Siirry pääsisältöön

Tervehdys!

Ja nimenomaan näin, sillä tervehtyminen on ottanut reilun viikon aikaa. Ensin tuli kuume ja kurkkukipu ja kun niistä selvittiin, saapui nuha. Mutta tajusin jopa huilata tällä kertaa. Monesti hoidan kaikki sovitut hommat myös kipeänä, koska riittävästi kun kiskoo buranaa, niin siihen pystyy kyllä. Viime aikoina olen kuullut huolestuttavan paljon tarinoita sydänlihastulehduksista sun muista jälkitaudeista ja olen tajunnut ottaa ne vakavasti. En kuitenkaan sairasta kovin usein, joten lienee syytä silloin ottaa muutama päivä levon kannalta. Maailma ei siinä ajassa kaadu eikä kuntosali minnekään häviä.


Grillikausi avattu! Näistä voi sitten arvailla, että mitä dieettiläinen söi ja mitä ei...
Painokin putosi sairasteluviikon aikana entiseen tahtiin eli mitään ei ole menetetty. Kiloja on pudotettu nyt seitsemän ja olo alkaa olla aika hyvä. Tämä on sitä aikaa dieetistä, kun tietynlainen flow tähän hommaan alkaa löytyä. Kunnon etenemisen alkaa huomata ja treeneistä ja aerobisista alkaa nauttia jotenkin aivan eri tavalla. Toki nälän tunnekin alkaa lisääntyä, mutta toistaiseksi olen selvinnyt melko vähäisellä nälällä. Vaatii toki todella säännöllistä ateriarytmiä.


Tämä päivä aloitettiin ihanalla lenkillä pitkin Porin metsää. Sateen jälkeen oli mainio sää ja hölkkäseurana paras ystävä, joten oli ehkä paras sunnuntaipäivän aloitus vähään aikaan. Lenkin jälkeen kaurapuuroa, joka alkaa taas muodostua dieettiruokien ykkösherkuksi. Parempaa kuin mikään herkku ikinä!

Päivällä olkapää-ojentajatreeni salilla muutaman supersarjan kera. Ihan ok treeni, ojentajat tuntuivat ainakin totaalisesti hyytyvän.

Tälle viikolle tuli nyt sairastelun jälkeen vain kolme salitreeniä, mutta vaikka happi meinasikin tukkoisuuden vuoksi loppua, niin melko hyvin ne silti sujuivat. Energiaa riittää vielä melko hyvin, vaikkakin kahvia tuntuu kuluvan aiempaa enemmän... Eli hieman alkaa tuntua, vaikka yöunetkin on vielä melko pitkiä. Myös teetä olen alkanut juoda ja sitä en tee ikinä muuten kuin dieetillä!


Vähitellen vähitellen... Vielä on paljon matkaa.
Blogi tulee muuten jatkossa hieman muuttumaan. Lähinnä ajatuksena on pitää blogi henkilökohtaisena blogina keskittyen treenaamiseen, fitnekseen ja omiin hömpötyksiin. Omat nettisivut (tai siis yrityksen) ovat myös perusteilla ja sinne olisi tarkoitus saada enemmänkin ravitsemusasiaa eli puhtaasti ravitsemusaiheiset kirjoitukset kirjoittelen jatkossa sitten sinne. Mutta ilmoittelen osoitteen, kun sivut ovat auki.

Santa Susannan EM-kisoista tuli muuten runsaasti suomalaismenestystä, mikä on aivan mahtavaa! Marjo ei valitettavasti päässyt sarjassaan finaaliin, mutta siitäpä ei lannistuta vaan painetaan uudella höyryllä eteenpäin :) Piia Pajunen otti fitness-sarjassa pronssia, mikä on kyllä huikea juttu! Sillä vaikka oma sarja jatkossa body fitness onkin, niin kyllä sydän sykkii ikuisesti vaparifitnekselle, on se sen verran hieno laji.

Omat kisatavoitteet ovat ainakin toistaiseksi kansallisen tason kilpailuissa, mutta kovaa saa niihinkin painaa! Eli ei muuta kuin syömään, niin jaksaa huomenna taas paahtaa aerobista, hejdå!

Kommentit

Kerttu sanoi…
Mie jo oon ootellukki Sinun postausta! :) Kiva kuulla, mettä flunsa voitettu ja treenit kulukee ja dietti puree! :) Mitkä ihanuus vaatteet, farkut ja takki kuvassa? :) TSEMIÄ Sulle!
PetraBettina sanoi…
Kiitos! :) Takki on Better Bodiesin vanhaa mallistoa ja housut Tukholmasta hankitut Onlyt, aivan lempparifarkut!

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker