänpanttina.
- Kosteuspyyhkeet. Niitä pitää olla hoitolaukussa ja hoitopöydällä ja vähän siellä sun täällä. Auttavat vaipanvaihdossa, kun vettä ei ole saatavilla, esimerkiksi junassa. Kotona toki pyrkimys ensisijaisesti vesipesuun.
- Harsot eli rievut eli rätit. Rakas kuolakalleni on jo muutaman kuukauden ollut todella kova kuolaamaan, joten riepujakin on hyvä lojua vähän siellä sun täällä, koska ei niitä muuten ole ikinä siellä missä tarvitsisi.
- Pikkupyyhkeet eli peppupyyhkeet. Niitä tarvitaan, paljon.
- Hyppykeinu. Luotettavan tietolähteen eli netin keskustelupalstan perusteella nämä jakavat mielipiteitä, mutta ei kiinnosta. Tinka saa toisinaan hyppiä kymmenisen minuuttia ja hän nauttii siitä suuresti. Ei sitä kovin usein harrasteta, mutta selkeästi se on tästä kovasti liikkeelle haluavasta tyypistä hienoa.
- Itkuhälytin. Saimme hälyttimen Tinkan kummeilta, jotka eivät enää sitä tarvinneet. Todella kätevä, jos vauva joskus sattuu nukkumaan ulkona.

Mitä en ole tarvinnut:
- Tuttipullot. Meillä on niitä kokoelma, mutta ei niille mitään käyttöä ole.
- Tutit. Sama homma. Aluksi yritin saada Tinkaa syömään tuttia, enää en ole kokeillut. Miksi häntä nyt pitäisi varta vasten väkisin opettaa? Kun ei syö, niin ei syö.
- Liivinsuojukset. Niitäkin löytyy paketillinen, koska niitä nyt vain pitää olla. Ei mitään käyttöä, sillä kun hana on kiinni, niin se on kiinni.
- Vauvaöljy. Olen käyttänyt tätä itse, mutta vauva ei ole tarvinnut. Sitäkin olin ostanut valmiiksi, koska vauvathan tarvitsevat tällaisia tarvikkeita.

Mitäs teillä on tarvittu? Aika erilaiset asiat taitavat eri vauvoilla nousta esille. Yksilöitä pienestä pitäen!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule