tiistai 14. tammikuuta 2014

Kalorittomia herkkuja

Talvi. Pakkasta on 18 astetta. Lumitöitä. Jee. Suosittelen kaikille jalkakäytävällä varustettua omakotitalotonttia. Erityisen kivaa lumityöt ovat aura-auton käymisen jälkeen. Ja ihan turha alkaa nyt fiilistelemään mistään aerobisen tekemistä, kyllä ne hommat tehdään ihan muualla.

Onneksi on kuitenkin auto, jolla voi kulkea. Pysäköipä se auto hetkeksi, niin se jäätyy sisäpuolelta. Pidäpä sitä sitten puoli tuntia tyhjäkäynnillä, jotta saat ikkunat auki ja näet kulkea. No, eipä tarvi ainakaan enää kävellä naama jäässä tuolla, kun omistaa tuon ajokortin. Mutta jäätyy sitä joka tapauksessa. Ei tarvitse kuin pistää nenä hetkeksi ulos.

Bendakaan ei tykkää talvesta.
Kaveri istuu ikkunalla ja katselee kaihoisasti ulos.
Ja ei, minua ei tippaakaan kiinnosta onko valoisaa tai aurinkoista tai kiva hiihtää. On kylmä. On lunta. Kaikki muu on toissijaista. Sitten kun olen iso ja rikas, asun kaikki talvet Floridassa. (ja tiedoksenne, että minulla on kaikki oikeus valittaa tästä säästä, koska olen koko ajan sanonut, ettei vesisade tai pimeys haittaa minua yhtään, kunhan ei lunta tule ;) )


No mutta, muihin aiheisiin. Vingutin luottokorttiani Fitnesstukun hyväksi, sillä BCAA oli loppu. Ostin mustikan makuista. Näyttääkö mielestänne hirvittävän luonnolliselle? Ei sillä että muutenkaan ajattelisin, että palautusjuoma nyt erityisen luonnollista ruokaa olisi, mutta pakko oli seuraavalla kerralla ottaa pullo, josta ei näy läpi. Eihän tuota nyt voi juoda jos sen näkee! Poissa silmistä, poissa mielestä.


Minua kiinnostivat myös kalorittomat tuotteet, joita olen useista blogeista bongannut. Olen pohtinut, että mikähän järki näissä oikein on. Ymmärrän kyllä, että ehkä fitnessurheilija dieetillään voi kokea makuelämyksiä jopa kalorittomasta suklaakastikkeesta mutta miksi kukaan muuten haluaisi sellaista? Tai kaikkihan sellaista varmasti haluaisivat mutta kun eihän se nyt vaan voi maistua suklaalta?!

Ja voin kertoa; ei maistunut. Ei, ei, ei ja vielä kerran ei. Karamelli vielä ehkä menee hirveässä karkkihimossa (rahkaa ja kaloritonta karamellisoosia, se on vähän niin kuin jäätelöä ja kinuskikastiketta söisi...tai sitten ei), mutta suklailla ei tee kyllä yhtään mitään. Suolan maku tulee ikävästi läpi. Tuotteet ovat lähinnä vettä, kuitua, suolaa ja makuaineita. En suosittele, mutta tämä suosittelemattomuus perustuu täysin subjektiivisiin tuntemuksiin. Ei siis kannata välttämättä ottaa vakavasti.


Kalorittomat nuudelit kuulostavat minusta jotenkin aivan älyvapaalta. Näitä en ole vielä testannut, sillä ne eivät houkuttele sitten millään tavalla. Ehkä sinä iltana, kun olen kaikki päivän ateriani syönyt, vatsa kurnii ja leuat kaipaavat pureskeltavaa, niin saatan kokeilla. En vain ihan oikeasti ymmärrä mihin tarvitaan kalorittomia nuudeleita? Ruoan on tarkoitus olla energianlähde. Myös painoaan pudottavilla ruoasta pitää tulla tietty määrä energiaa. Kaloriton kuulostaa jokseenkin luonnottomalta. Voihan sitä nyt ilmaakin pureskella.

Ehkä muutan mieltäni, kun tämä nälkä tästä vielä yltyy. Sillä kyllähän se yltyy. 12 weeks and counting.

Sitä raejuustoa, kiitos.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tykkäätkö Keson raejuustosta?

Itse söin pitkän aikaa Valion rasvatonta ja jouduin kerran "pakosta" ostamaan Kesoa. Kalorimäärä on suunnilleen sama ja maku... jotain ihan taivaallisen hyvää! Miten Keso maistuukin niin paljon rasvaisemmalta ja ihanalta :D En koske enää Valion juustoon pitkällä tikullakaan! Tuo Rainbow'kin on kyllä ihan hyvää.

PetraBettina kirjoitti...

Joo mulla on myös jokin ongelma sen Valion raejuuston kanssa. Tykkään, kun tämä Rainbow on vähän sellaista mössöä :) Mutta sitten taas normaalirasvaisesta raejuustosta en tykkää.

En kyllä ymmärrä miten niinkin miedosta tuotteesta kuin raejuusto voi tehdä näin tarkkoja makuanalyyseja :D Mutta voi!

-samuel- kirjoitti...

Ilman pureskelu aiheuttaa ympäristöhaittoja!

PetraBettina kirjoitti...

Niin, no se on kyllä totta :D