maanantai 2. marraskuuta 2015

Täydellinen äiti

Ammatistani johtuen olen hyvin tietoinen siitä, että syöminen on vaikeaa. Ja jos ei ole, niin siitä tehdään sellaista. Myös treenaaminen on joskus vaikeaa, fitnessurheilusta puhumattakaan. Kaikki nämä jäävät kuitenkin taakse, kun mietitään kuinka vaikeaa on äitiys. Tai miten vaikeaa siitä voi tehdä.

Ajattelin etukäteen, että lapsi kyllä varmasti opettaa äitiään ja lapsenhoito alkaa sujua alkukankeuden jälkeen kuin itsestään. No, aika ajoin sitä kuitenkin törmää tilanteisiin, joissa miettii että mikähän olisi järkevin vaihtoehto tai miten lasta tässä kohtaa kannattaisi käsitellä. Tällaisessa tilanteessa kannattaa ehdottomasti avata netti. Varsinkin jos haluaa kokea huonommuutta tai epävarmuutta sekä saada itselleen huonon omatunnon.


Hyvä äiti on nimittäin sellainen, joka täysimettää lapsentahtisesti vähintään puoli vuotta ja sen jälkeen osittaisimettää WHO:n suosituksen mukaan niin kauan, että lapsi on 2-vuotias. Jos äiti joskus jostain kumman syystä on hetken poissa lapsen luota, hoitaja antaa maidon hörpyttämällä tai ruiskulla, sillä tuttipullot ovat paholaisen keksintö. Korvikkeilla kasvaa korvikevauvoja, joten imetykseltä yli jäävän ajan äiti pumppaa maitoa pakkaseen. Se, että maitoa ei mukamas tule tai pumpulle ei heru, ovat pelkkiä tekosyitä. Kaikki onnistuu kyllä jos vain haluaa. Voi juoda imetysteetä tai alkoholitonta olutta, olla vauvan kanssa ihokontaktissa, juoda ja syödä riittävästi, mutta varoa vatsavaivoja lisääviä ruokia, voi imettää, imettää ja imettää tehostaakseen maidontuotantoa. Jos jostain syystä haluaa jossain kohtaa imetystä lopettaa, löytyy siihen jos jonkinlaista lempeää koulua ja metodia. Tosin sitä ei kannata tehdä, sillä lapsi kyllä lopettaa kun on siihen valmis.

Kiinteitä aloitetaan sitten joskus eikä missään nimessä ennen kuin puoli vuotta imetystä on täynnä, sillä äidinmaito on ainoa oikea ravintoaine vauvalle. Riippumatta siitä mitä neuvolassa sanotaan, sillä ne siellä eivät tiedä mistään mitään. Kiinteiden ruokien kanssa pitää muistaa kaikki nykypäivän ruokahössötykset eli esimerkiksi että lehmänmaito on kaiken pahan alku ja juuri, sillä muutkaan eläimet eivät sitä juo ja ihminen on eläin siinä missä muutkin. Itseään kunnioittava äiti tekee tietenkin kaikki soseet itse, sillä kaikki teollinen ruoka on suoraan helvetistä. Tosin vauva kannattaa opettaa sormiruokailijaksi, koska soseet ovat so last season.

Lapsi on pieni vain hetken ja jos äiti vauva-aikana tekee töitä, on se silkkaa itsekkyyttä. Kyllä jokainen perhe pärjää vanhempainrahalla, kun säästää kasvattamalla kasvikset omalla takapihalla. Samalla säästyy tappavilta torjunta-aineilta, joita kaikki tehoviljellyt kurkut ovat täynnä. Ura tai yritys ei myöskään kelpaa töiden tekemisen syyksi, sillä asiakkaiden pitää kyllä ymmärtää, että tässä on nyt tärkeämmät hommat menossa. Jos asiakkaat äitiysloman aikana kaikkoavat, niin se ei haittaa, sillä sitten voi suuremmalla syyllä jäädä useammaksi vuodeksi kotiin.

On myös muistettava käyttää kestovaippoja, hävittää tutit ja tuttipullot sekä ostaa vain kotimaisia lastenvaatteita. Lisäksi kantorepun tai -liinan valitseminen on tarkkaa tiedettä, jossa ergonomisuus pilkotaan mikroskooppisen pieniin osiin ja liinan oikein sitominen vie ainakin kolme viikkoa tehokasta harjoitteluaikaa. Lajia voisi ehdottaa Voitolla yöhön -ohjelmaan seuraavaksi haasteeksi. Kantoliinan avulla pääsee vauvan kanssa liikkeelle ja voi lähteä verkostoitumaan muiden äitien kanssa. Äitikerhot ovat aamuisin, sillä hyvällä äidillä on selkeä rytmi, jossa nukkumaan mennään illalla klo 21 ja herätään aamulla klo 7.

Samalla pitää muistaa huolehtia myös itsestään. Kunhan se itsestään huolehtiminen ei pidä poissa lapsen luota, sillä äidin syli on lapsen koti. Raskauskilot on pudotettava, mutta urakan eteen ei saa tehdä mitään, sillä äidin treenaaminen on itsekästä. Se on myös vaarallista, mikäli ei ole palautunut synnytyksestä. Kilojen on pudottava itsestään, mutta pudottava niiden on. Kannattaa myös muistaa, että ei ole miehen syy, että vauva roikkuu tississä ja puklaa päällesi. On muistettava kammata tukka ja punata huulet, koska miehellä on tarpeita ja ne pitää täyttää ihan vain lähimmäisenrakkaudesta. Kaikki muu on itsekästä. Ja itsekkyys on synneistä suurin.


Okei, kärjistäminen on typeryyttä eikä vie mihinkään. Huomasin kuitenkin, että kaikkien näiden totuuksien jälkeen alkoi tuttipullosta tulla itselle kynnyskysymys ja sätin itseäni jo valmiiksi ensi kevään töistäni. Työni sisältävät vielä yön yli -reissuja, joten vastaanotin Huono äiti -palkinnon jo pelkästä ajatuksesta. Olisin halunnut mennä mukaan perhekerhoihin, mutta ne ovat kaikki aamulla ja me heräämme vasta aamupäivällä, mikä on myös varmasti jollakin tavalla väärin. En tiedä millä, mutta pakko sen on jollakin tavalla olla, koska maailma pyörii jo aamukahdeksasta lähtien.

Tytön syntymästä on nyt 10 viikkoa enkä ole käynyt missään ilman häntä (paitsi kerran nopeasti vaateliikkeessä vaihtamassa hänen ristiäismekkonsa). Hyvä minä, yksi hyvä äiti -piste tästä kiitos. En ole silti kokenut tarvetta. Nyt on herännyt ajatus, että voisin joku päivä käydä jumpalla. Se riittäisi tässä kohtaa. Silloin saatamme kokeilla sitä paholaisen tuttipulloa, mikäli maidolle on tarvetta. Hyi minua. Hyvä äiti -piste menetetty. Olen myös ajatellut vuoden päästä tarjota lapselleni lehmänmaitoa, sillä se, että apinat eivät juo lehmänmaitoa ei mielestäni kerro ihmisen ruokavaliosta paljoakaan.

Yritän jatkossa löytää samanlaisen ajatuksen äitiyteen kuin mitä viljelen ravitsemuksen suhteen. Tietyt asiat ovat totuuksia (tai oikeastaan tämän hetkisiä parhaita tieteellisiä arvauksia), mutta niiden noudattamista voi soveltaa. On löydettävä itselle parhaiten soveltuvat metodit ja ennen kaikkea muistettava rentous, sillä liian tiukka pipo ei palvele ketään. Kaikkein vähiten itseä ja vauvaa. Ja kaikesta huolimatta; kyllä, olen edelleen äärettömän onnellinen vauvasta, vauva-arjesta, parisuhteestani ja pienestä perheestämme. Eikös kaikki muu olekin toissijaista?



Ei kommentteja: