Siirry pääsisältöön

"Uusia" ruokia

Heippa täältä kiireen keskeltä! Onneksi kiire muodostuu mukavista asioista, niin jaksaa. Töitä ja toisia töitä ja jumppia ja luentoja. Johonkin väliin parit omat treenit.

Useampaan otteeseen olen maininnut, etten ole iltatreenaaja. Keskiviikkona olin töiden jälkeen kuolemanväsynyt ja keksin jo (teko)syitä miksi illan treeni pitäisi siirtää johonkin muuhun päivään. No, en sitten löytänyt yhtään kohtaa, johon sen siirtää, niin läksinpä salille. Ja mitäs sitten tapahtui; tein ihan huippuJALKAtreenin triplasarjoineen kaikkineen. En oikein vieläkään tiedä mitä tapahtui mutta hällä väliä. Pääasia, että kulki! Jatkossa pitää pohtia tulisiko tehdä aikaisia aamutreenejä, jotta ehtii kaikki päivän menot. Vaatii vain ruokailun uudelleen miettimistä eli syödäkö niin aikaisin ennen treeniä jo aamupala vai korvatako aamupala jollain tavalla. Jotakin energiaahan sitä ennen treeniä kyllä tarvitsee.

Tänään yritin metsästää uusia vetoremmejä, koska olen TAAS onnistunut hukkaamaan toisen niistä, mutta kaupunkimme kummastakaan urheiluliikkeesta ei löytynyt. Hyvät on valikoimat. Eikä ollut ensimmäinen kerta, kun täältä etsin enkä löydä. Kuopiossa taisin löytää ihan kauppareissun ohessa Prismasta mutta täällä ei ole näköjään toivoakaan. Puuh.


Dieettiin tuli nyt muutosta ja vaikka kalorien määrä on tietysti vähenemässä, niin silti olen ihan innoissani muutoksista. Ruoka-aineet vaihtuivat hieman ja "uudet" ruoat ovat tervetulleita. Sinänsä ne ovat tosi uusia, koska ikinä aiemminhan en ole syönyt esimerkiksi rahkaa...

Olen myös hirveän onnellinen siitä, että vaikka itse osaan pyöritellä ravitsemusasioita ja tykkään suunnitella ja laskeskella, niin omasta dieetistäni minun ei tarvitse ottaa vastuuta. Sen suhteen valmentaja saa sanoa just eikä melkein, että mitä tehdään. En halua omassa projektissani vaivata yhtään päätäni näillä asioilla. Tottelen sokeasti ;) Ja sen uskallan tehdä, koska tiedän, että valmentajani tietää kilpailuihin valmistautumisista sata kertaa enemmän kuin minä.

Huomenna jälleen pitkä päivä edessä ja paikasta toiseen juoksemista tiedossa. Aika siis suunnitella päivän ateriat ja ruokailuajankohdat. Frozzy Packit ovat olleet kovassa käytössä. Näinhän sen pitäisi silti aina mennä. Ainahan ne ruokailut kannattaisi etukäteen suunnitella. Muuten saattaa syödä mitä sattuu ja miten sattuu. Yhtenä päivänä tulimme puolison kanssa kotiin huutavan nälän kanssa ja pohdimme ruokailua. No, meni vartti ja meillä oli pöydässä salaatti ja grillattua broileria. Eipä ollut iso vaiva eikä aika. Mutta olisiko niin tapahtunut dieetin ulkopuolella vai olisiko silloin todettu, että ei jaksa, eikö voitaisi hakea jotain... Niinpä, se on kumma että vartin reissu lähipizzeriaan on muka lyhyempi aika kuin vartin grillaushetki. Ehkäpä näistä huomioistaan vähitellen oppii jotakin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

22.5.2017

Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona.
No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tulee, heh. Puol…

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina.

Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!

Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta.

Kuljetin Tinkaa lentokentillä ja busseissa kantorepussa eikä meillä ollut omia rattaita ollenkaan mukana. Olimme varanneet hotelli…

Ensimmäinen puolimaraton!

Viikko sitten tähän aikaan olin juuri lähtenyt urakoimaan 21 kilometriä juosten. Taisin tehdä varsinaisen päätöksen lähtemisestä edellisenä iltana, jolloin hain kaupasta riisikakkuja ja totesin, että kaipa tässä vois jotain yrittää tankata...


Valmistautuminen oli siis maailman huonoin. Olin juossut alkuvuoden aikana tasan kolme lenkkiä. Toki liikun muuten suuria määriä ja vedän esim. Attackia vähintään kerran viikossa (Attackhan on tavallaan "juoksutunti"). En ollut oikeastaan huolissani kuntoni puolesta, sillä vuosien runsaan liikkumisen ansiosta luotin peruskuntooni kyllä. Sen sijaan kroppani on alkanut ilmoitella, että alkaa saada tarpeekseen tästä rääkkäämisestä. Kärsin viikon ajan kovista kivuista toisessa kyljessä ja rintakehällä. Olo oli toisinaan kovinkin tuskainen ja liikkuminen hankalaa. Lääkärin diagnoosi oli, että selkäjumi, joka tavallaan vetää etupuolelle. Diagnoosi taisi pitää paikkaansa, sillä rintakivun helpotettua kipu siirtyi noidannuolen tyyliseksi kivuks…