Siirry pääsisältöön

Kaaos

Miksi täällä ei tapahdu mitään?

Siksi, että minun elämässä on pienimuutoinen kaaos. Kaaos taas johtuu siitä, että aloitin uuden, osa-aikaisen työn, joka työtuntien lisäksi vie hirvittävästi suunnitteluaikaa. Ja koska kaikki tapahtui varsin nopealla aikataululla, meni tämän viikon illat, yöt ja kaikki pienetkin vapaat välit työjutuissa. Sama tulee jatkumaan vielä tulevat pari viikkoa, mutta sitten luulen, että helpottaa.

Työn ollessa osa-aikainen on minulla tietysti pari muutakin osa-aikaista työtä ja koska niitäkin pitää hoitaa samaan aikaan, niin kalenterin kanssa on ongelmia. Valitettavasti vielä lähes kaikki työni seuraavat kotiin asti eli vapaata ei ole nyt käytännössä koskaan.

Tähän kun on yrittänyt yhdistää kovan treenaamisen, niin hieman on ollut ongelmia. Mutta ei mitään ylitsepääsemätöntä. Alkuviikosta tyydyin muutamana päivänä vain ohjauksiin, mutta loppuviikosta pääsin taas myös salille. Ja onpahan tehty hyviä treenejä! Nyt kaiken kaaoksen ja stressin keskellä sali on ollut hetken hengähdys ja ihanaa aikaa itselle. Niinpä siitä on taas nauttinut aivan mielettömästi. Ja ehkä tällainen viikko teki ihan hyvää, sillä laskin tuossa, että vedin tammikuun aikana lähemmäs 40 ohjausta. Se oli se osa-aikaisen yksi viikko vissiin ;)



Rahka is back!
Mitä muuta on tapahtunut kuin hervotonta paikasta toiseen juoksemista ja koneella istumista? Ei mitään. Ei kun ai niin, täytin sen kolmekymmentä. Hitto. Ei siltä karkuunkaan päässyt.

Juhlittu ei olla, mutta ehkä sitten kisojen jälkeen voidaan vähän kakkua syödä. Ihania lahjoja olen kuitenkin saanut. Rakkaimmilta sain matkalahjakortit eli jossain kohtaa, kun on lomaa (vai onko?), sitä pääsee rentoutumaan. Taitavat nuo lähimmät tietää minkälaista lahjaa tämä paikasta toiseen juoksija arvostaa, kun toisistaan tietämättään antoivat samanlaiset lahjat. Oikeasti olen sitä mieltä, että matkustaminen on omaan mielenterveyteensä panostamista. Hetkeksi pois kaikesta; rentoutumista, uusia paikkoja, vieraita kulttuureja, aikaa itselle ja toiselle. Vinkkejä hyvistä matkakohteista saa siis antaa! Tällä hetkellä harkinnassa ovat ainakin Pariisi ja Barcelona.

Kukkakimputkin pitää olla Ässien väreissä!

Survivor pack!
Eilinen ilta pyhitettiin kuitenkin ystäville ja sain lahjaksi selviytymispakkauksen, joka oli ihan huippu! Pakkaus sisälsi mm. rahkapurkin, kurkun, kahvia, proteiinipatukoita, "telan kisamaalausta varten", sokeritonta energiajuomaa, proteiinipuuroa ja kisareissulle mukaan minikokoisen minttuviinapullon sekä pienen Fresitan. Lisäksi mukana tuli mm. Ässät-villasukat ja Leijonat-pipo. Sanoisin, että ystävänikin tuntevat minut melko hyvin ;)

Kaaoksesta selviytyminen siis jatkuu vielä pari viikkoa. Mutta kyllä tämä tästä! Sillä välin pitää vain nauttia niistä hyvistä treenihetkistä ja muista elämän pienistä iloista. Ja kyllähän nuo minun työnikin varsin mukavia ovat.

Kommentit

Päivi sanoi…
Aivan mahtava tuo selviytymispaketti :D Loistava idea ystäviltä :)

Ja juu, eiköstä olekin ihanaa kun arki on hektistä :D oi niin tuttua juttua. Mullakin tämä viikko tulee olemaan ihan täyteen tumpattu. Ei edes voi suunnitella muita menoja kuin duunia ja treeniä :/ wäää, joskus näinkin. Mutta jo se tieto, että helpotusta on tulossa, niin auttaa.

Tsemppiä sinnekin! Ja hienot on tassut sielläkin :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

22.5.2017

Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona.
No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tulee, heh. Puol…

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina.

Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!

Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta.

Kuljetin Tinkaa lentokentillä ja busseissa kantorepussa eikä meillä ollut omia rattaita ollenkaan mukana. Olimme varanneet hotelli…

Ensimmäinen puolimaraton!

Viikko sitten tähän aikaan olin juuri lähtenyt urakoimaan 21 kilometriä juosten. Taisin tehdä varsinaisen päätöksen lähtemisestä edellisenä iltana, jolloin hain kaupasta riisikakkuja ja totesin, että kaipa tässä vois jotain yrittää tankata...


Valmistautuminen oli siis maailman huonoin. Olin juossut alkuvuoden aikana tasan kolme lenkkiä. Toki liikun muuten suuria määriä ja vedän esim. Attackia vähintään kerran viikossa (Attackhan on tavallaan "juoksutunti"). En ollut oikeastaan huolissani kuntoni puolesta, sillä vuosien runsaan liikkumisen ansiosta luotin peruskuntooni kyllä. Sen sijaan kroppani on alkanut ilmoitella, että alkaa saada tarpeekseen tästä rääkkäämisestä. Kärsin viikon ajan kovista kivuista toisessa kyljessä ja rintakehällä. Olo oli toisinaan kovinkin tuskainen ja liikkuminen hankalaa. Lääkärin diagnoosi oli, että selkäjumi, joka tavallaan vetää etupuolelle. Diagnoosi taisi pitää paikkaansa, sillä rintakivun helpotettua kipu siirtyi noidannuolen tyyliseksi kivuks…