Siirry pääsisältöön

2013!

Mahtavaa, että vuosi on vaihtunut ja uudet tuulet puhaltavat! Vuosi 2012 oli muutosten vuosi ja vaikka periaatteessa kaikki muutokset olivat positiivisia, oli vuosi kaikkiaan melko raskas. Fyysisesti se oli kevyt, koska treenaaminen oli vähän sellaista ja tällaista, mutta muilta osin aika voimia vievä.

Joulun ajan otin varsin rennosti. Vaikka siis tositreenaajanhan kuuluisi kertoa siitä, kuinka joulu ei eroa muista päivistä ja jos on treenipäivä niin treenataan ja jos haluaa menestyä, niin pitää panostaa joka ikinen sekunti eikä laiskotella tai herkutella ikinä. Tai jos laiskottelee, niin sitä kutsutaan palautteluksi. Mutta jouluna pitää ehdottomasti treenata ja päivitellä sitä, kuinka tyhjää salilla on. Samoin uutena vuotena pitää muistaa kertoa, kuinka tositreenaajaa ei krapula vaivaa. Vuoden ensimmäinen treeni kun tehdään vuoden ensimmäisenä aamuna. Muuten ei ole tositreenaaja. Ja taas voi päivitellä kuinka tyhjää siellä salilla onkaan. Eväät pitää aina muistaa syödä muovipurkista ja mielellään kylmänä, koska tämä on askeettista hommaa. Uutena vuotena voi herkutella Pepsi Maxilla, mutta ei sitäkään voi kovin usein juoda, koska siinä on aspartaamia ja aspartaami tappaa. Jep.

Itsehän kävin joulun aikaan mm. testaamassa uuden Poriin avatun ravintola Miamin. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi. Myös pari lasia viiniä maistui.




Joululahjat olivat jälleen mieluisia
Ja kun muut tositreenaajat viettivät uuden vuoden treenaten, minä vietin sen risteillen. Saatoin toki käydä välipäivinä treenaamassa mutta juhlapyhät olen ottanut rennosti. Mutta voinpa kertoa, että kyllä on nyt treenit kulkeneet ja virtaa on vaikka muille jakaa!

Tällainen muutti meille tänään. On muuten sen värinen, että sopii sisustukseen ihan mahdottoman hyvin...
Mutta nyt katse tulevaan! Tuleva vuosi vaikuttaa mielenkiintoiselta, sillä työkuvioni ovat aika lailla auki ja tarkoituksena onkin laittaa omaa yritystä pystyyn. Saapa nähdä miten homma lähtee sitten liikkeelle. Osallistun valmennukseen kevään aikana, jossa saan varmasti hyviä vinkkejä ja pystyn kehittämään ideääni eteenpäin.

Toisena haasteena tälle vuodelle on se, että tästä tulee kisavuosi! Tarkoituksena on siis kisata syksyn Fitness Expossa ja body fitneksen puolella. Seuraavat kahdeksan kuukautta painetaan töitä kuin pieni eläin. Alan tositreenaajaksi eikä jää minultakaan enää yhtään treeniä juhlapyhien vuoksi väliin ;) Fiilis tämän projektin suhteen on loistava. Treenipuitteet ovat hyvät ja käytössäni on kolme eri salia. Yhteistyö vanhan valmentajani kanssa jatkuu, mistä olen erittäin iloinen. Kevään ajan pääsen vielä seuraamaan ystäväni kisaprojektia ja auttamaan häntä hieman, mikä varmasti nostaa entisestään myös omaa motivaatiota. Kaikin puolin siis loisto-olosuhteet ja pystyn hyvin keskittymään urheilemiseen.

Eiliseltä kauppareissulta ei enää suuremmalti herkkuja löytynyt.
Vuoden alusta alkaa totutusti liikuntakeskuksissa kiireiset ajat. Uuden vuoden lupauksina on liikunnan aloittamista ja painon pudottamista. Tähän saumaan iskettiin uusi superdieettiohjelmakin sitten ruutuun. On aivan älyttömän hienoa, että liikkumisesta, painonhallinnasta ja ravitsemuksesta puhutaan ja tehdään ohjelmaa, mutta kyllä silti vähän taas kylmäsi katsoa. Ihmisille asetetaan ihan kammottavan kovia tavoitteita, lytätään valmiit ruokavaliot käteen ja laitetaan väkisin tekemään salitreeniä, koska se on ainoa oikea tapa. Ymmärrän, että viihde on viihdettä, mutta en silti ymmärrä. Tai sitten olen sinisilmäinen ja turhan lempeä nössö, mutta en usko tällaiseen lähestymistapaan ollenkaan. Muutenkin välillä tuntuu, että fitnessihmiset pitävät laihduttamista sillä tavalla helppona, että kun syö suunnitelman mukaan, niin laihtuu. Se vaatii vaan itsekuria. Niin, no jos se olisi niin helppoa, ei ylipaino varmastikaan olisi niin yleistä. Kyllä se ongelma on jossain syvemmällä ja usein mietinkin, tarvitsisiko painonhallitsija ravitsemusoppien lisäksi enemmän myös psykologista apua. Aivan varmasti tarvitsisi. Ja mitä tulee treenaamiseen, maailma on täynnä urheilulajeja eikä salilla treenaaminen ole ainoa oikea tapa. Lihaskuntoa pystyy parantamaan myös muun tyylisillä treeneillä.

Eli tsemppiä itse kullekin mieleisten liikkumistapojen löytämiseen! Minun päivä alkoi tänään kahvakuulalla ja tulee päättymään Zumballa, mahtavaa! Tarmokasta tammikuuta!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker