Siirry pääsisältöön

Unelmalounas

Kävin tänään mukavalla lounaalla. Ateria oli kyllä lounaaksi melko tuhti (piffiä, piffiä), mutta aivan erinomaista. Seurakin oli erinomaista. Itse yrittäjänä toimiva henkilö kehotti minua toteuttamaan unelmani yrittäjyydestä niin kuin myös toteuttamaan kaikki urheiluun liittyvät unelmani. Ne unelmat kun tehty on toteutettaviksi. Ja yrittämättä jättäminen harmittaa enemmän kuin yrittäminen ja epäonnistuminen.
Oli mukava kuulla kannustusta asioissa, joita olen varovasti miettinyt. Yleensä jos ihmisellä on kunnianhimoisia suunnitelmia, on ihmisten suhtautuminen hieman varovaista. Aina pelätään epäonnistumista ja riskejä eikä haluta hypätä pois turvallisista ympyröistä. Itse sain kuitenkin varmuutta sille, etteivät suunnitelmani ole ihan utopistisia enkä elä haavemaailmassa vaan voin ihan todella toteuttaa haaveeni ja elää juuri niin kuin haluan. Elämä on ihmeellistä J
Ja mitä tulee keskusteluun karppaamisesta ja ravitsemussuosituksista, seison yhä edelleen suositusten takana. Mielestäni suositukset eivät ole uskon asia. Eri asia sitten on luottaako tutkittuun tietoon vai yksittäisten ihmisten kokemuksiin. Ongelmahan ravitsemuksessa on se, että kaikkea ei voida tutkia. Ihmiset eivät ole koekaniineja, joita voitaisiin laittaa syömään ihan mitä tahansa. Lisäksi aina kun ruokavaliosta poistetaan jotakin, tulee siihen jotakin tilalle. Aina ei siis voida tietää mistä mikäkin asia johtuu tai on seurausta.  
Olen hieman murheellinen siitä, että oli tässä vähän erilainen kuva tulevasta ammatista opiskelun alkaessa. En arvannut, että joutuisin ohjaamisen sijaan vain puolustautumaan syytöksiltä. Mutta yhtäkkiä meistä onkin joidenkin mielestä tullut aivopestyjä valehtelijoita, joiden työn maallikot osaavat paremmin. Tosin olen kyllä vahvasti edelleen sitä mieltä, että tämä tällainen porukka on melko pieni. Ne vaan sattuvat huutamaan hemmetin kovaa.
Onneksi maailmassa on kuitenkin (ainakin toistaiseksi) ruokaa meille kaikille, saamme vatsamme täyteen ja vähän enemmänkin. Muistetaanhan aina, että ruokailu on myös nautintoa! Joskus voi jopa syödä tuhdin lounaan jos siltä tuntuu. Eikä kaikkea tarvitse aina ottaa kovin vakavasti.
Tässä on esimerkiksi nyt treenien osalta menossa aivan onnettoman huonot viikot. Vuorokaudessa ei ole riittävästi tunteja ja koska haluan nyt hoitaa kouluhommat kunnialla kotiin, on treeneistä pakko karsia. Mutta onneksi maailma ei kaadu siihen, sali ei sinä aikana katoa ja tätä vaihetta ei kestä ikuisesti. Priorisoinnilla pysyy pää kasassa ja kroppa menossa mukana. Ja viikonloppuna otetaan myös vähän lomaa ja lähdetään reissun päälle. Mukavaa marraskuun viimeistä päivää!

Munakkaasta tulikin munakokkelia! 

Kommentit

iive sanoi…
Musta on tosi mielenkiintoista lukea näitä sun pohdintoja juurikin näistä syyttelyistä ym. Jotenkin karppaajat vs. "virallinen taho" asettelu on ihan naurettavaa ja lehdistö/media villitsee sitä koko ajan kummastakin suunnasta saadakseen myyntiä.
Ja onhan se hyvää bisnestä muutenkin. Kun käy vaikka kirjakaupassa katsomassa kuinka monta sikakallista Karppi-kirjaa siellä onkaan myynnissä (tai paljonko maksaakaan Karppi-leipä?).

Itse en ymmärrä karppaajien totaalista tylyttämistä (karppaajiksi kun kutsuu itseään aikamoinen joukko ihmisiä, jotka loppujen lopuksi syövät aikalailla esim. itämeren ruokavalion mukaan kun tarkemmin tarkastelee...), mutta en myöskään karppaajien totaalista "uskonnollista hurahdusta", jossa kaikkien tulisi löytää onni eläinrasvoista.

Voi kun itsekin pääsisi vielä opiskelemaan virallisterveellisiä oppeja... no siihen asti luen teidän opiskelijoiden blogeja :D ja setvin omia tuntemuksiani ja fiiliksiäni ruuasta ;)
PetraBettina sanoi…
Tuo on totta, että karppaus-ruokavalion sisältä löytyy loppujen lopuksi monia erilaisia ruokavalioita. Ja niistä monet ovat varsin hyviä, varsinkin jos keskittyvät vaalean viljan ja sokerin vähentämiseen ja kasvisten lisäämiseen.

Mutta minusta tyydyttyneen rasvan suosiminen on huolestuttavaa ja myöskään täysjyvän haukkumista en ihan ymmärrä.

Tsemppiä opiskeluaikeille!
Anonyymi sanoi…
Monilta jää huomaamatta se tosiasia, että yksittäisten tutkimusten tulokset EIVÄT edusta koko totuuttaa eivätkä välttämättä ole yleistettävissaä. Tällöin jos lähdetään muuttamaan asioita yhden tutkimuksen (saatta olla vielä tapaustutkimus) perusteella, voi lopputulos olla huono. Suosituksethan perustuvat laajoihin katsauksiin, joiden taustalla on monia tutkimuksia. Ja huolimatta tutkimuksista, kohtuus kaikessa lienee hyvä ohjenuora. Luulen, että karppaajistakin samoja tuloksia olisi saatu noudattamalla virallisterveellistä ohjeistusta ja kohtuutta. Epäilen, että osa tästä porukasta ei ole edes koskaan sitä kokeillut
Anonyymi sanoi…
Ihmisillä on oikeus kyseenalaistaa terveysalan ihmisiä ja hyvä niin, ei sen avun ja tiedon kuulu tulla ylhäältä alas. Oon terkkariopiskelija ja meillä "näyttöön perustuva hoitotyö" on työn pohja. Asiakkaalle kuuluukin perustella mitä ja miksi. Sen jälkeen se saa uskoa mitä haluaa:)Käytännössä on äärettömän harvinaista et kukaan tulee suoraan päin naamaa haukkuu aivopestyksi valehtelijaksi. Jos tulisi, niin miettisin jo mikä sillä ihmisellä on hätänä (sairaalatyössä on normia et näin käy, mut silloin kyseessä on aina pahasti harhaiset potilaat, dementia, neuro-ongelmat jne.)! Uskon, että sunkin työ tulee kyllä olee sitä ohjausta, sun täytyy vaan ite olla uskottava ja saada sen sun asiakkaan luottamus. Ongelma nykyaikana on mun mielestä terveysalalla joka asiassa se, et ihmiset ettii ite sitä tietoo mut ei aina osaa seuloo sitä tärkeää ja sit sitä ei niin tärkeää:) Kuten neuvolassa voidaan tietää jotain uusinta tutkimusta jostain ihme aiheesta ja sit ei tiedetä milloin pitäisi lähteä sairaalaan synnyttämään, ihan oikeasti. Eli meidän pitää muistuttaa niistä oleellisuuksista:))
PetraBettina sanoi…
Erittäin hyvät kommentit!

Tosielämässä en olekaan juuri uskottavuusongelmista kärsinyt (olen myös tätä ennen lukenut pari vuotta terkkariksi ennen kuin vaihdoin nykyiseen opiskelupaikkaan), ihmiset tuntuvat annattavan vain anonyymisti netissä. Ja tiedän, että aivan turhaan annan sen ärsyttää itseäni. Mutta ehkä tässä vielä opin rauhoittumaan.

Tietenkin asiat pitää asiakkaalle perustella. Ja perustelun pitää olla sellainen, että asiakas voi siihen luottaa. Tämä nettiaikakausi vaan tosiaan tekee kaikista ihmisistä terveydenhuollon ammattilaisia, jotka diagnosoivat ja hoitavat itse itseään.

Mutta kuten sanottua, todellisuudessa tällaisia henkilöitä on (ainakin toistaiseksi) melko vähän. Pitää vain tehdä oma työnsä mahdollisimman hyvin, jonka jälkeen jokaisella on oikeus valita oma ruokavalionsa

Ja ehdottomasti olen sitä mieltä, että kohtuus kaikessa on hyväksi! Ääripäät eivät vain oikein missään asiassa toimi.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker