perjantai 23. joulukuuta 2011

Joulu

Jouluviikkona huomaa salilla, kenellä se treenaaminen tai kuntoilu on jo elämäntapa. Samat tutut kasvot pyörivät salilla aatonaattoon asti ja paukahtavat paikalle jälleen viimeistään tapaninpäivänä. Yleensä nämä tyypit myös osaavat nauttia jouluherkuista niin, ettei kaikkia välipäiviä tarvitse liikkua pyörimällä eteenpäin. Joulu on ihanaa aikaa, mutta ei asioita tarvitse viedä äärimmäisyyksiin, eli jouluna ei tarvitse syödä yöllä eikä kaikkea suklaata ole pakko vetää kerralla. Toisaalta taas, joulupöydässä ei myöskään tarvitse laskea kaloreita eikä aattona ole pakko mennä salille, jollei siltä tunnu. Kohtuus ja kultainen keskitie sopivat myös jouluun.

Kahteentoista päivään sitä on vedetty 9 kovaa treeniä sekä 9 ohjausta. Vähän tuntuu väsymystä eli joulun kolme huilipäivää taitavat olla paikallaan. Kohta on lähtö tien päälle ja Pori Björneborg kutsuu koko ensi viikoksi. Treenikamppeet on toki mukana eli ensi viikolla tiedossa salivierailuja. Viikko irti Kuopion arjesta tekee silti hyvää, vaikkei arjessa mitään vikaa olekaan.

Nauttikaahan joulusta ja yrittäkää löytää hetki rauhoittumiselle ja vain olemiselle. Inhoan kliseitä, mutta näin kun sitä asuu 400 km päässä perheestään, niin ihan totta joulun parasta antia on yhdessä oleminen. Se, ettei ole kiire minnekään eikä oikeastaan tarvitse tehdä mitään. Minä onnellinen kun saan vielä istuutua valmiiseen pöytäänkin, niin ei ole edes ruoanlaittopuuhia. Toivon siis jokaiselle oikein lämmintä joulua! (näin siinä käy kun joulu tulee; minusta peruspessimististä tulee iloinen, ympäriinsä hyppelevä "love and peace"-ihminen ;))


Millaistahan muuten olisi olla jouluna kisadieetillä? Olisiko kieltäytyminen jotenkin vaikeampaa kuin kesän herkuista kieltäytyminen? Perustuuko joulu tavallaan syömiseen? Voiko lahjoja avata ilman suklaarasiaa tai glögilasia? Hmmm, aivan taatusti voi, mutta tällä hetkellä olen aika tyytyväinen siihen ettei tarvitse :)

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Hyvää ja rauhallista joulua sullekin Petra!