tiistai 12. huhtikuuta 2016

Äitiyslomalaisen ruokarytmi

Monesti raskaana ollessa huomioidaan ruokavalio, kun kasvatetaan lasta vatsassa. Omat ruokavaliot menivät kuitenkin raskaana ollessa aivan häränpyllyä ja keskityin lähinnä helpottamaan pahoinvointia syömisen avulla. Aluksi fyysistä ja sittemmin henkistä sellaista. Entäs nyt sitten? Ilokseni voin todeta, että jonkinlainen ruokarytmi on monien vaiheiden jälkeen jälleen löytynyt ja ateriat ovat paikoillaan. Aikamoista hakemista tämä pitkään oli. Raskauden hankaluudet, synnytyksen jälkeinen ruokahaluttomuus, makean syöminen ja käytännön haasteet ovat olleet mukana ruokavalion rakentamisessa. Tai oikeastaan minusta on jotenkin hölmöä puhua ruokavaliosta, kun ei tämä ole mikään valio. Tämä on syömistä. Sellaista, mitä harrastetaan, että pysytään hengissä. Ja josta ehkä vähän nautitaankin päivän mittaan. Sellaista, että valitaan suht koht terveellisistä asioista, että mitä tänään haluttaisiin syödä ja sitten toisinaan mietitään ihan vaan pelkästään sitä, että mitä tänään haluttaisiin syödä.
Aamiainen
 
 
Kaurapuuroa, lesitiinirakeita, Kuningas -marjasekoitusta ja raejuustoa

Aamiainen
Miten tuo yllä oleva aamiainen näyttää noin kummalliselta? No siinä on joka tapauksessa luonnonjogurttia, kaura-punaherukkamuroja, superpuurohiutaleita, ripaus muromysliä, Kuidukas-leseseosta ja hunajaa. Oikein hyvä aamun (tai meillä se on aina aamupäivän... hmm, joskus jopa puolenpäivän) aloitus, ei tullut hetkeen nälkä tämän jälkeen. Olen sen verran paljon sitä kaurapuuroa syönyt, etten jaksa enää kovinkaan usein sitä keittää. Kun nimenomaan minusta se pitää aina keittää. Mikropuurosta tulee ihan erilaista ja haluan kattilassa keitettyä puuroa. Hassua miten se puuro oli aina dieetillä maailman parasta ruokaa ja nyt se on vain ihan ok. No, aika aikaansa kutakin.
Nykyisiä aamupaloja ovat:
- erilaiset myslit maidon tai maustamattoman jogurtin kera
- kaurapuuro marjojen, banaanin tai Piltti-soseen kera (ja AINA myös raejuuston!)
- pari leipää leikkeleellä ja kasviksilla (eniten tykkään näkkileivästä, limpusta, juuresleivästä ja Realista)
- pari kananmunaa ja leikkelettä sekä kasviksia
- proteiinilettu valmiista jauheesta ja banaania
- banaanilettu banaanista ja kananmunasta tehtynä

Lounas
Kanarisotto
Kanasalaatti
Teen hyvin tavallista kotiruokaa arkisin. Mikä on helppoa ja maukasta, se kelpaa minulle. Tälläkin hetkellä uunissa valmistuu lasagne, joka on ihan kaupan pakkauksen mukaan tehty. Kaikkea ei minun mielestäni siis tarvitse tehdä alusta asti itse. Tuossa ylemmässä kuvassa on Yhteishyvän ohjeen mukaan tehty kanarisotto, joka oli muuten aivan sairaan hyvää! Muokkasin ohjetta sen verran, että tuplasin broilerin, porkkanan ja sipulin määrät ja lisäsin vielä pekonia. Vei kyllä kielen mennessään. Alemman kuvan salaattiin taas tuli valmista salaattisekoitusta, kurkkua, kesäkurpitsaa, tomaattia, oranssia paprikaa, porkkanaa, parsakaalia, broileria, siemeniä ja kastiketta. Broilerin loputtua lisäsin salaattipohjalle broilerleikkelettä ja avokadoa, toimi myös niin.
Meillä tyypillisesti syödään seuraavanlaisia ruokia:
- spagettia ja jauhelihakastiketta (tämän tuunaan usein kasvirasvapohjaisilla ruokakermavalmisteilla)
- peruna-bataatti-muusia ja perinteistä jauhelihakastiketta
- makaronilaatikkoa
- broiler- tai kinkkukiusausta
- makkarakeittoa
- broileria ja riisiä
- risottoa
- uunijuureksia ja broileria tai lihapullia
- broilersalaattia
- lasagnea tai lasagnettea
- Italianpataa
- herkkupäivinä tortilloja tai itsetehtyä hampurilaista tai pizzaa

Pyrin mahdollisimman paljon ujuttamaan kasviksia ruoan joukkoon eli lisään perunamuusiin porkkanaa, kiusauksiin juuressuikaleita, kastikkeisiin paprikaa ja riisin joukkoon pakastevihanneksia. Laiskana päivänä teen vain ruoan ja lisään kasvispuolta lautaselle. Tämänhetkiset suosikkini ovat parsakaali ja avokado. Niitä on helppo nopeasti jääkaapista napsia. Myös Tinka tykkää avokadosta. Hän pyydystää liukkaita paloja kärsivällisesti pienillä sormillaan. Hirmuisen söpöä.

Välipala

Joskus voi herkutella;
mustikkaa ja vaniljakastiketta
Tyypillisiä välipaloja:
- maustamaton rahka, lesitiinirakeita ja purkki ananasta
- maustamatonta rahkaa tuoreen hedelmän tai marjojen kera
- proteiinijogurtti tai -rahka ja pähkinöitä
- pari Gourmet-näkkileipää (älyttömän hyvää!) ja proteiinipatukka
- maustamatonta jogurttia, mysliä ja siivu leipää
 
Välipaloilla olen tosi tylsä ja suosin tosi usein rahkaa. Se on minusta hyvää, pitää nälän poissa ja sen jälkeen voi melko nopeasti lähteä vaikkapa jumpalle. Maidoton ruokavalio ei siis olisi ollenkaan minun juttuni. Tutkimusten mukaan maito on melko neutraali ruoka-aine, mutta minulle se on aina ollut tärkeä osa ruokavaliotani ja olen kokenut sen suhteellisen terveelliseksi. Olen kasvanut Teemu Selänteen mainostaessa maitoa, joten olen selkeästi mainonnan uhri. Vitsi vitsi, mutta koen että kohtuullisesti käytettynä maito on oikein hyvä osa ruokavaliota.
 
Iltapala
 
Maustamatonta jogurttia, maitoa, jäistä mustikkaa, mustikkarouhetta ja hunajaa

Illalla saatan toisinaan syödä toisen lämpimän aterian, mutta harvemmin enää nykyään. Aiemmin söin aina päivässä kaksi lämmintä ateriaa, mutta nyt se toinen on jäänyt. Toisaalta kulutuskaan ei enää ole samanlaista kuin silloin, kun lähes jumppasi työkseen ja treenasi kaiken vapaa-aikansa. Eilen söin iltapalaksi maustamatonta jogurttia sokerittomilla kauramuroilla ja ripauksella muromysliä, Real-leivän Becelillä ja Aamupalajuustolla + kasviksilla sekä yhden tuoreen mangon.
Muita vaihtoehtoja iltapalalle voisivat olla:
- rahka- tai jogurttiannos lisukkeilla
- marjasmoothie ja leipä
- munakas ja kasviksia, jälkkäriksi hedelmää
- banaanilettuja tai proteiinilettu
- keitettyä kananmunaa, leikkelettä ja kasviksia


Päivään kuuluu lisäksi aamun vitamiiniporejuoma ja iltapäivän kahvi, jonka kanssa otan keksin tai juustokakun makuisen proteiinipatukan. Se patukka on ihan karkkia, joten sopii hyvin makeannälkään. Tämä neljän (tai viiden jos kahvihetkikin lasketaan) aterian rytmi on nyt osoittautunut oikein hyväksi. Tähän voi vielä silloin tällöin lisätä treenin jälkeisen proteiinijuoman. Mukavasti on painokin tällä tavoin laskenut ja kaikki 25 raskauskiloa ovat poissa (ja itse asiassa vielä kilo päälle)! Tähän on varmasti vaikuttanut syömisen lisäksi myös liikunta ja totta kai imetys, mutta painonhallinnasta lisää joku toinen kerta. Makoisaa viikkoa kaikille!

keskiviikko 6. huhtikuuta 2016

Kotitreenejä

Teen useimmiten kotona muutaman liikkeen kuntopiirejä, jolloin treenin saa nopeasti tehtyä. Ja nopeasti tarkoittaa tässä oikesti nopeaa eli puhutaan useimmiten 10-15 minuutista! Tässä muutama viime aikojen treeni. Teen yleensä vähintään kolme kierrosta mahdollisimman pienillä palautuksilla. Toistot liikkuvat 10 ja 20 välillä hieman liikkeestä ja jaksamisesta riippuen.

Keskivartalotreeni villasukilla (video Instassa):
1) Vuorikiipeilijä
2) Etunojassa jalkojen veto vinoon
3) Etunojassa lantionnosto jalat suorina

Jalkatreeni vauvan kanssa (video Instassa):
1) Leveä kyykky
2) Askelkyykky
3) Lantionnosto

Käsipainotreeni (video Instassa):
1) Kyykky + suorin jaloin maastaveto
2) Askelkyykky + pystypunnerrus
3) Punnerrus + etunojapito

Kuntopiiri oman kehon painolla (video Instassa):
1) Haarahyppy kyykyillä
2) Ojentajapunnerrus + kylkipito
3) Askelkyykkyhyppy
4) Olkapääpunnerrus
5) Vatsakierrot

Jumppapallojumppa (video tulossa Instaan tämän viikon aikana):
1) Jalkojen koukistus (takareidet)
2) Jalkojen veto vatsan alle koukussa + suorana
3) Askelkyykky käsipainon kanssa
4) Punnerrus jalat pallolla
5) Tasapainoilu pallolla istuen

Punnerrustreeni
1) Ojentajapunnerrus
2) Rintalihaspunnerrus + kävely etunojassa sivuttain
3) Yhdistelmäpunnerrus joka toiston jälkeen vaihtaen (toinen käsi tekee ojentajapunnerrusta, toinen rintalihaspunnerrusta)

Tällaisia treenejähän voi keksiä vaikka mitä, mutta joskus auttaa se, että joku muu on laittanut treenit paperille. Silloin niitä on jotenkin helpompi lähteä tekemään. Ja tässä musta on hyvä juttu se, että ei tosiaan tarvitse olla pitkää aikaa varattuna, niin silti ehtii vähän saamaan kroppaa töihin. Mukavia jumppahetkiä!

Löydät videot Instatililtäni @petrabettina_r. Jos et halua käydä koko tiliä läpi, löydät videot myös hashtagilla petrafitfi. Usein linkitän ne myös blogin Facebook-sivuille, mutta ihan kaikkia ei sieltä taida vielä löytyä.

maanantai 4. huhtikuuta 2016

Lomalle vauvan kanssa

  

Lomalle lähtöön on aikaa muutama viikko. Alunperin oli tarkoitus lähteä vasta kesällä, mutta puolison työmuutokset aikaansaivat suunnitelmien muutoksen ja lähdimmekin melko nopealla aikataululla varailemaan matkaa. Lähdön oli osuttava tietylle viikolle, koska puolisolla oli vain pari viikkoa vapaata, joten vaihtoehtoja ei ollut ylenmäärin. Kriteereitämme olivat lämpö ja mahdollisimman lyhyt lentomatka. Lentomatkasta johtuen hylkäsimme USA:n, jota ensin pohdimme. Minähän inhoan (ja pelkään) lentämistä yli kaiken, joten en halua ekalle reissulle vauvan kanssa kovin suurta stressiä. Mitä nopeammin olemme perillä, sen parempi. Lämmön vuoksi hylkäsimme Välimeren, sillä huhtikuu voi vielä olla sään puolesta vaihteleva. Päädyimme sitten lopulta Teneriffaan.

Edelliset kahdenkeskiset reissumme ovat suuntautuneet Gdanskiin, Pariisiin ja Yhdysvaltoihin, joten lomilla ei ole juuri löhöilty vaan kierrelty ja katseltu. Nyt halusimme päästä nimenomaan vain olemaan, ilman mitään ohjelmaa. Siitä syystä kohteen tarjonnalla ei juuri ollut väliä. Hotellilla sen sijaan oli. Katri kirjoitti Fit you too! -blogissaan hyvin, että tietää olevansa äiti, kun Bamse-klubi ei enää ole uhka vaan mahdollisuus. Se on niin osuvasti sanottu! Ennen nimittäin selasimme hotelleja sillä silmällä, että missä lukee pariskunnille tai nuorison suosima, niin se on hyvä. Jos mainittiin sana perhe, hyppäsimme heti seuraavaan hotellivaihtoehtoon. Niin ne ajat muttuvat. Nyt minulle oli tärkeää, että valitsimme perhehotellin, jossa jokaista vauvan itkua tai huutoa ei hätkähdetä. Löysimmekin nimenomaan perheille suunnatun hotellin, josta löytyi Happy baby -huone. Eikö ole ihana nimi? Happy baby. Pakkohan sinne oli päästä! Happy baby -huoneesta löytyy vauvan tarvikkeita valmiina eli siellä on rattaat, syöttötuoli, hoitoalusta, astiasto, kylpyamme, pinnasänky ja sen sellaista vauvan hoitoon tarvittavaa.

Matkavarauksen jälkeen piti tietysti miettiä tarvittavia asioita. Ensimmäisenä ostoslistalla olivat:
- Tinkan passi
- Tinkalle aurinkolasit
- Tinkalle hellehattuja ja sopivia vaatteita
- Tinkalle uimavaippoja
- aurinkorasvaa kaikille
- itselle bikinit (raskausaikana ostetut ovat h i e m a n isot)
- itselle aurinkolasit

Passi on nyt tilattu eli homma on hoidossa. Porilaisille voin suositella kuvan ottamista varten Kuvakapu-liikettä, sillä ainakin me saimme siellä todella hyvää ja nopeaa palvelua. Nyt vain odotamme, että ehtiihän passi varmasti tulla ennen lähtöämme. Tinkan vaatteita on ollut tosi hankala miettiä. Vauvahan pitää suojata, mutta tuleeko hirmu kuuma jos on aina pitkää punttia? Voisiko välillä olla pelkkää hellemekkoa? En osaa ajatella.

Itse en ole vielä kokeillut saanko kesäkenkiäni jalkaan vai pitääkö sellaisetkin ostaa. Minulla on ollut Tinkan syntymän jälkeen suuria vaikeuksia saada entisiä kenkiä jalkaani. Ongelmia on ollut myös sormusten kanssa, sillä kihla- ja vihkisormukset sain vasta pari päivää sitten sormeeni. Se, saako niitä ikinä enää pois, on sitten toinen juttu.

Sitten on vielä kova miettiminen siinä, että mitä ruokaa otetaan mukaan vai otetaanko ja miten pakataan koneeseen ja kohteeseen. Ollaan edeltävästi vielä Helsingissä muutama yö, joten nekin vaatteet pitää miettiä. Otetaanko vaippoja ja ruokaa kotoa mukaan, ostetaanko niitä Helsingistä vai vasta kohteesta? Onko siellä mitä halutaan? Miten paljon vaatteita tarvitaan mihinkin kohtaan? Puuh. Luulen, että otan Tinkalle sosepusseja sekä puurojauheen kotoa mukaan ja ostan osan ruoista sieltä. Elän ainakin siinä uskossa, että saan sieltä lastenruokaa ihan hyvin, korjatkaa jos olen väärässä!

Ajattelin ennen lasta, että pienen lapsen kanssa ei kyllä minnekään lähdetä. Mitä jos se itkee lentokoneessa, niin eihän sellaista nyt kukaan jaksa. Sitten kuulin aika montakin mielipidettä, että pienen lapsen kanssa juuri kannattaakin matkustaa, kun syöminen on vielä suht helppoa (paljon menee kuitenkin imetyksellä) eikä lapsi pääse karkaamaan kovin pitkälle (Tinka ei karkaa vielä mihinkään, tai no, sinne mihin asti kierimällä pääsee). Ja nyt olenkin lähdössä melko luottavaisin mielin liikenteeseen. Tosin lento nyt aina vähän jännittää. Meillä ei ole koneeseen Tinkalle koria, koska emme usko, että hän siinä viihtyisi. Syli lienee parempi vaihtoehto. Lentomme lähtee aamulla, joten pidän sormet ristissä, että Tinka nukkuisi osan lennosta. Hän joutuu kuitenkin heräämään tuolloin paljon aiemmin kuin normaalisti.

Eniten odotan sitä, että päästään Tinkan kanssa touhuamaan ja Tinka pääsee ekaa kertaa uimaan (juu kyllä, olen huono äiti enkä ole vienyt vauvaani vauvauintiin). Ennen lapsia ajattelin, että on varmaan tosi tylsää aina vanhempana kaikki reissut vain leikkiä lapsen kanssa ja viedä sitä leikkipaikkoihin, mutta nyt sehän on ihan parasta! Kun näkee, miten lapsi nauraa ja nauttii, niin eihän sitä fiilistä voita mikään. Toki rehellisyyden nimissä on sanottava, että odotan myös niitä hetkiä, kun voin vaikka lähteä käymään hotellin kuntosalilla ihan yksin ja rauhassa. Ai että miten hienoa.

Puoliso oli viikon isyyslomalla ja silloin huomasin, että vaikka olen ollut tosi onnellinen Tinkan kanssa kotona, niin eihän se nyt pelkkää juhlaa ole ollut. Oli nimittäin aivan valtavan hienoa, kun joku sanoi aamulla, että "mene vain aamukahville, minä käyn vaihtamassa vaipan". Että sain ihan rauhassa juoda kahvia ilman, että piti toisella kädellä syöttää ketään. Siitäkin syystä loma tuntuu ihanalta ajatukselta. Että saan taas jakaa tämän vauvan hoidon jonkun kanssa. Pääsemme molemmat nauttimaan siitä, mutta toisaalta, pääsen myös nauttimaan välillä rauhasta.

Edellinen lomamme oli tosiaan Gdanskiin loppuvuodesta 2014. Olin juuri alkanut odottaa Tinkaa ja muistan tuosta reissusta vain sen, että olin aivan jäässä koko matkan. Minulla ei ole varmaan ikinä ollut niin kylmä kuin silloin. Pakkasta oli 16 astetta ja Tinka vei varmaan sisätiloissa kaikki lämmöt, sillä tuntui, etten selvinnyt kylmyydestä missään vaiheessa. Nyt odotankin nimenomaan sitä lämpöä. Oi ihanaa! Muutama viikko ja sitten mennään!



 

perjantai 1. huhtikuuta 2016

Epäonnistunut maaliskuu ja Ruokapuoti Lumo


Maaliskuun lenkkisaldoksi tuli vain 17 lenkkiä, mikä on selkeästi tammi- ja helmikuuta vähemmän. Homman sotki alkukuusta uusien Les Millsien opettelu, sillä ajoitin sen Tinkan päiväunille. Tyttö ulos nukkumaan ja opettelemaan. Näin jäi useampi lenkki välistä. Nyt loppukuusta sain jostain napattua flunssan ja muutama lenkki jäi sen vuoksi välistä. Myöskään kovina jumppapäivinä ei ole välttämättä huvittanut lähteä. Oikeastaan tuo 17 tuntuu ihan hyvältä lukemalta, koska ajattelin että tässä kuussa oltaisiin jääty vielä pienemmille lukemille. Tuntuu kuin olisin laiskotellut paljonkin viime aikoina.

Vähän samaan syssyyn kaatui se maaliskuun kyykkyhaaste. Alku meni hyvin, kyykkäilimme Tinkan kanssa kotona päivittäin. Sitten tuli kovia treenejä ja jumppia salilla eikä kotona huvittanut kipeillä jaloilla alkaa kyykkäämään. Viimeistään tämä flunssa kaatoi sitten homman ihan lopullisesti. Tässä tuli myös vähän sellainen olo, että miksi minun pitäisi nyt kotona kyykkäillä, kun liikun tällä hetkellä ihan riittävästi muutenkin. Eihän se huonoa tee, mutta onko se nyt oleellista kyykätä täällä hampaat irvessä, kun on jo huhkinut jumpassa ihan riittävästi? Tai sitten todetaan vain, että laiska mikä laiska.

Epäonnistumisten listaan voidaan lisätä myös se karkkilakko tai mikä lie yritys se oli. Eihän siitäkään mitään tullut. Ekana viikonloppuna taisin herkutella pähkinöillä, mutta seuraavana olin jo suklaan kimpussa. Tämäkin kaatui vähän samasta syystä; miksi sitä olisi pitänyt jatkaa? Suklaa on epäterveellistä, juu kyllä. En kuitenkaan syö sitä joka päivä ja syön muuten melko terveellisesti. Miksi minun pitäisi kiusata itseäni? Lakko sai kyllä ajattelemaan ja kohtuullisti käsistä karannutta sokerin syömistä eli siinä mielessä epäonnistunut lakko oli toisaalta onnistunut. Nyt taas muistan nauttia siitä mitä syön eikä sitä sokeria tarvitse joka päivä saada. Hyvä fiilis, vaikka voitaisiinhan sitä tähänkin todeta, että syöppö mikä syöppö. Mutta ei todeta.

Pääsiäisenä tein sitruuna-juustokakkua
Syöppöilystä tuli mieleen, että piipahdimme tällä viikolla Raumalla ja vierailimme Ruokapuoti Lumossa. Lumo sijaitsee Vanhassa Raumassa ja myy useita luomutuotteita. Meidän ostoskassiimme päätyivät nämä tuotteet:

- kaurahiutaleita 1 kg
- punaherukka-kauramuroja 375 g
- täysjyväpastaa
- saksanpähkinöitä
- mustikkarouhetta
- jauhelihaa 0,5 kg
- erilaisia välipalapatukoita
- hamppusuklaata
- pari pussia lakritsia
- juuressipsejä
- muutama olut ja siideri
- sitruunalimsa
- pari pillimehua

Koko satsi kustansi 105 euroa. Nuo murot ovat huippuja, sillä niiden ainesosat vain kaura ja punaherukka. Ei siis yhtään lisättyä sokeria! Nämä olisivat lapsellekin hyviä, mutta Tinka ei ihan vielä kahdella hampaallaan pysty näitä syömään. Myös juuressipsit olivat todella hyviä! Herää ajatus tulisiko yhtä hyviä jos kokeilisi tehdä niitä itse. Oletteko tehneet?

Raakasuklaallekin annoin taas mahdollisuuden, mutta ei se vain iske vieläkään. Minähän tein tuossa joulun alla itse raakasuklaata ja ne jäivät kaikki syömättä. En pääse millään sisälle tähän superfood-juttuun. Vaikka mitä ajatuksia ajattelisin, ei raakasuklaa ole mielestäni hyvää. Se maistuu rasvalle. Aion siis syödä antioksidanttini jatkossakin muualta ja antautua rehelliselle Fazerin siniselle silloin kun haluan herkutella. Olen muutenkin vähän sitä mieltä, että miksi syödä toiselta puolelta maailmaa roudattuja superfood-jauheita tai kuivattuja marjoja, joista on usein löydetty liian suuria jäämiä torjunta-aineita, kun meiltä löytyy täältä ihan tuoreitakin marjoja, juureksia, ruista ja kauraa. Eikös nekin ihan hyvää superfoodia ole? Haluaisin kyllä välillä innostua jostakin uudesta hienosta superhyperravinteikkaasta jauheesta, mutta en vain pysty. Olen tosi tylsä sillä tavalla.
 
Joka tapauksessa oli mukava vierailla Lumossa. Minulle ei ruoan suhteen luomu ole mitenkään oleellista, mutta toki on mukava välillä kannattaa luomun tuottajia, se ei nimittäin ole ihan helppo juttu tuottaa luomua. Myös lähituottajia haluaisin suosia enemmän ja onkin pitänyt tutustua Porin REKOon jo pitkään, mutta valitettavasti se ei ikinä sovi aikatauluuni jumppien vuoksi. No, ehkä vielä jonain päivänä.

Oikein hyvää viikonloppua, syökäähän hyvin!

Lumon saalis

Raumalla