Siirry pääsisältöön

Kalorittomia herkkuja

Talvi. Pakkasta on 18 astetta. Lumitöitä. Jee. Suosittelen kaikille jalkakäytävällä varustettua omakotitalotonttia. Erityisen kivaa lumityöt ovat aura-auton käymisen jälkeen. Ja ihan turha alkaa nyt fiilistelemään mistään aerobisen tekemistä, kyllä ne hommat tehdään ihan muualla.

Onneksi on kuitenkin auto, jolla voi kulkea. Pysäköipä se auto hetkeksi, niin se jäätyy sisäpuolelta. Pidäpä sitä sitten puoli tuntia tyhjäkäynnillä, jotta saat ikkunat auki ja näet kulkea. No, eipä tarvi ainakaan enää kävellä naama jäässä tuolla, kun omistaa tuon ajokortin. Mutta jäätyy sitä joka tapauksessa. Ei tarvitse kuin pistää nenä hetkeksi ulos.

Bendakaan ei tykkää talvesta.
Kaveri istuu ikkunalla ja katselee kaihoisasti ulos.
Ja ei, minua ei tippaakaan kiinnosta onko valoisaa tai aurinkoista tai kiva hiihtää. On kylmä. On lunta. Kaikki muu on toissijaista. Sitten kun olen iso ja rikas, asun kaikki talvet Floridassa. (ja tiedoksenne, että minulla on kaikki oikeus valittaa tästä säästä, koska olen koko ajan sanonut, ettei vesisade tai pimeys haittaa minua yhtään, kunhan ei lunta tule ;) )


No mutta, muihin aiheisiin. Vingutin luottokorttiani Fitnesstukun hyväksi, sillä BCAA oli loppu. Ostin mustikan makuista. Näyttääkö mielestänne hirvittävän luonnolliselle? Ei sillä että muutenkaan ajattelisin, että palautusjuoma nyt erityisen luonnollista ruokaa olisi, mutta pakko oli seuraavalla kerralla ottaa pullo, josta ei näy läpi. Eihän tuota nyt voi juoda jos sen näkee! Poissa silmistä, poissa mielestä.


Minua kiinnostivat myös kalorittomat tuotteet, joita olen useista blogeista bongannut. Olen pohtinut, että mikähän järki näissä oikein on. Ymmärrän kyllä, että ehkä fitnessurheilija dieetillään voi kokea makuelämyksiä jopa kalorittomasta suklaakastikkeesta mutta miksi kukaan muuten haluaisi sellaista? Tai kaikkihan sellaista varmasti haluaisivat mutta kun eihän se nyt vaan voi maistua suklaalta?!

Ja voin kertoa; ei maistunut. Ei, ei, ei ja vielä kerran ei. Karamelli vielä ehkä menee hirveässä karkkihimossa (rahkaa ja kaloritonta karamellisoosia, se on vähän niin kuin jäätelöä ja kinuskikastiketta söisi...tai sitten ei), mutta suklailla ei tee kyllä yhtään mitään. Suolan maku tulee ikävästi läpi. Tuotteet ovat lähinnä vettä, kuitua, suolaa ja makuaineita. En suosittele, mutta tämä suosittelemattomuus perustuu täysin subjektiivisiin tuntemuksiin. Ei siis kannata välttämättä ottaa vakavasti.


Kalorittomat nuudelit kuulostavat minusta jotenkin aivan älyvapaalta. Näitä en ole vielä testannut, sillä ne eivät houkuttele sitten millään tavalla. Ehkä sinä iltana, kun olen kaikki päivän ateriani syönyt, vatsa kurnii ja leuat kaipaavat pureskeltavaa, niin saatan kokeilla. En vain ihan oikeasti ymmärrä mihin tarvitaan kalorittomia nuudeleita? Ruoan on tarkoitus olla energianlähde. Myös painoaan pudottavilla ruoasta pitää tulla tietty määrä energiaa. Kaloriton kuulostaa jokseenkin luonnottomalta. Voihan sitä nyt ilmaakin pureskella.

Ehkä muutan mieltäni, kun tämä nälkä tästä vielä yltyy. Sillä kyllähän se yltyy. 12 weeks and counting.

Sitä raejuustoa, kiitos.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Tykkäätkö Keson raejuustosta?

Itse söin pitkän aikaa Valion rasvatonta ja jouduin kerran "pakosta" ostamaan Kesoa. Kalorimäärä on suunnilleen sama ja maku... jotain ihan taivaallisen hyvää! Miten Keso maistuukin niin paljon rasvaisemmalta ja ihanalta :D En koske enää Valion juustoon pitkällä tikullakaan! Tuo Rainbow'kin on kyllä ihan hyvää.
PetraBettina sanoi…
Joo mulla on myös jokin ongelma sen Valion raejuuston kanssa. Tykkään, kun tämä Rainbow on vähän sellaista mössöä :) Mutta sitten taas normaalirasvaisesta raejuustosta en tykkää.

En kyllä ymmärrä miten niinkin miedosta tuotteesta kuin raejuusto voi tehdä näin tarkkoja makuanalyyseja :D Mutta voi!
-samuel- sanoi…
Ilman pureskelu aiheuttaa ympäristöhaittoja!
PetraBettina sanoi…
Niin, no se on kyllä totta :D

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker