Siirry pääsisältöön

Hei mitä sä treenaat?

Näin kysyi ohikulkenut kaveri minulta Galaxyn yökerhossa. Fitness-vastaukseen sain ihmettelevän kysymyksen siitä, eikö ole tylsää vain treenata painoilla? Että miten siihen jaksaa löytää motivaatiota? Ja eikö kroppakin siinä hidastu? Selitin, että ohjaan myös ryhmäliikuntaa, joten liikun aika monipuolisesti.

Mutta jäin pohtimaan painoilla treenaamisen mielekkyyttä. En ole ikinä kokenut sitä tylsäksi mutta toisaalta, en voisi ikinä kuvitella että se olisi ainoa liikuntamuoto mitä harrastaisin. Ja jos joku nyt selittää, että se muun liikunnan harrastaminen on pois lihasten kasvattamisesta, niin höpö höpö sanon minä! Monipuolisuus ja hyvä fyysinen kunto ei voi missään lajissa olla huono asia. Kohtuuden rajoissa totta kai.

Lajeista puheen ollen, kävin tutustumassa uuteen lajiin ja matkasin Turkuun katsomaan jenkkifutista. Ihan kiva peli, mutta 7 astetta lämpöä, vesisade ja tuuli hieman söivät katselunautintoa. Kahden ekan neljänneksen jälkeen olin jo valmis lähtemään loppuillaksi saunaan. Mutta kuinkas sitten kävikään? Jenkkifutis kuulemma todella harvoin päättyy tasapeliin ja vielä harvemmin tulokseen 0-0. Yllättäen nyt sitten näin kävi. Kolmet etenemisvuorot (juu ei taatusti ollut oikea termi...) siihen sitten vielä lisäksi, joten peli kesti vaivaiset kolme tuntia. No, kukapa olisi voinut arvata, että kesäkuussa on pakkasta?


Treenattu on joten kuten ja lajivalikoimaa kasvatettu kahvakuulalla ja pilateksella (!). Että kyllähän tämä tästä taas lähtee. Hirveän vaikea vaan on aamutreenaajan tottua iltatreenaajaksi. Nyt kun tekee kahdeksasta neljään töitä ja treenaa vasta iltasella, tuntuu että kroppa käy kierroksilla koko loppuillan ja puolet yöstäkin. Entisestään huonot yöunet on huonontuneet kun elimistö ilmeisesti luulee, että on päivä, kun kerran just on treenattu. Tottumiskysymys kai.

Aika hassua muuten, että on kesä eikä ole dieetillä. Odottelen lämpöisiä kelejä, jotta voin neljän vuoden tauon jälkeen mennä jätskikiskalle jäätelölle. Huippua!

Kommentit

Tiina sanoi…
En minäkään voisi kuvitella harrastavani pelkästään "fitnesstä". Just tuossa yksi päivä mietin, että jos jättäisi kuntosalin pariksi viikkoa tauolle ja keskittyisi välillä vaihteeksi tangolla kiipeilyyn.:)
PetraBettina sanoi…
Olispa muuten siistiä joskus kokeilla tuota "tangolla kiipeilemistä", ei ole ikinä tullut testattua eikä täällä taida edes olla mahdollisuutta siihen.. Jokin uusi laji maistuisi!
Metallisydän sanoi…
Seuraavaks sitten kattomaan rugbya, vielä siistimpi laji kuin jefu!
PetraBettina sanoi…
Haa, ehkäpä ilmestynkin rugbya katsomaan, sillä jenkkifutis ei valitettavasti vaikuttanut yhtään niin kovalta lajilta kuin mitä olin etukäteen kuvitellut. Ehkä pitäis olla ite kentällä ;)
Anu sanoi…
Minä huomaan ainakin että puntti vaatii kaverikseen jonkin muun lajin, minulla se on juoksu. Silloin ei käy liian yksitoikkoiseksi, vaan juoksu kulkee vahvempien koipien ansiosta hienosti ja puntti nousee kun käy välillä ulkona tuulettumassa juosten.
PetraBettina sanoi…
Totta! Eiköhän kaikki lajit jollain muotoa aina täydennä toisiaan. Itselläkin näin kesän tullen alkaa aina tehdä mieli lenkipolulle :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker