perjantai 20. huhtikuuta 2012

Tämä ei ole treeniblogi...

...mutta on kohta oleva. Sillä nyt riitti tämä laiskottelu!

Viimeiset 10 vuotta olen juossut tulisilla hiilillä ilman pysähtymistä. Olen jatkuvasti opiskellut, jonka lisäksi olen tehnyt todella paljon töitä, ohjannut tunteja, käynyt koulutuksia ja kilpaurheillut. En ole ikinä ajatellutkaan muunlaista elämää eikä se mielestäni ole ollut erityisen rankkaa. Mutta tänä keväänä oli pakko himmata. Olen ilmeisesti tullut vanhaksi, sillä enää ei jaksa huhkia. Jätin omat treenit taka-alalle ja keskityin kouluun ja töihin. Ja niin on menty koko kevät. Kunnollisen salitreenin olen tehnyt viimeksi ehkä helmikuussa, mikä on aika järkyttävä ajatus, sillä en ole ikinä eläissäni pitänyt näin pitkää treenitaukoa. Tokihan olen käynyt tunneilla ja muuta, mutta ei se suuriin treenimääriin tottuneelle ole sama asia. Miten sitten päästä takaisin vanhaan rytmiin?
Kaikella on aikansa, kertoi minulle ystäväni
kun aloitin viiden vuoden opiskelu-urakkani uudessa kaupungissa.
Niinpä, ja nyt se aika on ohi.

Mutta nyt riittää tämä laiskottelu! Lupaan ja vannon, että palaan salille heti huomenna! Tämä on julkinen lupaus. Uuden salin testaus on siis huomenna edessä.

Yhdellä salilla pääsin vastaanottoon asti ja mielestäni palvelu oli niin töykeää, että sinne en aio astua  enää. Minä äänestän aika nopeasti jaloillani huonon palvelun edessä, entä te? Vaikka en salille tulekaan vastaanottohenkilökunnan kanssa seurustelemaan, niin kyllä henkilökunnan nyt pitää ystävällistä olla. Tervehtiminen, hymy ja miten voin auttaa ovat asioita, joista lähdetään liikkeelle. Jos ensimmäinen lause on, että "mihin sä oot menossa?", niin olisi ehkä pitänyt kääntyä kannoillaan ja todeta, etten ainakaan tänne. Tai sitten olen vain turhan tarkka.

Tätä salikorttia on joskus käytetty...

Tavoite nro 1: palata normaaliin treenirytmiin eli nelijakoiseen ohjelmaan
Tavoite nro 2: saada vedettyä lenkkarit jalkaan ja lähteä aamulenkille
Tavoite nro 3: selvittää tulevaisuuden kilpailu- ja valmennusasiat viimeistään kesän aikana

Ei kai siinä rytmiin pääsemisessä oikein muu auta kuin aloittaa.... vai?


En oikein jaksa uskoa, että enää fitneksessä kisaisin. En usko, että ilman akrobaattista ohjelmaa sarjassa on enää mahdollisuuksia. On aivan sama mitä siellä muuten häärää, kunhan tekee riittävästi temppuja. Enkä minä osaa temppuja, joten tässä on tasan kolme vaihtoehtoa: body fitness, fitness fysiikka ja kisaamisen lopettaminen. Hmmm. Body fitness tökkii, fysiikka vaatisi melko paljon lisää lihasta ja lopettaminenhan nyt ei ikinä ole vaihtoehto. Että tässä sitä sitten ollaan.

4 kommenttia:

Vim kirjoitti...

Jaloillaan saa ja pitää äänestää. Eräällä ketjusalilla vieraillessani sain niin tylyn vastaanoton, että tiedän nyt harvinaisen hyvin minne en ainakaan ikinä kanna rahojani.

Olisi muuten mielenkiintoista tietää, mille salille Porissa päädyt treenaamaan. Mä sulta kyselin taannoin Porin saleista, jos muistat. Asun edelleen muualla, mutta paluumuutto Poriin siintää haaveissa... :D

Laura Vihavainen kirjoitti...

Mikä tökkii body fitnessissä?

Ihanan näköinen sallaaddi!!!:)

PetraBettina kirjoitti...

En ole vieläkään hankkinut korttia millekään salille kun en osaa päättää.. No, ehkä kohta.

Body Fitness on aina tökkinyt kun tuntuu tyhmältä, että kisasuoritus on se että kääntyy neljä kertaa oikealle... No onhan siellä toki nyt se T-kävely, nyt siitäkin tulee lähinnä missikisat mieleen. Huoh.

Saattaa kyllä silti olla, että bf on tulevaisuuteni. Pitää vaan alkaa asennoitua siihen oikein.

Laura Vihavainen kirjoitti...

Entäs se athletic fitness?:) No, eiköhän jotai uutta lajia pikkuhiljaa taas pukkaa...:D