maanantai 13. heinäkuuta 2015

Oletko mitä syöt?

Huomasin jälleen kaupassa käydessäni miten parkkiintunut olen tiettyihin ostoksiin. Tietyt asiat kulkevat ruokavaliossa mukana kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Ei siinä sinänsä mitään pahaa ole, kaupassa käynti ainakin sujuu suhteellisen nopeasti. Tai sitten ei. Yleensä nimittäin vasta kaupassa mietitään, että mitä ruokaa sitä viikolla tehdään. Ja päädytään usein siihen, että kertaalleen jauhelihaa, kertaalleen kanaa ja sitten ööö... oliko sitä jotain muitakin vaihtoehtoja?

Olen aika rento ruokailija. En jaksa hifistellä oikein mistään, sillä koen että ruokavalio on aika laaja kokonaisuus, jota ei voi pilata tai pelastaa yksittäisillä asioilla. Tykkään tavallisesta ruoasta; spagetista ja jauhelihakastikkeesta, riisistä ja broilerista, kiusauksista, salaateista ja laatikoista. Syön aina aamulla puuroa. Aina. Syön päivittäin hedelmiä ja marjoja, mutta liian pieniä määriä kasviksia. Juon aterialla rasvatonta maitoa ja tykkään maustetuista kivennäisvesistä. Ravintolassa juon aina oikeaa kokista enkä piittaa sokerimäärästä. Kotiin en ikinä osta sokerilimsoja. Haluaisin syödä joka päivä pullaa ja suklaata, mutta yleensä hillitsen makeanhimoani hedelmillä ja kesällä mansikoilla. Voisin elää mansikoilla. Syön niitä sellaisenaan, puurossa, rahkassa, miten vaan. Välillä olisi kiva syödä myös kermavaahdon kanssa, mutta silloin käy niin, että pääosaan nousee itse kermavaahto eikä mansikoille sovi sivuosan rooli.


Puuroon aina ripaus makeutusainetta, pellavansiemenöljyä,
lesitiinirakeita, raejuustoa ja marjoja
En juuri käytä lisäravinteita enkä superfoodeja. Goji-marjat jäävät muuten usein tulliin liiallisten torjunta-aineiden vuoksi ja luulen, että torjunta-aineita kai saamme muutenkin jo riittävästi. Uskon perinteiseen lautasmalliin ja kotimaisuuteen. Syön purkista yleensä vain D-vitamiinia, nyt raskauden aikana myös rautaa sekä monivitamiinilisää. Lisäravinteista olen käyttänyt lähinnä palautusjuomia ja aminohappoja. Käytin viime dieetillä myös rasvanpolttajia ja vihreä tee -kapseleita, mutta dieetin jälkeen minulla todettiin kohonneet maksa-arvot. Vaikka ei ole täyttä faktaa, että juuri lisäravinteet arvoni nostivat, en aio enää ottaa riskiä sen suhteen. Ja mitä olen kuullut, en ole ainoa jolle näin on käynyt.

Rasvan lähteinä syön rypsiöljyä, oliiviöljyä, pellavansiemenöljyä, pähkinöitä, soijalesitiiniä, Becel Goldia ja toisinaan avokadoa. Uusille perunoille (jotka ovat muuten taivaallisen hyviä) laitoin ison nokareen oikeaa voita. Kalaa en voi syödä pahan allergian takia, jonka vuoksi pyrin syömään pellavansiemenöljyä tai rypsiöljyä päivittäin. Tulee omega-kolmosia sitten riittävästi. Raskaana olevillehan suositellaan myös DHA:ta 200 mg päivässä ja DHA:ta saadaan kalasta. Toki alfalinoleenihapostakin sitä muodostuu, mutta tuo suositus on erityisesti DHA:lle. Tästä syystä otin nyt toistaiseksi käyttöön DHA-valmisteen, vaikka muuten koen, että rasvat kannattaa syödä ruokana eikä pillerinä. Tosin valmisteenikin on pikkukalan muotoisena, niin ei tarvitse varsinaisesti pillereitä syödä.

Broilersalaattia

Älyttömän hyvää porsaan sisäfilettä perunasuikaleilla ja laiskan naisen
kasvisratkaisulla eli pakastevihanneksilla


Perusvälipala: vaniljarahkaa nektariinilla ja pähkinöillä


Broilerkiusausta


Välipalan rahkalle vaihtuneet mansikat ja cashewpähkinät

Omatekoinen ruishampurilainen

Talkooväelle Pätkismuffinsseja
Viime viikot on kohistu jenkkien uusista ravitsemussuosituksista, että ne ovat nyt jotenkin erityisesti muuttuneet. No mitä häh? Siellä todetaan, että ruoan kolesteroli ei vaikuta veren kolesteroliarvoihin. Kyllä me tämä jo tiedettiin. Se tosin vaikuttaa tietyn geenivirheen omaavilla ihmisillä, esim. minulla, mutta ei muilla. Itselläni päivittäisen kananmunan syömisen jälkeen kokonaiskolesteroli oli 6,4 (koholla erityisesti "huono" LDL), kolmen kuukauden kananmunattomuuden jälkeen arvo oli 4,0. Selkeä vaikutus siis. Eli osalla meistä vaikuttaa, suurimmalla osalla kuitenkaan ei. Myöskään rasvan määrällä ei jenkkien suosituksissa enää ole merkitystä. Niin, no niinhän meidänkin suosituksissa todetaan, että tärkeää ei ole määrä vaan laatu. Meilläkin rasvan suositusta viimeksi nostettiin niin, että jopa 40 % energiasta voi tulla rasvasta. Tärkeämpää olisi huomioida laatuasiat.

Että sinänsä meidänkin suositukset ovat kyllä ihan ajan tasalla. Ja jotenkin kaiken ravitsemusbuumin aikana itse haluaisin nostaa esille ihan ne tavanomaiset ruokavalinnat. Että saa syödä ruisleipää ja juoda maitoa ja laittaa leivälle margariinia. Että se on ihan terveyttä edistävää kyllä. Että ne meidän isoimmat haasteet ovat ihan jossain muualla kuin siinä, että saako syödä gluteenia vai ei. Jos nyt ensin vaikka väestötasolla vähennettäisiin sokerin syömistä ja alkoholin juomista. Haluaisin aloittaa sellaisen perinteistä kotiruokaa suosivan trendin. Sellaisen, jossa makaronilaatikko ja porkkanaraaste ovat hyvää syömistä. Jossa ei hifistellä vaan keskitytään kokonaisuuteen ja perusasioihin. Niihin marjoihin ja hedelmiin, tavalliseen ruokaan, sokerin vähentämiseen.

Broileria, kirsikkatomaatteja, kevätsipulia, paprikaa, viherpippuria

Lisätään kevyttä ruokakermaa ja broilerpasta on valmis!
 Itsehän olen varsinainen sokerihiiri. Vaikka söisin miten, minun tekee aina mieli makeaa. Olen hyväksynyt, että se on heikkouteni. Olen myös hyväksynyt, että minun täytyy tehdä töitä painonhallintani eteen. Runsas liikkuminen on tähän asti auttanut, mutta jatkossa kohtaan varmasti haasteita. Ja olen hyvinkin tietoinen siitä, että painoa on tällä hetkellä niin paljon, että se ei todellakaan tule kaikki jäämään synnärille. Se ei ole tärkeää nyt eikä heti lapsen synnyttyä, mutta on vastassani varmasti jossain kohtaa.

Samalla tiedostan, että painonhallinta on monelle muullekin kaikkea muuta kuin helppoa. Se ei ole vain kaloreita ja säännöllistä ateriarytmiä vaan ruokailemiseen liittyy miljoona muutakin asiaa. Siihen yhdistetään tilanteita, tunteita, ihmisiä, tapoja ja tottumuksia. Pelkkä tieto ei riitä hyvään syömiseen. Hyvä syöminen on sekä tietynlaisia rutiineja että jatkuvia valintoja. Myös raskaus on avannut silmiäni siinä mielessä, että kaikkia asioita ei voi etukäteen suunnitella. Olin varma, että painoni ei raskaudesta huolimatta karkaa käsistä eikä liikkumiseni tule erityisen paljoa vähentymään. Toisin kävi enkä voinut sille itse paljoakaan. Raskaudet ovat siis erilaisia ja niihin pystyy itse vain rajallisesti vaikuttamaan.

 
Tällä hetkellä minulle tärkeintä on, että ruokailu on laadukasta ja että vatsassa asuva kaveri saa kaikki tarvitsemansa ravintoaineet. Oma paino on täysin toissijainen asia. Terveys ja hyvinvointi tulevat ensimmäisinä. Kaikkea muuta ehti miettiä myöhemminkin. Mitä väliä on kaksoisleualla, jos tästä 2 in 1 -paketistaan on näin onnellinen?
 

11 kommenttia:

Outi Karita kirjoitti...

Todella hyvä kirjoitus! :)
Nyökyttelin paljon tekstiä lukiessani :D
Itsekin olen vähentänyt hurjasti lisäravinteiden käyttöä, ravintolisiä jonkin verran. Ns. superfodeja, näitä "eksoottisempia" tulee käytettyä Macan, MSM:n ja Viherjauheiden kautta lähinnä. Täytyy myöntää , etten ole tullut ajateelleeksi noita torjunta-aineita superfoodeissa ja ei varmasti kaikki muutkaan. Noh, gojia en käytäkkään. Tykkään enemmän suosia kuitenkin suomalaisia supeerfoodeja ja muutenkin lähiruokaa :)
Tykkään rennosta otteesta ruuan suhteen, mutta olen myös tarkka ruuan laadun suhteen, mutta joskus minäkin syön mitä sattuu. Sokeristen herkkujen syömistä meitinkin on säännösteltävä, yksi sokerihiiri täälläkin, mutta totaalikieltäytymistä en edes ajattelisi :D

Innostuinpa kommentoimaan oikeen kunnolla :D

http://outikarita.fitfashion.fi

PetraBettina kirjoitti...

Kiitos Outi! Minulla ei sinänsä ole mitään superfoodeja vastaan, mutta koen että suomalaiset "superfoodit" marjat, kaura ja ruis riittävät omaan ruokavaliooni. Lähiruokaa haluaisin suosia vielä enemmän. Usein menen vain sieltä missä aita on matalin eli suosin Prisman hyllyjä, kun voisin vielä enemmän tutustua esim. paikallisen kauppahallin tarjontaan. No, ehkä vielä jatkossa edistyn tässäkin asiassa! :)

Juulia kirjoitti...

Sun ruokavalio on lähes identtinen omani kanssa, tosin itse syön kalaa paljon mutta muuten mä voisin yhtyä jokaiseen lauseeseen. En ole ikinä nähnyt lisäravinteiden tai superfoodien hienoutta, ehkä en vaan sitten tajua mitä missaan, mutta mä laitan mieluummin aamupuurooni tuoreita marjoja enkä kolmea erilaista jauhetta. Hyvä teksti!

http://juuliaida.blogspot.fi/

PetraBettina kirjoitti...

Kiitos Juulia! Vierastan myös noita jauheita, koska jauheet eivät tunnu syömiseltä :)

Anonyymi kirjoitti...

Niin hyvä teksti! Olet fiksu nainen, missä on tykkää-nappi?!

Outi Karita kirjoitti...

En saanut kommentoitua tuohon sun vastauksen alle lisää, mutta suosittelen Porin REKO lähiruokarinkia :) Jos ei ole tuttu niin löytyy facesta, REKO Pori :)

PetraBettina kirjoitti...

Kiitos tykkäyksestä, vaikka tykkää-nappi puuttuukin! :D

Ja kuinkas sattuikaan, niin olen juuri liittynyt tuohon REKOon. Sitä pitää ehdottomasti kokeilla!

Anonyymi kirjoitti...

Hienoja ajatuksia ravinnosta, liikkumisesta ja raskaudesta Petra! Olet tolkun nainen ��

PetraBettina kirjoitti...

Kiitos!

Karoliina CandyOnTheRun kirjoitti...

Heippa! Löysin sun blogin vasta tänään ja mielenkiinnolla luin sun raskausajan kokemuksia samalla kun istuin sokerirasitustestin etenemistä odottelemassa! Samanlaisia ajatuksia ja painiskelua oman kehon kuvan kanssa täälläkin on tullut käytyä läpi, vaikka nyt se vaihe onneksi tuntuu tasaantuneen! :) Paljon tsemppiä loppuraskauteen!

PetraBettina kirjoitti...

Kiitos! Onneksi omatkin tuntemukset kropan suhteen ovat hiljalleen tasaantuneet, vaikkakin toisina päivinä peili ahdistaa enemmän kuin toisina. Toisaalta tällä hetkellä uskon myös, että voi olla melko kummallinen tunne, kun tämä valtava vatsa katoaa. Onhan se kulkenut mukana jo pidemmän aikaa :)