Siirry pääsisältöön

Ei ihan paras viikko

Joskus vaan kaikki asiat menevät putkeen. Toisinaan sitten eivät. Minun viikkoni alkoi niin, että maanantaina puoleen päivään mennessä oli kohdannut jo niin monta vastoinkäymistä, että ajattelin painua takaisin petiin ja nukkua koko viikon. Voisi sanoa, että ei oikein kiinnostanut enää mikään.

Ajattelin, että kyllä se viikko siitä paranee, mutta tänään ollaan jo perjantaissa eikä vieläkään kiinnosta mikään. Tekemistä riittäisi uusien Les Millsien opettelussa ja tulevien luentojen valmistelussa, mutta työkoneen avaaminen ottaa turhan koville. Ja nykyään Les Millsien opetteluunkin pitää avata kone, koska ovat siirtyneet digitaalisiin materiaaleihin. Niinpä luen manuaalit nyt koneelta ja taistelen ohjelmien kanssa, että saan musat koneelle, cd:lle ja iPodiin. Ihan vaan varmuuden vuoksi. Käytännöllistä eikä tuota yhtään lisää työtä meille ohjaajille. Koska mehän emme vielä hirveästi ilmaista työtä teekään. Suosittelen kaikille tulevaa ammattiaan pohtiville ryhmäliikuntaohjaajan uraa. Tee työtä, jolla on tarkoitus (mutta josta korvaus on olematon työmäärään verrattuna ja joka taatusti tulee myös kotiin ja uniin ja varastaa aikasi, muistisi ja kroppasi). Oikeastihan kyllä rakastan tätä sydämeni pohjasta.

Treenit on silti huonosta viikosta huolimatta hoidettu mahdollisimman hyvin. Aamulla salille ja illalla ohjauksia. Paljon olen pohtinut treenejä ja sitä, voisiko jotakin tehdä vielä paremmin. Miten saisin mahdollisimman paljon kehitystä irti lyhyessä ajassa? Miten pystyisin treenejäni parantamaan? Ykkösasia on se, että jokaisessa treenissä, jokaisessa liikkeessä ja jokaisessa toistossa on aina ajatus mukana. Treeniä ei vain suoriteta läpi vaan jokaiseen sarjaan pyritään tekemään mahdollisimman hyvä suoritus. Kuulostaa itsestäänselvyydeltä mutta ei suinkaan aina sitä ole. Toisinaan väsyttää ja toisinaan vain ketuttaa.

Syöminen tuo lisäksi kehittymiseen oman haasteensa. Pitää syödä riittävästi, jotta kehittyy, mutta paino ei saisi ennen uutta dieettiä kovasti nousta. Selväksi on käynyt se, että ruokavalion kanssa saa olla äärimmäisen tarkka. Suurempaa herkuttelua ei voi itselleen sallia, sillä sen vaikutuksen huomaa heti - treenimääristä huolimatta. Pitää siis nauttia perusruoasta ja hyvistä välipaloista ilman viikonlopun karkkipusseja tai pikaruokavierailuja. Tällä hetkellä vedän ruoat puntarin kautta ja silti paino vain nousee. Aineenvaihdunta ehkä edelleen hieman väsähtänyt, mutta helpottanee ajan kanssa. Tämäkin on yksi asia, mikä ketuttaa jatkuvasti. Syömisen ei kuulu olla jatkuvaa pohtimista ja laskemista. Pitää pystyä nauttimaan ja syömään rennosti, vaikka urheileekin. No, toivotaan helpotusta ja mieluiten lähiaikoina, kiitos.

Testissä quinoa. Lisukkeena broileria ja juureskuutioita.
Testissä Bonne.
Puuron kanssa suosin jatkossakin edelleen Pilttiä tai mansikoita, leivonnassa Bonne taas on erinomainen.
Joka tapauksessa jotain on saatu aikaiseksi tälläkin viikolla:

Ma: aamu: olka+ojentajat, ilta: BodyPump
Ti: aamu: rinta+hauis, ilta: BodyAttack
Ke: aamu: jalat, ilta: Zumba
To: kahvakuula ja Zumba
Pe: aamu: selkä+vatsa, ilta: lenkki?

Viikonloppuna sitten taas olkapäätreenin pariin. Ja pitäähän sitä Isomäkeenkin suunnata, koska kausi on alkanut!



Toivotaan siis parempaa viikonloppua ja positiivisempaa asennetta tulevaan! (oikeasti positiivisuus on kyllä ihan per... no, menköön nyt viikonlopun kunniaksi)


Jos muuten huvittaa viikonloppuna lukea ravitsemusasioista, niin tässä tutkimustietoa Kuopiosta: Voi ja sydäninfarktiriski. Summa summarum: voista ei viime aikojen keskustelusta huolimatta ole tullut terveysruokaa, mutta kohtuudellahan voi kaikkea käyttää.

Kommentit

Anonyymi sanoi…
Noi Bonnen soseet on mielestäni paljon maukkaampia kuin Piltit yms. vauvanruuat. Mango-Bonne on nykyään vakikäytössä rahkan kaverina.

Positiivisuus on perseestä, kyllä! ;D
PetraBettina sanoi…
Omaan makuun taas Piltti on jotenkin pehmeämmän ja makeamman makuista ja siksi tykkään enemmän siitä. Makuasioistahan onneksi voi kiistellä :D

Ja ihanaa, en ole siis positiivisuusajatusteni kanssa yksin.. ;)
Anonyymi sanoi…
Eikös ne piltit ole lantrattu vedellä? Siitä siis johtuu pehmeämpi maku. :) Makuasioita, kyllä. :D
Arska sanoi…
Hei, mites tuota quinoaa kypsennetään? Mulla on purkki sitä mut ei mitään kypsennysohjetta... Keitetääks se niinku riisi? :P
PetraBettina sanoi…
Jees, totta tuo, että Piltin ykkösaineosa on vesi :D Bonnessa taas ei ole mitään lisättyä. Ilmiesesti makuaistini on toisinaan lapsen tasolla ;)

Quinoa huuhdellaan kuumalla vedellä, jonka jälkeen lisätään kiehuvaan veteen ja keitetään hiljalleen n. 15 min. Suhde suunnilleen niin, että 1 dl quinoaa ja 2 dl vettä. Kypsyessään turpoaa kaksinkertaiseksi.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker