keskiviikko 30. marraskuuta 2011

Unelmalounas

Kävin tänään mukavalla lounaalla. Ateria oli kyllä lounaaksi melko tuhti (piffiä, piffiä), mutta aivan erinomaista. Seurakin oli erinomaista. Itse yrittäjänä toimiva henkilö kehotti minua toteuttamaan unelmani yrittäjyydestä niin kuin myös toteuttamaan kaikki urheiluun liittyvät unelmani. Ne unelmat kun tehty on toteutettaviksi. Ja yrittämättä jättäminen harmittaa enemmän kuin yrittäminen ja epäonnistuminen.
Oli mukava kuulla kannustusta asioissa, joita olen varovasti miettinyt. Yleensä jos ihmisellä on kunnianhimoisia suunnitelmia, on ihmisten suhtautuminen hieman varovaista. Aina pelätään epäonnistumista ja riskejä eikä haluta hypätä pois turvallisista ympyröistä. Itse sain kuitenkin varmuutta sille, etteivät suunnitelmani ole ihan utopistisia enkä elä haavemaailmassa vaan voin ihan todella toteuttaa haaveeni ja elää juuri niin kuin haluan. Elämä on ihmeellistä J
Ja mitä tulee keskusteluun karppaamisesta ja ravitsemussuosituksista, seison yhä edelleen suositusten takana. Mielestäni suositukset eivät ole uskon asia. Eri asia sitten on luottaako tutkittuun tietoon vai yksittäisten ihmisten kokemuksiin. Ongelmahan ravitsemuksessa on se, että kaikkea ei voida tutkia. Ihmiset eivät ole koekaniineja, joita voitaisiin laittaa syömään ihan mitä tahansa. Lisäksi aina kun ruokavaliosta poistetaan jotakin, tulee siihen jotakin tilalle. Aina ei siis voida tietää mistä mikäkin asia johtuu tai on seurausta.  
Olen hieman murheellinen siitä, että oli tässä vähän erilainen kuva tulevasta ammatista opiskelun alkaessa. En arvannut, että joutuisin ohjaamisen sijaan vain puolustautumaan syytöksiltä. Mutta yhtäkkiä meistä onkin joidenkin mielestä tullut aivopestyjä valehtelijoita, joiden työn maallikot osaavat paremmin. Tosin olen kyllä vahvasti edelleen sitä mieltä, että tämä tällainen porukka on melko pieni. Ne vaan sattuvat huutamaan hemmetin kovaa.
Onneksi maailmassa on kuitenkin (ainakin toistaiseksi) ruokaa meille kaikille, saamme vatsamme täyteen ja vähän enemmänkin. Muistetaanhan aina, että ruokailu on myös nautintoa! Joskus voi jopa syödä tuhdin lounaan jos siltä tuntuu. Eikä kaikkea tarvitse aina ottaa kovin vakavasti.
Tässä on esimerkiksi nyt treenien osalta menossa aivan onnettoman huonot viikot. Vuorokaudessa ei ole riittävästi tunteja ja koska haluan nyt hoitaa kouluhommat kunnialla kotiin, on treeneistä pakko karsia. Mutta onneksi maailma ei kaadu siihen, sali ei sinä aikana katoa ja tätä vaihetta ei kestä ikuisesti. Priorisoinnilla pysyy pää kasassa ja kroppa menossa mukana. Ja viikonloppuna otetaan myös vähän lomaa ja lähdetään reissun päälle. Mukavaa marraskuun viimeistä päivää!

Munakkaasta tulikin munakokkelia! 

5 kommenttia:

iive kirjoitti...

Musta on tosi mielenkiintoista lukea näitä sun pohdintoja juurikin näistä syyttelyistä ym. Jotenkin karppaajat vs. "virallinen taho" asettelu on ihan naurettavaa ja lehdistö/media villitsee sitä koko ajan kummastakin suunnasta saadakseen myyntiä.
Ja onhan se hyvää bisnestä muutenkin. Kun käy vaikka kirjakaupassa katsomassa kuinka monta sikakallista Karppi-kirjaa siellä onkaan myynnissä (tai paljonko maksaakaan Karppi-leipä?).

Itse en ymmärrä karppaajien totaalista tylyttämistä (karppaajiksi kun kutsuu itseään aikamoinen joukko ihmisiä, jotka loppujen lopuksi syövät aikalailla esim. itämeren ruokavalion mukaan kun tarkemmin tarkastelee...), mutta en myöskään karppaajien totaalista "uskonnollista hurahdusta", jossa kaikkien tulisi löytää onni eläinrasvoista.

Voi kun itsekin pääsisi vielä opiskelemaan virallisterveellisiä oppeja... no siihen asti luen teidän opiskelijoiden blogeja :D ja setvin omia tuntemuksiani ja fiiliksiäni ruuasta ;)

PetraBettina kirjoitti...

Tuo on totta, että karppaus-ruokavalion sisältä löytyy loppujen lopuksi monia erilaisia ruokavalioita. Ja niistä monet ovat varsin hyviä, varsinkin jos keskittyvät vaalean viljan ja sokerin vähentämiseen ja kasvisten lisäämiseen.

Mutta minusta tyydyttyneen rasvan suosiminen on huolestuttavaa ja myöskään täysjyvän haukkumista en ihan ymmärrä.

Tsemppiä opiskeluaikeille!

Anonyymi kirjoitti...

Monilta jää huomaamatta se tosiasia, että yksittäisten tutkimusten tulokset EIVÄT edusta koko totuuttaa eivätkä välttämättä ole yleistettävissaä. Tällöin jos lähdetään muuttamaan asioita yhden tutkimuksen (saatta olla vielä tapaustutkimus) perusteella, voi lopputulos olla huono. Suosituksethan perustuvat laajoihin katsauksiin, joiden taustalla on monia tutkimuksia. Ja huolimatta tutkimuksista, kohtuus kaikessa lienee hyvä ohjenuora. Luulen, että karppaajistakin samoja tuloksia olisi saatu noudattamalla virallisterveellistä ohjeistusta ja kohtuutta. Epäilen, että osa tästä porukasta ei ole edes koskaan sitä kokeillut

Anonyymi kirjoitti...

Ihmisillä on oikeus kyseenalaistaa terveysalan ihmisiä ja hyvä niin, ei sen avun ja tiedon kuulu tulla ylhäältä alas. Oon terkkariopiskelija ja meillä "näyttöön perustuva hoitotyö" on työn pohja. Asiakkaalle kuuluukin perustella mitä ja miksi. Sen jälkeen se saa uskoa mitä haluaa:)Käytännössä on äärettömän harvinaista et kukaan tulee suoraan päin naamaa haukkuu aivopestyksi valehtelijaksi. Jos tulisi, niin miettisin jo mikä sillä ihmisellä on hätänä (sairaalatyössä on normia et näin käy, mut silloin kyseessä on aina pahasti harhaiset potilaat, dementia, neuro-ongelmat jne.)! Uskon, että sunkin työ tulee kyllä olee sitä ohjausta, sun täytyy vaan ite olla uskottava ja saada sen sun asiakkaan luottamus. Ongelma nykyaikana on mun mielestä terveysalalla joka asiassa se, et ihmiset ettii ite sitä tietoo mut ei aina osaa seuloo sitä tärkeää ja sit sitä ei niin tärkeää:) Kuten neuvolassa voidaan tietää jotain uusinta tutkimusta jostain ihme aiheesta ja sit ei tiedetä milloin pitäisi lähteä sairaalaan synnyttämään, ihan oikeasti. Eli meidän pitää muistuttaa niistä oleellisuuksista:))

PetraBettina kirjoitti...

Erittäin hyvät kommentit!

Tosielämässä en olekaan juuri uskottavuusongelmista kärsinyt (olen myös tätä ennen lukenut pari vuotta terkkariksi ennen kuin vaihdoin nykyiseen opiskelupaikkaan), ihmiset tuntuvat annattavan vain anonyymisti netissä. Ja tiedän, että aivan turhaan annan sen ärsyttää itseäni. Mutta ehkä tässä vielä opin rauhoittumaan.

Tietenkin asiat pitää asiakkaalle perustella. Ja perustelun pitää olla sellainen, että asiakas voi siihen luottaa. Tämä nettiaikakausi vaan tosiaan tekee kaikista ihmisistä terveydenhuollon ammattilaisia, jotka diagnosoivat ja hoitavat itse itseään.

Mutta kuten sanottua, todellisuudessa tällaisia henkilöitä on (ainakin toistaiseksi) melko vähän. Pitää vain tehdä oma työnsä mahdollisimman hyvin, jonka jälkeen jokaisella on oikeus valita oma ruokavalionsa

Ja ehdottomasti olen sitä mieltä, että kohtuus kaikessa on hyväksi! Ääripäät eivät vain oikein missään asiassa toimi.