Siirry pääsisältöön

Kuitua vailla oleva viihteen edustaja täällä hei!


 
Siäl oli joo (porin murteeni ei muuten kuulemma ole vieläkään palautunut, vaan puheessa on edelleen savolainen nuotti, näyttävät menevän ihon alle nuo savolaiset..). Käytiin Satakunnan museossa katsomassa porilaisesta urheilusta kertova Siäl o peli -näyttely. Hirveästi uutta tietoa ei tullut, mutta ihan mielenkiintoinenhan tuo oli. Sitä vaan jäin miettimään, että minähän vuonna voidaan järjestää tuollainen näyttely ja hyväksyä fitnesslajin urheilija menestyneiden urheilijoiden joukkoon? Ikinä?
 
Fitnesstähän ei urheiluksi lasketa. Anna Virmajoki voitti sunnuntaina bikini fitneksen maailmanmestaruuden ja asia kyllä huomioitiin mediassa, sillä ainakin Iltalehti julkaisi tästä uutisen... Viihdesivuillaan. Jep jep. Viihdettähän tämä on. Urheilun kanssa mitään tekemistä ole.

Eat Natural oli erinomaisen makuinen välipalapatukka. Ja on muuten gluteeniton. Bongasin Porista tämän linja-autoaseman kahviosta, kun monestihan gluteenittomia patukoita saa etsiä luontaistuotekaupoista. Nykyäänhän gluteenittomia tuotteita käyttävät keliaakikkojen lisäksi myös monet muut. Osa kokee saavansa helpotusta vatsaoireisiin, osa on jättänyt viljat kokonaan pois. Jokainen syö miten haluaa ja varmasti osalla vatsavaivat helpottuvatkin. Tosin heillä saattaisi tepsiä myös eräänlainen fodmap-ruokavalio, jota noudatetaan ensin tiukasti ja sitten vähitellen laajentaen. Näinollen lopullisesti ei tarvitsisi viljoista luopua.

Keliakian suhteenhan asia on sitten eri. Keliakiaruokavaliossa ei voi gluteenipitoisia viljoja käyttää edes pieniä määriä vaan ruokavalio on ehdottoman tarkka. Tämä toisinaan herättää kummastusta ja varmasti tulevaisuudessa vieläkin enemmän, mikäli gluteenittomat ruokavaliot yleistyvät. Keliakiaruokavalio on nimittäin täysin oma maailmansa, jossa jopa viljapöly on haitallista. Muita viljoja toki sitten käytetään. Haasteeksi muodostuu lähinnä riittävän kuidun saannin turvaaminen, sillä gluteenittomat tuotteet, esim. leivät, sisältävät yleensä hieman tavanomaisia tuotteita vähemmän kuitua. Mutta monipuolinen muiden viljojen käyttö yhdistettynä runsaaseen kasvisten, marjojen ja hedelmien syöntiin takaa kyllä riittävästi kuitua. Keliakian suhteen pitäisi vain ympäristönkin ymmärtää, että ruokavalio on niin tarkka, että huomioida pitää aina myös esim. gluteenittomien tuotteiden säilyttäminen tai ruoanvalmistusympäristö. Pientäkään kontaminaatiota ei saa tapahtua.

Nämä ovat pelkkää marjaa ja hedelmää, ihan huippuja!
Itse huomaan, että omakin kuidun saanti on toisinaan melko vähäistä. Saatan syödä rahkaa useamman kerran päivässä eikä niitä vehnäleseitä tule aina sinne heitettyä. Erityinen leivän ystävä en ole, joten kasviksia tulisi käyttää erityisen runsaasti. Hmm, parantamisen varaa on. Kaurapuuro sentään on aika usein kuvioissa.

Usein sitä kiinnittää aina ensin huomiota proteiinin saantiin, vaikka sitä nyt on melko mahdotonta saada liian vähän. Ehkä se on jotenkin iskostunut tähän lajiin. Syödään hulluna proteiinia. Kuitu ja pehmeä rasva jäävät välillä paitsioon.

Paitsiosta puheenollen. Katsoitteko eilisen Huippu-urheiluillan TV2:lta? Mielenkiintoista keskustelua oli. Erityisesti jäi mieleen urheilun ilon peräänkuuluttaminen. Eihän urheilu (ja varmasti varsinkaan huippu-urheilu, mistä minulla nyt ei kokemusta ole) aina kovin kivaa ole, mutta tietynlainen palo ja ilo siihen tekemiseen pitää olla, jotta töitä jaksaa tehdä. Toki siihen iloon vaikuttaa aika paljon myös käytettävissä olevat resurssit. Siinä ei hirveästi huvita hymyn kera treenata jos tilin saldo näyttää nollaa ja viikon ruokaostokset on tekemättä. Tai jos yrittää tehdä sen seitsemää asiaa kerrallaan, jotta tulisi toimeen ja yrittää sitten jossain vaiheessa väsyneenä treenata. Mutta se taitaakin olla enemmänkin amatööriurheilun ongelmia.

Nyt kehittelemään kuitupitoista iltapalaa, olisikohan vaikka rahkaa jogurtilla, vehnäleseillä, pähkinäsekoituksella ja marjoilla? Pieni ruisleipäpalanen kylkeen. Ei huono. Sen myötä, hyvää yötä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker