Siirry pääsisältöön

Kesäviikonloppu

Onpas toivotonta tämä bloggailu, kun on koko ajan olevinaan niin kauhea kiire. Puuh. Mihinkään ylimääräiseen ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa. Onneksi kohta on juhannus, niin pystyy hetkeksi hengähtämään.

Viikonloppuna tein pienen ajoreissun Tampereen kautta Kuopioon ja takaisin Poriin. Reilut 800 km kahdessa päivässä, ei huono. Tampereella ensin Biancenevessä bikinien mallipalaveri ja kenkien osto. Ai että on muuten sirot kengät. Ja ihan älyttömän hyvä kävellä, kun korko on nyt aiempaa matalampi. Korkokengillä kävely ei muutenkaan tuota vaikeuksia, vaikken normaalisti niitä kovin usein käytäkään. Joskus on tullut viihdyttyä enemmänkin koroissa, joten kävely sujuu ihan mallikkaasti. Kisoja ajatellen olenkin enemmän huolissani niistä T-kävelyn poseerauksista kuin varsinaisesti kävelystä. Harmi vain, että kilpailuun valmistava leiri on juuri ensi viikonloppuna, kun olen koko viikonlopun koulutuksessa. Jää siis väliin, vaikka tarvetta olisi kyllä ollut. Jospa vielä tulisi toinen ennen syksyä.


Bikinien väristä oli pieni visio Tampereelle ajaessa, mutta tuo visio heitti häränpyllyä liikkeessä. Lopullinen väri oli itselleni todella yllättävä valinta, josta olen edelleen hieman hämilläni. No, intuition varassa on hyvä mennä :) Sellainen kisafiilis iski tuosta käynnistä että huh huh! Tosin sovituskopin peili oli sen verran armoton, että aloin pohtia pitäisikö sinne Kuopioon jatkaa juosten... Eiköhän tästä vielä silti kuntoon keritä!

Pysähdyspaikkana Tiinan Tupa. Dieetin jälkeen sinne on pakko palat, koska Tiinan korvapuustit huusivat mun nimeä!
Ajomatka jatkui siis helteisen Suomen läpi Kuopioon, jonne saavuin iltasella. Matka sujui hyvin, vaikka tasaisin väliajoin pitikin pysähtyä naistenhuoneessa käymään. Tampereeen ja Kuopion välillä kolme pysäystä on jo jonkinnäköinen saavutus.

Sunnuntaina tuhlasin rahani kauppakeskus Matkuksessa, josta löysin kaikkea muuta paitsi niitä juttuja, joita lähdin hakemaan. Vetoremmeistä löytyi kaksi vaihtoehtoa, jotka kumpikin olivat huonoja. En tajua miksi en löydä kunnollisia remmejä!


Remmejä testattiin heti Gym 99:llä, jossa koutsin kanssa oli vuorossa jalkatreeni. Aivan huippua treenata vanhalla, tutulla salilla pitkästä aikaa valmentajan kanssa. Huipputreeni ja palautekin oli varsin positiivista. Onhan tässä matkaa vielä ja töitä saa painaa ihan tosissaan, mutta pääosin olin paljon paremmalla fiiliksellä kunnon suhteen tuon käynnin jälkeen. Ja ilmeisesti jonkinnäköinen stressi asian suhteen laukesi, koska seuraavana päivänä painosta oli jäänyt puolisen kiloa matkan varrelle. Sitä kun yksinään junnaa niissä samoissa painolukemissa ja tuijottaa samaa peilikuvaa päivästä toiseen, saattaa sokeutua ja masentua, kun homma ei tunnu etenevän. Yrittää löytää syitä asialle, vaikka ainoa ratkaisu on kärsivällisyys ja rentoutuminen. Kumpikin on tunnetusti minulle ihan äärettömän helppoja asioita...


Gymillä pitkästä aikaa, ihan huippua!
Kotimatkan selvisin neljällä pysähdyksellä. Neljä pysähdystä 400 km:n aikana. Toisaalta ihan hyvä noin tehokkaan jalkatreenin jälkeen.

Eilinen BodyAttack sujui ihan mukavasti, vaikka takareidet hieman kiristivätkin. Yleiskunto on kuitenkin varsin kova ja näin painon pudottua tekeminen on todella helppoa. Selkeä ero suorituskykyyn. En tiedä johtuuko se pudonneesta painosta vai optimaalisesta ruokavaliosta, mutta jaksaminen on todella hyvää luokkaa tällä hetkellä.

Osana optimaalista ruokavaliota
Tänään tuo jalkatreenin kipu sitten iski. Voi taivas. Aamulenkillä onneksi vähän jalat vertyivät, mutta nyt saa taas kävellä varsin rauhallisesti ja etsiä ilman rappusia olevia kulkureittejä. Mutta ei se mitään. Ehkä minullakin on kohta jalat :)


Tänään yritin kuvata BodyPumpin lisenssivideon. Tai kuvasinkin sen ihanien asiakkaiden kannustamana. Ja mitäs sitten tapahtui? Kamerasta oli loppunut akku 40 minuutin kohdalla! Juuri latauksesta otettu täynnä ollut akku! Miten hitossa se on mahdollista?? En tajua. Uusi yritys siis kuvauksen suhteen tehtävä ensi viikolla, puuh. No, harjoitus tekee mestarin ja tuosta 40 minuutin setistä on hyvä katsoa maneerit ja virheet. Tiedän silti heti oman maneerini; sanon "jes" joka kohdassa. Ihan joka välissä. Se on ärsyttävää mutta en osaa lopettaa. Tapansa kullakin ;)

Kommentit

-samuel- sanoi…
No harmi, että video ei onnistunut. Minusta se meni hyvin. Minkään asiantuntija sinänsä ole, mutta aika monen ohjaajan pump tunnilla kuitenkin vuosien varrella käynyt ja tässä vaiheessa ohjelman kaarta jopa minä alan pääsääntöisesti muistamaan, mitä pitäisi milloinkin tehdä. :-D Tuosta on helppo maanantaina jatkaa.
PetraBettina sanoi…
Niin kyllä harmittaa se video! Mutta ei se mitään, onpahan ainakin koreografia hallussa maanantaina :) Uusi akku vain pitää käydä kameraan ostamassa. Sitten ehkä onnistuu paremmin :)
Anonyymi sanoi…
Mulla on ihan sikahyvät remmit, parhaat mitä ikinä oon koittanut ja niiden lainaajatkin kehunu tosi hyviksi, en vaan löytänyt kyseisiä remmejä fitnesstukun enkä massin sivuilta, ku en muista mistä joskus tilannut/ostanut. Mut lupaan ottaa selvää mistä niitä saa! -sister

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker