Siirry pääsisältöön

Tankki täyteen!

Tai siis niin luulin, kun tiistaina aloin tankkaamaan. No, ei kylläkään mitään jättimääriä eli en ajatellutkaan vetäväni liiasta energiasta kärrynpyöriä koko päivää. Mutta ajattelin, että jaksaisin päivän Attackin vähän paremmin. Tässä kohtaahan kroppa vetäisi ihan mitä vaan. Kaikki mitä syö, laskee todella helposti. Kroppa on tyhjä. En ymmärrä mitä ihmiset tankkauspäivinään syövät, kun kieriskelevät sen jälkeen vatsakivuissaan. Itse voisin syödä loputtomiin. No, oma tankkaukseni onkin ollut suht hillitty eli sen verran, että lihakset saavat energiaa ja tankki on täynnä taas pari päivää.

Tiistaina sitten kesken Attackin sain jonkun ihmeellisen vatsakrampin ja keräilin itseäni muutamat viimeiset biisit. Olo oli sellainen, että olisi tehnyt mieli mennä halaamaan vessanpönttöä ja vetää sitten pitkäkseen sängylle, nukahtanut olisi taatusti. Olo oli muutenkin kummallinen loppuillan, ei yhtään energinen niin kuin yleensä tankkauspäivänä. Saattaa tosin johtua vain liian vähäisistä yöunista, mutta joka tapauksessa tämä väsymys on tällä hetkellä melko käsittämätöntä. Yleensä nukun huonosti ja dieetillä vielä huonommin ja nyt voisin vain koko ajan nukkua. Tosin päivät ovat aika raskaita kahdeksan tunnin työpäivineen, ohjauksineen ja treeneineen. Kello soi arkisin viideltä ja ennen töitä tehdään joko aerobinen tai salitreeni, illan ohjauksista riippuen. Painon laskusta on turha haaveilla viikolla, kun unet jäävät 5-6 tuntiin. Huono nukkuminen pamauttaa aina nestettä kroppaan ja vasta viikonlopun kymmenen tunnin yöunet poistavat suurimman nestelastin. Mutta kun tämän tiedostaa, ei tarvitse stressata viikon painolukemista.

Muutenkin on pitänyt opetella pois painon jatkuvasta kyttäämisestä. Painan enemmän kuin edellisillä dieeteillä eikä kunnon eteneminen ole nyt loppudieetistä näkynyt niin selkeästi vaa`alla kuin mitä peilissä. On uskallettava luottaa siihen miltä kunto näyttää eikä siihen yhteen lukuun, jonka kone aina aamuisin arpoo. Tosin omiin silmiin luottaminen ei aina ole kovin fiksua. Kun katsoo hiilareista tyhjää kroppaansa väsyneenä ja kettuuntuneena, ei ehkä osaa olla kovin analyyttinen tai realistinen.


Tässä kohtaa vedän vitamiineja purkista enemmän kuin laki sallii. Yleensä en tee niin, sillä uskon että D-vitamiinia lukuunottamatta saan melko hyvin ruoasta kaiken tarvittavan. Tässä kohtaa kuuluu "ruokavalioon" D-vitamiinin lisäksi kalsiumia, C-vitamiinia, monivitamiinia, magnesiumia, omegoita ja rasvanpolttajaa. Lisäksi heraproteiinia ja BCAA:ta kuluu. Mitään ongelmia ei ole ollut ja olen säilynyt ilman sairasteluja (koputetaan puuta äkkiä!) ja tällä kertaa myös ilman loukkaantumisia, wuhuu! Ei tainnut meikäläisen kroppa enää viime vuosina kestää tuota vapariharjoittelua, kun oli ongelmia jos jonkinlaisia. Ainoa "vaiva" on siis ajoittainen väsymys, joka johtuu hiilarin ja energian puutteesta. Kummallistahan se olisikin jos useamman viikon miinuskaloreiden jälkeen sitä edelleen hyppisi ilosta tasajalkaa :) (tosin viikonloppuna tein vähän loikkasarjoja aerobisen päälle ja ei ihan juuri ole yhtä kepeästi jalka noussut, jotakin hyppelyä se oman painon putoaminen teettää)

Olen siis välillä kuolemanväsynyt ja varma, että kunto on aivan syvältä. Ja sitten taas vähän väliä rakastun tähän lajiin taas uudelleen ja painan järjettömällä fiiliksellä aamuaerobisesta töiden kautta iltatreeniin. Niin se heittelee niin olotila kuin mielialakin.

Tällä viikolla toki ilonaiheita riittää. Tänään saan valmiit kisabikinit ja samalta Tampereen reissulta nappaan kyytiin Savosta saapuvia jazz-vieraita. Eli viikonloppuna tiedossa sopivassa suhteessa treeniä, T-kävelytreeniä ja jazzailua. Toivotaan huomiselle lämmintä säätä, jotta tarkenen jazzailla koko päivän. Taidan asettautua Areenalla toppatakissa makuupussiin, jotta en palele. Tai ehkä Earth, Wind and Fire tuo musiikillaan lämpöä päivään :) Huomennahan sitä ollaankin jo kolmen viikon päässä ensimmäisestä kisakoitoksesta!

Kommentit

-samuel- sanoi…
Syömisistä ja lisäravinteista olen miettinyt sellaista asiaa, että missä vaiheessa lisäravinteista on normaalisti syövälle kuntoilijalle apua? Jos treenien määrä on 3-4 tunnin treeniä viikossa, niin onko ihan turha haaskata rahaa palkkareihin yms. ravintolisiin?
PetraBettina sanoi…
Ajattelisin, että jos tavoitteena on erityisesti kasvattaa lihasmassaa, niin palautusjuoma on paikallaan. Jos taas kuntoilun tavoitteena on yleinen hyvinvointi ja hyvä fyysinen kunto, pärjää pelkällä ruoallakin. Tällöin toki kannattaa katsoa, että liikunnan jälkeen melko pian söisi välipalan tai aterian, jotta joka tapauksessa palautuminen lähtisi käyntiin. Juoman etuja ovat helppous ja nopea imeytyminen, mutta jos treenin jälkeen on pian ruokailemassa tai ottaa vaikka jogurttia ja hedelmää välipalaksi, ajaa se saman asian. Mitään ylimääräisiä proteiinijauheita aika harva tarvitsee. En käytä itsekään paitsi juuri siinä palautusjuomassa.
-samuel- sanoi…
Kiitos kommentista. Jotenkin noin sen ajattelinkin menevän. Eipä silti.. tässä varressa lihasmassaa sinällään ei ole liikaa. :-D

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lentoken

Synnytyskertomus - viikko sairaalassa

  22.5.2017 Olin kovasti psyykannut itseäni siihen, että tämä toinen synnytys sujuisi ensimmäistä paremmin ja nopeammin. Tekisin kotona kaikkeni, jotta jaksaisin olla siellä supistusten kanssa mahdollisimman pitkään. Kaikki menisi hyvin ja olisin pian vauvan kanssa takaisin kotona. No, asiat eivät aina mene kuten toivoo tai suunnittelee, varsinkaan näissä lastensaamisasioissa. Kipeät supistukset alkoivat viikko sitten tullen aina silloin tällöin yksittäisinä tai muutamina peräkkäisinä. Yhtenä yönä säännöllisiä supistuksia tuli viiden tunnin ajan, kunnes ne sitten lopahtivat. Tämänkin jälkeen aina silloin tällöin sai keskittyä hengittelemään ja pohtimaan, että nytkö..? Mutta ei. Sitten sunnuntain ja maanantain välisenä yönä parin tunnin tiheämpiän supistelujen jälkeen menivät lapsivedet. Soitto synnärille, josta kehotus siirtyä paikan päälle. Koska supistukset loppuivat siihen, lähdin yksinäni autolla liikkeelle. Enpä olisi ajatellut, että ajan itse synnärille, kun aika tule

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker