Nyt se alkoi oikeasti. Tähän asti on nyt vaan katsottu vähän tarkemmin miten paljon ruokaa suustansa alas laittaa. Mutta nyt tuli nälkä. Ei mikään järjetön nälkä mutta ihan selkeä muutos. Nälkä.
Voiko olla painonpudotusta ilman nälkää? Varmasti tiettyyn pisteeseen ja riippuu varmasti myös siitä, mistä lähdetään liikkeelle. Ruokavalintojen muuttaminen ilman annoskoon muuttamistakin saattaa jo auttaa. Tai annoskoon muuttaminen, jos aiemmin syönyt aina lähes ähkyyn. Mutta entä tässä kohtaa, kun on normaalipainossa ja syö terveellisesti mutta haluaa päästä kireäksi? Jonkin verran nälkää on vain kestettävä. Ei tässä enää ihan kolmen tonnin kaloreilla paino putoa.
Tarkkaan pitää nyt pitää ateriarytmistä kiinni ja syödä todella tasaisin väliajoin. Eväät siis aina mukana, työpäivän aikanakin kuluu jo kaksi ateriaa. Lauantaina viipotin koko päivän ympäri kaupunkia. Aamulla kahdeksalta ensin treenit, jonka jälkeen palautusjuomaa. Sitten töissä asiakas, jonka jälkeen eväskiposta lounas. Seuraava työkeikka eri paikassa, josta jälleen paikan vaihto ja Zumbaa ohjaamaan. Zumban jälkeen välipala ja vielä hetkeksi töihin. Treenikassi ja työkassi vaihtuivat lennossa ja suihkua kulutettiin muutamaan otteeseen, mutta hyvin sujui. Kotona olin hieman ennen kuutta illalla ja ehdin vielä tunnin verran nauttia auringosta ulkona. Siinä meni päivällinenkin mukavasti ulkona lämmöstä nauttien. Muista lauantai-illan riennoista oli turha haaveilla, unta kaaliin vain :)
Tällaisinä viikkoina, kun oman työn lisäksi treenaa viidesti salilla ja yhteensä kahdeksan kertaa muualla, tulee aina mieleen, että eikö tätä nyt oikeasti voitaisi jo pitää urheilulajina? Satakunnan Kansa kirjoitti viikko sitten jutun Marjon menestyksestä Bikini Fitness -kilpailuissa mutta toimittajan oli pakko jutussa pohtia sitä, onko tässä kyse urheilusta vai ei. Hänen mielestään ei. Tämä on esittämistä. Jep. Minun treeniviikkoa saa kyllä ihan koska tahansa tulla kokeilemaan ja sanomaan sitten tuntuuko urheilulta. Lisätään meidän kisoihin tarkkuusheitto tai jokin muu "urheilusuoritus", niin sitten ilmeisesti ollaan urheilijoita? Nyt vain esitetään. Vai esittäydytään? Vai esiinnytään? En tiedä, mutta väliäkö hällä. Onneksi meitä epäurheilijoita on jo aika paljon, niin arvostetaan me toinen toisiamme. Vielä kun fitnesskilpailijat ymmärtäisivät arvostaa toisiaan ja vettä yhtä köyttä, niin homma voisi kehittyäkin.
.jpg) |
| Eväät aina mukana. Frozzy Pack on ollut maailman paras ostos. |
Tarkkaan pitää nyt pitää ateriarytmistä kiinni ja syödä todella tasaisin väliajoin. Eväät siis aina mukana, työpäivän aikanakin kuluu jo kaksi ateriaa. Lauantaina viipotin koko päivän ympäri kaupunkia. Aamulla kahdeksalta ensin treenit, jonka jälkeen palautusjuomaa. Sitten töissä asiakas, jonka jälkeen eväskiposta lounas. Seuraava työkeikka eri paikassa, josta jälleen paikan vaihto ja Zumbaa ohjaamaan. Zumban jälkeen välipala ja vielä hetkeksi töihin. Treenikassi ja työkassi vaihtuivat lennossa ja suihkua kulutettiin muutamaan otteeseen, mutta hyvin sujui. Kotona olin hieman ennen kuutta illalla ja ehdin vielä tunnin verran nauttia auringosta ulkona. Siinä meni päivällinenkin mukavasti ulkona lämmöstä nauttien. Muista lauantai-illan riennoista oli turha haaveilla, unta kaaliin vain :)
Tällaisinä viikkoina, kun oman työn lisäksi treenaa viidesti salilla ja yhteensä kahdeksan kertaa muualla, tulee aina mieleen, että eikö tätä nyt oikeasti voitaisi jo pitää urheilulajina? Satakunnan Kansa kirjoitti viikko sitten jutun Marjon menestyksestä Bikini Fitness -kilpailuissa mutta toimittajan oli pakko jutussa pohtia sitä, onko tässä kyse urheilusta vai ei. Hänen mielestään ei. Tämä on esittämistä. Jep. Minun treeniviikkoa saa kyllä ihan koska tahansa tulla kokeilemaan ja sanomaan sitten tuntuuko urheilulta. Lisätään meidän kisoihin tarkkuusheitto tai jokin muu "urheilusuoritus", niin sitten ilmeisesti ollaan urheilijoita? Nyt vain esitetään. Vai esittäydytään? Vai esiinnytään? En tiedä, mutta väliäkö hällä. Onneksi meitä epäurheilijoita on jo aika paljon, niin arvostetaan me toinen toisiamme. Vielä kun fitnesskilpailijat ymmärtäisivät arvostaa toisiaan ja vettä yhtä köyttä, niin homma voisi kehittyäkin.
Kommentit