Siirry pääsisältöön

Fitnessfysiikka



Oksanan vapari Arnoldista. Ei ihan samalla tavalla säväyttänyt kuin aikaisemmat, mutta ovathan nämä maailman parhaita vapareita. Noin puhtaita linjoja ei ole kellään muulla.

Itse olen jo pitkään pohtinut onko vaparifitness sittenkään minun laji? Tykkään heittää jalkaa ja esiintyä, mutta pääsenkö näillä vaparitaidoilla huipulle asti onkin sitten jo toinen juttu. Salilla treenaaminen on tällä hetkellä rakkainta ja tuntuu hirvittävän työläältä alkaa opetella uusia temppuja ja volttisarjoja. Ne kun eivät ihan muutamalla toistolla selkärankaan iskostu.

Eilen uutisoitiin uudesta sarjasta, joka korvaa naisten CBB:n tulevaisuudessa: fitnessfysiikka (women's physique). Bodylehden sivuilla seisoo sarjasta näin:

 Lajin kuvaus: Naisten fitnessfysiikkakilpailu on luotu niille naisille, jotka haluavat nauttia kovaa treenaamisesta, kilpailemisesta ja kilpailuun valmistautumisesta. Kilpailijan fysiikan pitää olla urheilullisesti treenattu ja sen pitää myös olla naisellinen sekä kaunis.

Tuomarikriteerit: Fitnessfysiikkakilpailua arvostellaan seuraavalla tavalla:
-        Symmetria, muoto, mittasuhteet, lihasten sopusuhtaisuus toisiinsa, ryhti ja kauneus.
-        Fysiikan arvostelu ja vertailut tehdään alkukilpailussa.
Fysiikan pitää olla joka tavalla yllä mainittujen kriteerien mukainen ja siinä pitää olla naisellista kauneutta.
Kehonrakennustermeillä revityn kireä, säikeinen, kuorittu, kuiva, suonikas, massiivinen, paksu ja tiivis eivät ole ihanteellisia arvostelukriteereitä. Jokaisen kilpailijan kohdalla otetaan huomioon pituus, paino ja rakenne. Liiallisesta lihasmassasta voidaan sakottaa pisteissä.
Arvostelustandardi on body fitnessin ja naisten kehonrakennuksen välillä.

Tämäkin voisi olla mielenkiintoinen sarja. Jalkaa ei saisi heittää, mutta poseerauksia ja vapaaohjelmaa pääsisi tekemään. Tosin lihasmassaa vaatisi nykyistä enemmän, että ihan ensi kuussa ei vielä kannattaisi kisaamaan lähteä.Pitää joka tapauksessa laittaa harkintaan, sillä onhan tässä esim. syksyn 2013 Expoon vielä aika paljon aikaa...

No, nämä ovat tällaisia väliaikapohdintoja ja saattaa mieli muuttua vielä tuhat kertaa ennen kuin seuraaviin kisoihin oikeasti aletaan valmistautua.

Eilen oli ihan huippu jalkatreeni kyllä! Prässiä, hackia, suorin jaloin maastavetoa, ojennuksia, koukistuksia ja lähentäjiä. Painoilla ei juhlittu, mutta loppuun asti tehtiin. Erittäin tyytyväinen olenkin siihen, että inhottaviin jalkatreeneihin saa hyvin kaivettua asenteen ja tehtyä loppuun asti, oli sitten yksin tai kaverin kanssa salilla. Jalkatreenejä on nimittäin edessä melko paljon, jos haluaa näihin pökkelöihin jotain muotoa :)

Ei muuta kuin erinomaista alkanutta viikkoa kaikille!

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Oon jonkun aikaa lukenut sinun blogia ja kommentoin vasta ensimmästä kertaa. Pakko oli vaan tulla sanomaan, että voi että minä tykkään sinun asenteesta liittyen ruokaan ja llikuntaan. Huomaa, että molemmat asiat on lähellä sinun sydäntä, mutta silti suhtautuminen niihin on sopivassa suhteessa rentoa. Jotenkin sinun ajatukset vaikuttaa saman tyyppisiltä kuin Patrik Borgilla:) Mitä mieltä olet noin urheilijan ja ravitsemustieteilijän näkökulmasta pimeä tie, mukavaa matkaa blogista?
PetraBettina sanoi…
Kiitos mukavasta kommentista!

Toisten blogeja en viitsi sen kummemmin arvostella ja pelkän blogin perusteella, tuntematta ihmistä, ei edes voisi hirveästi kommentoida urheilu- tai ravitsemusasioita. Jokainen tavallaan :)

Aurinkoista kevättä!
Unknown sanoi…
Aika vaisu koreografia, mutta onhan Oksana aina Oksana, vaikka se tekisi mitä..

Mitä siihen fitnessfysiikkaan tulee, niin onko siitä säädetty jotain ettei siinä vapaaohjelmassa saisi heittää jalkaa? Ei ehkä samaan tempoon mutta ees vähän? Kunhan ne pakolliset poset tulee kans tehtyä.
PetraBettina sanoi…
Aivan! Jos tekisi omanlaisensa vaparin ja heittäisi pari kärrynpyörää siinä hauisposeerausten välissä :D Siis kyllä, tämä on harkitsemisen arvoinen ajatus :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker