Siirry pääsisältöön

Rauhallinen juhannus

Ihana juhannus takana. Kruununa viime yön kymmenen tunnin yöunet :) Unille jäi myös kilon verran elopainoa, joten homma kulkee kuin juna eteenpäin. Juhannus oli erilainen siinä mielessä, että vietettiin se tällä kertaa kaupungissa ja hyvin rauhallisesti. Yleensä juhannukseen on kuulunut festarit, olin sitten dieetillä tai en. Ja kyllä tuossa todettiin, että ehkäpä taas ensi juhannuksena suunnataan festareille. Aikuistuminen, mitä se on?


Torstai-illalla vedin vielä BodyPumpin juhannustreenaajille, joita olikin ihan kiitettävä määrä. Myöskään perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina en joutunut olemaan yksin salilla eli pyhätreenaajia löytyi mukavasti. Perjantai vietettiin ystävien kanssa meillä grillaten ja pelaillen. Itsekin hieman repäisin ja aloin ryyppäämään.


Juomana Cola Zero ja grillissä broileria, jonka kylkeen salaattia. En koe jääneeni paitsi mistään, kun en saanut ruokajuomaksi viiniä tai siideriä.



Poseerausta juhannustreeneissä
Lauantaina piipahdettiin mökillä ja sen jälkeen Yyterissä. Sitten olikin aika nukkumaan, jotta jaksoi aamulla treenaamaan. Melko tylsää? Ei suinkaan, ihanaa kun saa nukkua hyvin ja keskittyä treenaamiseen.
Ei ollut Yyterissä hirveän railakkaat juhlat käynnissä...
Mihinkään muuhun sitä sitten ei jaksakaan keskittyä. Kaikki energia menee aamulenkkeihin, eväisiin, ruokarytmiin, treeneihin, ohjauksiin ja muihin valmistautumisiin. Kaikki muu on toisarvoista. Hirveän vaikea keskittyä ja esim. suunnitella syksyä, jossa tiedossa runsaasti tapahtumia. Sitä vain menee päivä ja viikko kerrallaan eteenpäin. On hirveän itsekäs, muttei oikeastaan edes jaksa tuntea huonoa omaatuntoa asiasta. Tällaista on urheilijan elämä välillä eikä se ikuisuuksia kuitenkaan kestä.
Kohti seuraavaa viikkoa siis!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker