Siirry pääsisältöön

Tämä ei ole treeniblogi...

...mutta on kohta oleva. Sillä nyt riitti tämä laiskottelu!

Viimeiset 10 vuotta olen juossut tulisilla hiilillä ilman pysähtymistä. Olen jatkuvasti opiskellut, jonka lisäksi olen tehnyt todella paljon töitä, ohjannut tunteja, käynyt koulutuksia ja kilpaurheillut. En ole ikinä ajatellutkaan muunlaista elämää eikä se mielestäni ole ollut erityisen rankkaa. Mutta tänä keväänä oli pakko himmata. Olen ilmeisesti tullut vanhaksi, sillä enää ei jaksa huhkia. Jätin omat treenit taka-alalle ja keskityin kouluun ja töihin. Ja niin on menty koko kevät. Kunnollisen salitreenin olen tehnyt viimeksi ehkä helmikuussa, mikä on aika järkyttävä ajatus, sillä en ole ikinä eläissäni pitänyt näin pitkää treenitaukoa. Tokihan olen käynyt tunneilla ja muuta, mutta ei se suuriin treenimääriin tottuneelle ole sama asia. Miten sitten päästä takaisin vanhaan rytmiin?
Kaikella on aikansa, kertoi minulle ystäväni
kun aloitin viiden vuoden opiskelu-urakkani uudessa kaupungissa.
Niinpä, ja nyt se aika on ohi.

Mutta nyt riittää tämä laiskottelu! Lupaan ja vannon, että palaan salille heti huomenna! Tämä on julkinen lupaus. Uuden salin testaus on siis huomenna edessä.

Yhdellä salilla pääsin vastaanottoon asti ja mielestäni palvelu oli niin töykeää, että sinne en aio astua  enää. Minä äänestän aika nopeasti jaloillani huonon palvelun edessä, entä te? Vaikka en salille tulekaan vastaanottohenkilökunnan kanssa seurustelemaan, niin kyllä henkilökunnan nyt pitää ystävällistä olla. Tervehtiminen, hymy ja miten voin auttaa ovat asioita, joista lähdetään liikkeelle. Jos ensimmäinen lause on, että "mihin sä oot menossa?", niin olisi ehkä pitänyt kääntyä kannoillaan ja todeta, etten ainakaan tänne. Tai sitten olen vain turhan tarkka.

Tätä salikorttia on joskus käytetty...

Tavoite nro 1: palata normaaliin treenirytmiin eli nelijakoiseen ohjelmaan
Tavoite nro 2: saada vedettyä lenkkarit jalkaan ja lähteä aamulenkille
Tavoite nro 3: selvittää tulevaisuuden kilpailu- ja valmennusasiat viimeistään kesän aikana

Ei kai siinä rytmiin pääsemisessä oikein muu auta kuin aloittaa.... vai?


En oikein jaksa uskoa, että enää fitneksessä kisaisin. En usko, että ilman akrobaattista ohjelmaa sarjassa on enää mahdollisuuksia. On aivan sama mitä siellä muuten häärää, kunhan tekee riittävästi temppuja. Enkä minä osaa temppuja, joten tässä on tasan kolme vaihtoehtoa: body fitness, fitness fysiikka ja kisaamisen lopettaminen. Hmmm. Body fitness tökkii, fysiikka vaatisi melko paljon lisää lihasta ja lopettaminenhan nyt ei ikinä ole vaihtoehto. Että tässä sitä sitten ollaan.

Kommentit

Vim sanoi…
Jaloillaan saa ja pitää äänestää. Eräällä ketjusalilla vieraillessani sain niin tylyn vastaanoton, että tiedän nyt harvinaisen hyvin minne en ainakaan ikinä kanna rahojani.

Olisi muuten mielenkiintoista tietää, mille salille Porissa päädyt treenaamaan. Mä sulta kyselin taannoin Porin saleista, jos muistat. Asun edelleen muualla, mutta paluumuutto Poriin siintää haaveissa... :D
Laura Vihavainen sanoi…
Mikä tökkii body fitnessissä?

Ihanan näköinen sallaaddi!!!:)
PetraBettina sanoi…
En ole vieläkään hankkinut korttia millekään salille kun en osaa päättää.. No, ehkä kohta.

Body Fitness on aina tökkinyt kun tuntuu tyhmältä, että kisasuoritus on se että kääntyy neljä kertaa oikealle... No onhan siellä toki nyt se T-kävely, nyt siitäkin tulee lähinnä missikisat mieleen. Huoh.

Saattaa kyllä silti olla, että bf on tulevaisuuteni. Pitää vaan alkaa asennoitua siihen oikein.
Laura Vihavainen sanoi…
Entäs se athletic fitness?:) No, eiköhän jotai uutta lajia pikkuhiljaa taas pukkaa...:D

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker