Siirry pääsisältöön

Uusi minä


Uusi minä syntyi, kun vanhalle minälle annettiin vähän normaalia enemmän hiilihydraattia sekä kunnon yöunet. Hyvänen aika mikä muutos olotilassa. Sitä on kuin uudesti syntynyt ja miettii, että tällaiseltäkö normaali elämä tuntuikin..? Tällaisella energiamäärälläkö minä yleensä toimin? Tällaistako se oli, kun kävelemistä ei tarvinnut erikseen ajatella ja mieli keksi koko ajan uutta tekemistä? Ziisus.

Hiilihydraattia tankattiin siis maltilla, mutta peruspuuron ja hedelmien lisäksi päivään kuului myös vähän herkkuja eli sämpylöitä sekä kevytjätskiä. En muista milloin olisin syönyt jotain yhtä hyvää. Rakastan dieetillä juuri sitä, miten pienet maut ja maistiaiset ovat jotain taivaallisen hyvää. Sitä ei edes kaipaa karkkia tai roskaruokaa vaan nauttii eniten vaikkapa sämpylöistä ja persikoista. Muutenkin minun mielitekoni ovat yleensä aina samantyylisiä; eniten kaipaan sitä, että saisi syödä vatsansa täyteen. Mieluiten ihan kotiruokaa kuten spagettia ja jauhelihakastiketta. Hiilarinpuute saa minut myös aina himoitsemaan sekä leipää että pullaa, vaikka kumpikaan ei normaalisti kuulu ruokavaliooni ihan vain siksi etten juuri välitä niistä.

Koko lauantaipäivän tuntui, että kävelemisen sijaan lensin paikasta toiseen. Työpaikalla tuli puhdasta kun hiljaisen päivän ratoksi kehittelin erilaisia siivouskohteita itselleni. Loppuillan sitten laiskottelin sohvalla ja nautin olostani. Toki olisin voinut syödä hevosen ja mieli olisi tehnyt isompiakin annoksia, mutta tämäkin jo helpotti oloani ja väsymystäni. Illan leffana oli Black Swan, josta olin kuullut hirvittävästi ylistyssanoja. Minulle elokuva olikin sitten suuren suuri pettymys. Ihan ok pläjäys mutta kaukana pelottavasta saati nerokkaasta. Pöh. Mutta jätski maistui hyvältä sen seurana. Oppikirjoissa lukeva "hiilihydraatti on polttoaineemme" se kyllä vaan pitää paikkaansa. Paristot on ladattu ja auto tankattu ja matka kulkee taas hieman nopeammin. Myös ajatukset kulkevat hieman kirkkaammin ja suunta kohti määränpäätä on selkeä.


Päivän päätteeksi nukahdin sohvalle avonaisen parvekkeen oven eteen, tuuletin sohvan jalkopäässä. Ilmeisesti vähän hiilaria ja viikon univelat aiheuttivat sen, että asunnon kuumuudesta huolimatta sain vihdoin kokonaiset yöunet. Mahtavaa. Aamulla heräsin ilman kellon soittoa vasta kymmeneltä; levänneenä, energisenä ja vailla sudennälkää. Elämä oli varsin ihanaa. Kuumuudesta huolimatta. Se on vaan kyllä kumma, miten 2000-luvulla ei kyetä rakentamaan asuntoja, jotka pysyisivät asumiskelpoisina tällaisillakin ilmoilla. Kämppä on kuin sauna! Tuntuu, että se kerää kaiken lämmön itseensä ja huokuu sitä päivästä toiseen. Tietysti se, että koko päivän paistaa sisään eikä minkäänlaista vetoa pieneen asuntoon saa aikaiseksi, vaikeuttaa tilannetta. Meidän kodissa ei sälekaihtimia pahemmin availla.

Katsotaan miten pitkälle viikkoon varastoista riittää energiaa. Maanantai kyllä yleensä syö energiat hyvin aamuisen salitreenin ja iltaisen tuplatunnin ansiosta. Työputkesta 7 päivää on takana ja 5 edessä. Sitten lauantaina odottaa vapaapäivä sekä KuopioRock, jossa esiintyy suuri suosikkini Danko Jones! Jeah beibe.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker