Siirry pääsisältöön

Viikon liikunnat

Huippuviikko takana! Joka ilta jotakin treeniä. Pikku hiljaa tottuu tähän iltatreenaamiseen, vaikka edelleenkin sitä mieluummin aamupäivällä treenaisi. Iltaisin salillakin on niin paljon jengiä, että hermothan siellä meinaa mennä, kun ei tiedä mihin mahtuu ja kuka hengittää niskaan. Aaarrggh. Välillä tuntuu, että siellä treenien sijasta menossa kuka kukin on tai kuka on kovin karju -kilpailu. Pitää ehkä ilmoittautua mukaan.

Mutta maanantaina siis Zumba ja rinta-ojentajatreeni.

Tiistaina ensin nopea olkapäätreeni, sitten asiakkaana TehoMuokkaustunnilla. Ja täytyy kyllä sanoa, että olipa mahtava tunti! Tai no, miten sen nyt ottaa. Aluksi piti laittaa nilkkapainot laudalle askellusta varten. Valittavana oli puolen kilon ja kilon painoja. Valitsin totta kai ne kilon painot. Jep, kymmenen minuutin päästä meinasin kuolla ja 20 minuutin kohdalla niistä oli pakko luopua. Jalka ei vaan yksinkertaisesti enää pitänyt. Sitten yläkroppaa varten piti valita käsipainot yhden ja kolmen (tai neljän?) kilon väliltä. Tietenkin valitsin kolmoset, koska olenhan tosi vahva. Seitsemän miljoonaa vipunostoa ja varpaille nousua myöhemmin totesin, etten yksinkertaisesti pysty tekemään mitään joustonostoja, että teenpä tässä sitten pelkkiä jalkoja. Vatsalihasten kohdalla ajattelin, että nyt näytän että vatsalihakset ainakin on kunnossa. Eikä toivoakaan, että olisin jaksanut kaikki ilman taukoja.. Liike vaihtui useasti mutta huilia ei tullut. Olipa todella kova ja ammattitaitoisesti ohjattu tunti! Harvoin sitä enää tuolla tavalla yllättyy.

Keskiviikkona ensin kiertoharjoittelun ohjaus, jossa ei itselle liiketttä, mutta sitten Zumban ja keskivartalotunnin ohjaukset. Zumba taisi mennä lähes koko ajan yli 170 sykkeellä että vähän oli taas vauhti päällä :)

Torstaina pitkästä aikaa BodyAttack-tunnilla, asiakkaana tällä kertaa. Se on kyllä mieletön tunti, yhä edelleen. Ei mitään hienouksia, ei hurjia koreografioita, ei erikoista musiikkia. Mutta silti itsensä voittamista ja mahtavaa treeniä. Tunnin jälkeen selkää, joka jäi kyllä logistisista syistä johtuen vähän vajaaksi treeniksi.

Tänään ansaittu lepopäivä, jotta jaksaa huomenna taas. Töistä kotiin polkiessani poikkesin Lidliin ja ostoskoriin jäi paketillinen simpukkasuklaata. Tänään on siis karkkipäivä, jei :)



Yksi juttu vaan; ne hauikset on muuten edelleen treenaamatta.

PS. Kuvat saa odottaa sitä, että Sonera toimittaisi tilatun laajakaistan käyttöömme. Tällä mökkölöllä (vai mikä mokkula se on, no joka tapauksessa se, mikä ei toimi millään firmalla ja missään paikassa...) kuvien lataaminen kestää vaivaiset puoli päivää ja päättyy erroriin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker