Huippuviikko takana! Joka ilta jotakin treeniä. Pikku hiljaa tottuu tähän iltatreenaamiseen, vaikka edelleenkin sitä mieluummin aamupäivällä treenaisi. Iltaisin salillakin on niin paljon jengiä, että hermothan siellä meinaa mennä, kun ei tiedä mihin mahtuu ja kuka hengittää niskaan. Aaarrggh. Välillä tuntuu, että siellä treenien sijasta menossa kuka kukin on tai kuka on kovin karju -kilpailu. Pitää ehkä ilmoittautua mukaan.
Mutta maanantaina siis Zumba ja rinta-ojentajatreeni.
Tiistaina ensin nopea olkapäätreeni, sitten asiakkaana TehoMuokkaustunnilla. Ja täytyy kyllä sanoa, että olipa mahtava tunti! Tai no, miten sen nyt ottaa. Aluksi piti laittaa nilkkapainot laudalle askellusta varten. Valittavana oli puolen kilon ja kilon painoja. Valitsin totta kai ne kilon painot. Jep, kymmenen minuutin päästä meinasin kuolla ja 20 minuutin kohdalla niistä oli pakko luopua. Jalka ei vaan yksinkertaisesti enää pitänyt. Sitten yläkroppaa varten piti valita käsipainot yhden ja kolmen (tai neljän?) kilon väliltä. Tietenkin valitsin kolmoset, koska olenhan tosi vahva. Seitsemän miljoonaa vipunostoa ja varpaille nousua myöhemmin totesin, etten yksinkertaisesti pysty tekemään mitään joustonostoja, että teenpä tässä sitten pelkkiä jalkoja. Vatsalihasten kohdalla ajattelin, että nyt näytän että vatsalihakset ainakin on kunnossa. Eikä toivoakaan, että olisin jaksanut kaikki ilman taukoja.. Liike vaihtui useasti mutta huilia ei tullut. Olipa todella kova ja ammattitaitoisesti ohjattu tunti! Harvoin sitä enää tuolla tavalla yllättyy.
Keskiviikkona ensin kiertoharjoittelun ohjaus, jossa ei itselle liiketttä, mutta sitten Zumban ja keskivartalotunnin ohjaukset. Zumba taisi mennä lähes koko ajan yli 170 sykkeellä että vähän oli taas vauhti päällä :)
Torstaina pitkästä aikaa BodyAttack-tunnilla, asiakkaana tällä kertaa. Se on kyllä mieletön tunti, yhä edelleen. Ei mitään hienouksia, ei hurjia koreografioita, ei erikoista musiikkia. Mutta silti itsensä voittamista ja mahtavaa treeniä. Tunnin jälkeen selkää, joka jäi kyllä logistisista syistä johtuen vähän vajaaksi treeniksi.
Tänään ansaittu lepopäivä, jotta jaksaa huomenna taas. Töistä kotiin polkiessani poikkesin Lidliin ja ostoskoriin jäi paketillinen simpukkasuklaata. Tänään on siis karkkipäivä, jei :)
Yksi juttu vaan; ne hauikset on muuten edelleen treenaamatta.
PS. Kuvat saa odottaa sitä, että Sonera toimittaisi tilatun laajakaistan käyttöömme. Tällä mökkölöllä (vai mikä mokkula se on, no joka tapauksessa se, mikä ei toimi millään firmalla ja missään paikassa...) kuvien lataaminen kestää vaivaiset puoli päivää ja päättyy erroriin.
Mutta maanantaina siis Zumba ja rinta-ojentajatreeni.
Tiistaina ensin nopea olkapäätreeni, sitten asiakkaana TehoMuokkaustunnilla. Ja täytyy kyllä sanoa, että olipa mahtava tunti! Tai no, miten sen nyt ottaa. Aluksi piti laittaa nilkkapainot laudalle askellusta varten. Valittavana oli puolen kilon ja kilon painoja. Valitsin totta kai ne kilon painot. Jep, kymmenen minuutin päästä meinasin kuolla ja 20 minuutin kohdalla niistä oli pakko luopua. Jalka ei vaan yksinkertaisesti enää pitänyt. Sitten yläkroppaa varten piti valita käsipainot yhden ja kolmen (tai neljän?) kilon väliltä. Tietenkin valitsin kolmoset, koska olenhan tosi vahva. Seitsemän miljoonaa vipunostoa ja varpaille nousua myöhemmin totesin, etten yksinkertaisesti pysty tekemään mitään joustonostoja, että teenpä tässä sitten pelkkiä jalkoja. Vatsalihasten kohdalla ajattelin, että nyt näytän että vatsalihakset ainakin on kunnossa. Eikä toivoakaan, että olisin jaksanut kaikki ilman taukoja.. Liike vaihtui useasti mutta huilia ei tullut. Olipa todella kova ja ammattitaitoisesti ohjattu tunti! Harvoin sitä enää tuolla tavalla yllättyy.
Keskiviikkona ensin kiertoharjoittelun ohjaus, jossa ei itselle liiketttä, mutta sitten Zumban ja keskivartalotunnin ohjaukset. Zumba taisi mennä lähes koko ajan yli 170 sykkeellä että vähän oli taas vauhti päällä :)
Torstaina pitkästä aikaa BodyAttack-tunnilla, asiakkaana tällä kertaa. Se on kyllä mieletön tunti, yhä edelleen. Ei mitään hienouksia, ei hurjia koreografioita, ei erikoista musiikkia. Mutta silti itsensä voittamista ja mahtavaa treeniä. Tunnin jälkeen selkää, joka jäi kyllä logistisista syistä johtuen vähän vajaaksi treeniksi.
Tänään ansaittu lepopäivä, jotta jaksaa huomenna taas. Töistä kotiin polkiessani poikkesin Lidliin ja ostoskoriin jäi paketillinen simpukkasuklaata. Tänään on siis karkkipäivä, jei :)
PS. Kuvat saa odottaa sitä, että Sonera toimittaisi tilatun laajakaistan käyttöömme. Tällä mökkölöllä (vai mikä mokkula se on, no joka tapauksessa se, mikä ei toimi millään firmalla ja missään paikassa...) kuvien lataaminen kestää vaivaiset puoli päivää ja päättyy erroriin.
Kommentit