Vuoden 2016 tavoitteena oli tehdä 200 vaunulenkkiä. Alkuvuosi
sujuikin varsin mallikkaasti ja vuoden puolessa välissä lenkkejä oli kasassa jo
124. Tuolloin ajatuksena oli, että 200 menee rikki niin, että heilahtaa.
Toukokuussa mm. lenkkejä tuli 31, kun muutamana päivänä vedettiin tuplat tai
jopa triplat. Vähimmäisaika lenkillehän oli 30 minuuttia. Pääasiassa lenkkien
pituus on ollut 40-60 minuuttia, mutta löytyy sieltä mm. 2,5 tunninkin lenkki.
Syksyllä alkaneet osa-aikatyöt ja lisääntyneet toiminimen
työt toivat lenkkielämään haastetta, kun päikkäriaika pitikin käyttää töiden
tekemiseen. Jonkin verran käytiin sitten lenkillä niin, että Tinka oli hereillä
mukana kyydissä. Loppuvuodesta tällaisetkin lenkit vähenivät, sillä taapero
keksi, että talvivaatteiden pukeminen on hirveintä mitä maailmassa voi olla ja
sitä pitää vastustaa kaikella tarmollaan eli mahdollisimman kovalla
kiemurtelulla ja huudolla. Aina siis äiti ei vain jaksanut. Ja mitä pidemmälle
raskaus on edennyt, sitä vähemmän on oikeastaan huvittanutkaan. On kyllä kiva
saada raitista ilmaa, mutta kuntoiluksi sitä ei enää voi sanoa, on se sen
verran rauhallista kävelyä.
Viikkoa ennen vuoden päättymistä lenkkejä puuttui vielä
neljä, mutta niin vain ne saatiin kaikki tehtyä! Vuoden viimeinen ja samalla
200. lenkki suoritettiin vuoden viimeisenä päivänä. Huh, tavoite saavutettu!
Tuo leikkimielinen tavoite sai minut kyllä useammankin
kerran nostettua sohvalta vuoden aikana. Olisin varmasti muutenkin lenkkeilyt,
mutta nyt lenkkejä tuli ihan varmasti muutama enemmän. Oli siitä siis selkeästi
hyötyä. Tulevalle vuodelle en kuitenkaan aio tavoitteita asettaa. Vuosi
aloitettiin kyllä heti koko perheen kävelylenkillä ja jumppien ohjauskin jatkuu
normaalisti, mutta muuten aion mennä ihan täysin itseäni kuunnellen. Huomaan jo
nyt, että en enää tunneillakaan jaksa vetää itseäni ihan piippuun. BodyPumpissa
olen vähentänyt painoja selkeästi, sillä ei vain löydy sellaista draivia
tekemiseen kuin yleensä. Ehkäpä se kroppa kertoo, että osa energiasta menee nyt
ihan muualle ja vähempikin hosuminen riittää.
Tavoittelen sitä, että pystyisin ohjaamaan mahdollisimman pitkälle. Viimeksi jäin pois 26. raskausviikon paikkeilla. Nyt ollaan raskauden puolivälissä eli 20 viikkoa takana ja toistaiseksi kaikki on mennyt hyvin eikä liikkuminen aiheuta minkäänlaisia tuntemuksia. Katsotaan miten pitkälle tällä kertaa päästään. Pahoinvointi ja uniongelmat ovat viime aikoina olleet seuranani. Ja vähäinen nukkuminen tuntuu lisäävän pahoinvointia. Kaikki hajut myös etovat ja näin ollen vaipan vaihtokin on ulkoistettu puolisolle. Puuh. On ärsyttävää, kun on aivan poikki, mutta uni ei vain tule tai koko yö menee heräillessä. Toivottavasti tämäkin helpottaa taas kohta.
Onko muilla liikuntatavoitteita ensi vuodelle? Tinkan kanssa
aloitetaan ensi viikolla taaperosirkus, mistä olen aivan innoissani! Niin
mahtavaa päästä liikkumaan yhdessä. Mielenkiinnolla odotan. En ole halunnut
kovastikaan Tinkan kanssa harrastuksia ottaa, sillä jonkun verran kun tekee
töitä, on näitä aikatauluja jo muutenkin ihan riittävästi. Jotain on kuitenkin
mukavaa päästä tekemään. Siinä meille siis alkuvuoden liikuntatavoitetta;
sirkustella ahkerasti!
Kommentit