perjantai 22. helmikuuta 2013

Kisabikinit myynnissä!

Niin ihania kuin nämä ovatkin, niin eipä nillä itse enää mitään tee, joten myyntiin saavat mennä. Myynnissä siis kahdet bikinit, joista violetit on olleet kahdesti päällä ja pinkit tasan kerran.


Kuva: Bodylehden galleria

 
 
 
 
Kyseessä Biancaneven valmistamat bikinit, joiden housuosa on kokoa M.
Hintapyyntö 200 € (sis. postit)
 

 

 

Kuva: Mike Siren

Kuva: Mike Siren
 
Näiden housosa myös kokoa M, mutta nousee edestä jonkin verran ylemmäs kuin violeteissa bikineissä.
Hintapyyntö 150 €.
Näissä ei ole niin paljoa kiviä kuin noissa violeteissa eli voi hyvin vielä itse koristella mieleisekseen!
 
Itse olen 173 cm pitkä eli pitkälle sopivat paremmin. Tosin yhdet bikinit olen myynyt 15 cm itseäni lyhyemmälle ja niistä saatiin aivat hyvät soviteltua eli onnistunee sekin :)
 

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

Helppoa ruokaa

Loistavia treenejä tulee nyt tehtyä! Ihan kuin olisi uudestaan aloittanut treenaamisen ja jokin kuherruskuukausi menossa ;) Katsotaan kauanko sitä jatkuu...

Päivän ostokset
Omien treenien lisäksi ryhmäliikunnan ohjauksia on ollut keskimäärin seitsemän tuntia viikossa. Silloin saakin miettiä syömisiään sen kannalta, että varmasti palautuu hyvin. Energiavarastot pitää täyttää seuraavaa päivää varten.



Palautuminen onnistuu esim. tällä erinomaisella salaatilla. Olen täysin suuruudenhullu kun puhutaan ruoasta. Itse asiassa minuahan ei saisi ollenkaan päästää ruokakauppaan suunnittelemaan "jotain hyvää ruokaa". Koska jos teen vaikka salaattia, siihen pitää tulla kaikkea mahdollista maan ja taivaan väliltä. Tämä sisälsi jääsalaattia, salaattimixiä, kurkkua, punaista, vihreää ja keltaista paprikaa, kirsikkatomaatteja, aurinkokuivattuja tomaatteja, fetaa, broileria, riisiä, kananmunaa ja oliiviöljyä. Kylkeen pala ruispatonkia. Maistuvaa ja nopeasti valmistettua.
Maustamatonta, rasvatonta jogurttia appelsiinin kera

Nopean, helpon ja terveellisen ruoan reseptejä olisi tarkoitus keräillä, jotta niitä voisi jatkossa hyödyntää asiakastyössä. Eli jos teillä on hyviä reseptejä, joita saa käyttää, niin tänne vaan!

Monet pohtivat arkiruoan tekemistä ja tarkoituksena olisi kerätä kokoelma helppoja reseptejä, joiden vuoksi keittiössä ei tarvitsisi viettää ihan koko iltaa. Silti ruokiin olisi hyvä sisällyttää mahdollisimman vähän eineksiä ja runsaasti kasviksia.

Kasvisrikasta viikon jatkoa!


Viikko kuluu myös tällaisissa merkeissä!

maanantai 18. helmikuuta 2013

Rasvasta vielä

Uusissa ravitsemussuosituksissa keskitytään rasvaan - Potilaan Lääkärilehti

Suomalaisten kolesteroliarvot kääntyivät nousuun sen jälkeen, kun karppausbuumi ja ajatukset kovan rasvan haitattomuudesta levisivät. Sattumaa? Tuskin. Suosituksia varten on jälleen käyty läpi tuhansia tutkimuksia, joiden perusteella on päädytty edelleen samaan johtopäätökseen: kovan rasvan karsiminen kannattaa.

Ja niin kannattaa muuten myös kovaa treenaaminen eli treenirikasta alkanutta viikkoa!

perjantai 15. helmikuuta 2013

Kookosöljy ja muut rasvat

Kookosöljy on ihmeellinen öljy. Se pikaisen nettisurffailun perusteella mm. parantaa suolistosairauksia, auttaa immuunijärjestelmän toimintaa, vähentää tulehduksia, ehkäisee diabetesta, auttaa painonhallinnassa sekä parantaa veren rasva-arvoja. Mieletöntä.

Vai voiko oikeasti olla näin? Kookosöljyn todetut vaikutukset on monesti todettu eläinkokeissa eikä näitä tuloksia voida siis suoralta kädeltä liittää myös ihmisiin. Varsinaista vankkaa tutkimustietoa kookosöljyn hyödyllisyydestä ei siis ole olemassa. Ongelmalliseksi öljyn tekee se, että se sisältää runsaasti kovaa rasvaa ja vain vähän välttämättömiä rasvahappoja. Itse asiassa niin vähän, että pelkästään kookosöljyä käyttämällä välttämättömät rasvahapot saa vasta, mikäli öljyä käyttää yli litran päivässä... Tai sitten voi tietysti ottaa pari ruokalusikallista rypsiöljyä.

Kovan rasvan runsas käyttäminen ei ole suositeltavaa mutta onko kookosöljystä sitten haittaa? On nimittäin myös spekuloitu sillä, olisiko kookosöljy kenties terveydelle melko neutraali öljy? Tiedä häntä, ilman tutkimusnäyttöä on hankala sanoa mitään puolesta tai vastaan. Se, että öljyssä on runsaasti kovaa rasvaa ja vain vähän välttämättömiä rasvahappoja saa ainakin minut pysyttelemään erossa siitä. Käytän mieluummin rasvan lähteinä sellaisia, joista saan myös välttämättömiä rasvahappoja. Lähinnä siis käytössä ovat rypsiöljy ja soijalesitiini, toisinaan myös oliiviöljy ja kasvirasvalevitteet. Jos kookosöljystä joskus ilmestyy luotettavaa muuta tutkimustietoa, saatan muuttaa käsitystäni, mutta tuskin sitä ihan heti tapahtuu. Vielä en ole keksinyt ainuttakaan syytä miksi itse käyttäisin kookosöljyä.

Riittävä rasvan saanti on toisinaan haastavaa. Kovaa rasvaa saa kyllä vähän sieltä sun täältä. Itse saan sitä erityisesti lihasta, jota syön aivan liian paljon. Maitotuotteet valitsen rasvattomina eli sieltä rasvaa ei tule, mutta aina herkutellessa leivonnaisilla, makeisilla tai pikaruoalla, nousee kovan rasvan saanti heti. Itse leipoessa pyrin kyllä käyttämään pehmeän rasvan lähteitä; sopivat lähes kaikkeen leivontaan.
Pehmeää ja kovaa:
kasvisten joukossa rypsiöljyä ja kanat paistettu öljyssä, mutta kastikkeessa maitopohjaista pippuriruokakermaa.

torstai 14. helmikuuta 2013

Vastuu itsestä

Osallistuin eilen mielenkiintoiseen diabeteskoulutukseen. Joka kerta nuo luvut meidän terveydentilasta vain saavat järkyttymään, vaikka ne jo entuudestaan ovatkin tiedosta. Mutta se, että tyypin 2 diabetes liitännäissairauksineen vie 15 % terveydenhuollon menoista on täysin käsittämätöntä. Varsinkin kun dm2 on sairaus, johon elintavat ovat niin oleellisesti yhteydessä (ei aina mutta usein). Miten ihmeessä tätä sairautta ei saada kuriin?

Ja mitä tapahtuu kun nykypäivän ylipainoiset lapset ja nuoret kasvavat aikuisiksi? Lapsilla on ylipainoa eikä liikuntaa harrasteta riittävästi. Miten tämä näkyy, kun heistä tulee keski-ikäisiä? Kun elää tällaisessa fitnesskuplassa, ei aina oikein ymmärrä, että ne runsaasti liikkuvat nuoret ovat kuitenkin vain hyvin pieni osa nuorisosta. Osa näistä nuorista kyllä tuntuu löytävän fitneksen jossain vaiheessa ;) Sen verran paljon näyttää olevan sohvaperunasta fitnesskissaksi -tarinoita nettimaailmassa tällä hetkellä. Hyvä asiahan se sinänsä on, mutta vielä parempi olisi opettaa lapset jo pienestä pitäen liikkuvaisiksi.

Samalla pitäisi jokaisen ottaa vastuu omasta terveydestään. Ja oikeastaan ihan kaikesta mahdollisesta. Nykypäivänä kaikki vastuu siirretään aina jollekin muule kuin itselle. Lihavuuden syy on huonoissa ravitsemussuosituksissa, huonossa terveydenhuollossa tai liian suuressa pikaruokatarjonnassa. Velkaantumisen syy on pikavippifirmat ja liian huono palkka. Huonon kunnon syy on kalliit kuntosaliketjut ja huonot kokemukset koululiikunnasta. Olisiko aika ottaa itse vastuu kaikesta? Kai sitä jokainen yhä edelleen itse sen haarukan sinne suuhunsa vie? No, tämä on ehkä hieman kärjistettyä, eihän se syöminen aina niin yksinkertaista ole. Mutta todellisuus on se, että harvoin se on kenenkään muun kuin peilikuvan syy, mitä se vaaka näyttää.


Terkkuja treeneistä!
Ihan kaikkeen ei omassa kropassaan (niin kuin ei valitettavasti terveydentilassaankaan) pysty vaikuttamaan. Siksi olinkin melko surullinen lukiessani uudesta Sport-lehdestä Kati Alanderin haastattelun, joka oli otsikoitu: "Vaatimuksena silikonit". Jutusta sai sen käsityksen, että lajissa ei ilman silikoneja pärjää. Toki muistettiin kyllä muistuttaa, että puhuttiin ammattilaistasosta mutta silti.

Minulle tämä laji on ihan muuta kuin jatkuvaa peiliin katsomista, isoja tissejä, pitkiä hiuksia, kauniita kynsiä ja blingiä, blingiä ja blingiä. Haluaisin välillä muistuttaa, että tämä on tiukkaa työtä hikisissä, kuluneissa trikoissa, jatkuvaa riittämättömyyden tunnetta, koska ikinä et ole riittävästi kehittynyt, kieltäytymisiä ja itsekuria, lihaskipua ja kolotuksia, töitä päivästä, kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ja nautinnolla. Juuri tämä kaikki on homman suola, ei se yksi päivä voimakkaissa meikeissä ja pikkuhousut täynnä paljetteja. Eikö tämän nyt kuitenkin pitäisi olla urheilulaji eikä missikisat, häh?

Ja jos amatööritasolla joskus vaaditaan tissit menestymiseen, niin siirryn maratoonariksi. Piste.

maanantai 11. helmikuuta 2013

Päivän kunto

Missä mennään tällä hetkellä? Mennään huikeissa treeneissä ja kovalla motivaatiolla! Rautaa nousee ja kaurapuuro maistuu :) Lauantaina napsittiin pari kuvaa tämän hetkisestä kunnosta ja samalla huomattiin myös ongelmat asentojen kanssa. Herättävää kuvailla aina toisinaan.

 
 
Tässä on esimerkkiä siitä mitä tapahtuu kun riittävän pitkään laiminlyö kehonhuollon ja hieronnan. Yläkroppa ei käänny yhtään mihinkään. Hirvittävä puupökkelö ja asento aivan päin ***vettiä.

 
Lähes pelästyin kun näin tämän kuvan. Enkä hyvällä tavalla.

 
Huomattavasti paremman näköinen asento tähän suuntaan. Ilmeisesti olen toispuoleinen.
 
Näitä kuviahan on todella mukavaa katsella samalla kun vilkuilee toisella silmällä kisoihin valmistautumassa olevien blogeja. Kunto näyttää lähestulkoon samalta ;) Positiivista on se, että jotakin on kuluneen vuoden aikanakin tarttunut. Eli vaikka treenejä ei ehkä viime vuonna ollut määrällisesti paljon, oli niissä intensiteetti aina tallella ja kehittyminen kenties sen vuoksi on ihan kelvollista. Hyvä. Tästä on hyvä jatkaa.

tiistai 5. helmikuuta 2013

Kulkee!

Silloin pitää hehkuttaa, kun siihen on aihetta: tänään pystypunnerruksessa 22 kg käsipainot! Ja täysin tyylipuhdas kahdeksikko, ei ongelmaa. Vihdoin alkaa tuntua siltä, että kehitystä tapahtuu ja homma toimii. Aika kauan tässä onkin taisteltu.

Viime vuonna oli opiskelujuttuja ja aikapulaa. Taisi olla hieman myös motivaatiopulaa ja käytännön ongelmia. Syksystä asti on yritetty saada hommaa kuntoon ja nyt tuntuu siltä, että oikealla tiellä ollaan.

Ei tässä nyt mitenkään erityisen huonosti ole tähänkään asti treenattu mutta nyt kun kehittymisen selkeästi huomaa, on totta kai oma fiiliskin parempi. Suuri merkitys on ollut sillä, että päiväni ovat nyt epäsäännöllisiä ja pääsen paremmin tekemään aamu- ja päivätreenejä. Kaikille meille ei vain tuo kahdeksasta neljään -työ sovi. Minä tarvitsen epäsäännöllisyyttä! ;)

Hip hei, jotain oikeaa asiaa sitten myöhemmin. Tahdoin vain tulla toivottamaan vireää viikon jatkoa teillekin!
Kuva: Bodylehden galleria

maanantai 4. helmikuuta 2013

Maanantain ruokaostokset

 

Maanantain ostokset
Saan kulutettua kaupassa aina ihan tolkuttomasti aikaa. Tunti ei ole kuin nähdä kun alan pohtimaan viikon ostoksia. Siihen MITÄ ruokaa laitetaan -pohdintaan kuluu puolet ajasta ja sitten loppujen lopuksi päädyn aina tekemään spagettia ja jauhelihaa tai riisiä ja broileria. Ne suunnitelmat kannattaisi varmaan joskus tehdä ennen kuin sinne kauppaan menee. Tämä on monesti myös perheiden ongelma; ruoan pitäisi valmistua nopeasti, olla terveellistä ja laadukasta mutta myös sopivan hintaista.
 
Ajan lisäksi siellä kaupassa nimittäin kuluu rahaa. Halvalla pääsee jos tyytyy peruselintarvikkeisiin ja ostaa kaurahiutaleet kaurahiutaleina ja porkkanat porkkanoina. Mutta sitten jos ostaa puuropusseja tai  valmiiksi pilkottuja uunijuureksia, niin kappas, kilohinta kasvaa melkoisesti. Myös lihatiskillä saa hieman kaivaa kuvettaan, sillä ne maustamattomat broilerit ja paistijauheliha ovat kollegojaan tyyriimpiä. Helpommallahan sitä pääsisi kun ostaisi eineshampurilaisia eurolla kolme! Jep jep. Vielä kun periaatteesta ostaa kaiken mahdollisen kotimaisena, saa hillittömän osan kuukauden tuloistaan kulutetuksi ruokaan. Ei sillä, että se nyt kovin huono kulutuskohde olisi, mutta toisinaan pohdin, että kuinkahan paljon euroja olen eläissäni kuluttanut esimerkiksi pelkästään tomaattien ostamiseen..? Pitäisikö alkaa kasvattaa niitä tuossa takapihalla? Oma kasvimaa pihalle ja omavaraisuus kunniaan! Hieman huonosti vaan toimii näin talvella.

Hei, tämä ei ole spagettia vaan lasagnea!
Vaikka tykkään kovasti ruoanlaitosta, olen yleensä melko laiska sen suhteen. En jaksa kaivaa esiin hienoja reseptejä vaan kehittelen reseptit omassa päässä tyyliin "vähän kaikkea". Myös kasvisten suhteen olen usein melko laiska eikä meidän pöydässä näy salaattia kovin usein. Sen sijaan kirsikkatomaatteja, kurkkua ja pakastevihanneksia näkyy senkin edestä. Maailman helpoin tapa lisätä kasviksia lautaselle. Porkkanat saavat yleensä vielä hieman öljyä ja hunajaa seurakseen, jolloin maistuvat entistä paremmilta.


Silloin kun (siis aika usein) unohdan ottaa töihin välipalaa mukaan, on yllä näkyvä yleensä kahviosta ostettu välipalani. Ruisleipä ja jogurtti, toisinaan viili, toimii aina. Kisadieetin ulkopuolella syömisestä ei tarvitse tehdä rakettitiedettä vaan valita aina paras vaihtoehto tarjolla olevasta. Proteiinipuddingia en ole muuten vieläkään maistanut, pitänee korvata asia!

 
Viikonloppuun kuului iloa ja surua sekä runsaasti hyvin syömistä. Syödessä tuli usein mieleen ajatus "kohta en voikaan tehdä enää näin". Henkinen valmistautuminen kisadieettiin on jo alkanut, vaikka se ei ihan ensi viikolla vielä alakaan. Eikä henkinen valmistautuminen tarkoita ääretöntä mättöä vaan kesän miettimistä dieetin kannalta, kauppareissujen miettimistä tyyliin "kohta ei tarvitsekaan kulkea tämän hyllyn ohi lainkaan" ja aamun aloittamista ajatuksella olisiko tänään hyvä sää aamuaerobiselle. Melkein en malttaisi odottaa.