PetraBettina

Uutena äitinä sitä saa aika paljon neuvoja muilta äideiltä. On kuitenkin paljon tapoja, jotka ovat aikaa myöten vanhentuneet. Tiedättehän ne, että vauva syötetään noin kolmen tunnin välein eikä hänen anneta ylimääräisiä hetkiä viettää rinnalla. Vauvaa ei saa pitää koko ajan sylissä, ettei hän totu siihen. Vauvan pitää nukkua omassa sängyssä, ettei hän totu nukkumaan äidin vieressä. Huutaminen vahvistaa vauvan keuhkoja, joten hänen voi joskus antaa rauhoittua itsekseen. Varsinkin iltaisin nukkumaan mennessä, jotta hän oppii nukahtamaan itsekseen. No, meillä vauva syö ihan niin usein kuin hän itse haluaa. Joskus se tarkoittaa koko illan kestävää syömismaratonia, mutta sitten se tarkoittaa. Hän saa myös viipyä syömässä niin kauan kuin haluaa. Onhan se syömisen lisäksi myös läheisyyden tankkaamista. Tyttö myös nukkuu vieressäni ja viettää usein aikaa sylissäni. Hänen ei anneta huutaa vaan itkuun reagoidaan sylittelemällä saman tien. Tytsy pyörittää minua ja elämääni, mutta niin hän saaki

Meillä on menossa katsastusviikko. Autolla oli katsastus, Tinkalla oli lääkärineuvola, minulla jälkitarkastus ja puolisollakin kiropraktikon aika. Niinhän siinä kävi, että Tinka ja auto pääsivät puhtain paperein läpi, mutta meille vanhemmille tuli vähän huomauttamista. Eipä onneksi mitään kovin vakavaa, mutta itselle varattiin hoitokerta vielä ensi viikolle. Toivotaan, että selvitään sillä. Ihan ei vielä ole kivutkaan kokonaan hellittäneet, vaikka arjessa pystyykin täysin toimimaan. Synnytystä emme juuri käyneet jälkitarkastuksessa läpi, vaikka tällainen kuva minulla etukäteen oli. Käyntini kun oli keskussairaalan puolella juuri tästä syystä. Sen sijaan minulle on nyt muutamaan otteeseen suositeltu pelkopolilla käymistä. Siellä rankkaa synnytystä voitaisiin käydä läpi, mikäli jossain kohtaa sinne synnärille haluaisi itsensä vielä uudelleen saada. En oikein tiedä mitä mietin asiasta. Onko jollakulla kokemusta pelkopolilla käymisestä? Olen vasta nyt oikeastaan ymmärtänyt miten pitkä