Siirry pääsisältöön

Mitä sinun ostoskärrystä löytyy?

Toripolliisin kanssa Oulussa

Terkkuja Oulusta! Kivaa oli ja saattoi mennä myös aika lujaa, mutta mitäpä tuosta. Jos sitä joka sunnuntai heräisi pirteänä treenaamaan, niin olisiko se enää kivaa? Pitää kokeilla jotain muutakin välillä J Ja Dankohan oli jälleen ihan huippu. Levottomia välispiikkejä ei tällä kertaa hirveästi kuultu, mutta meininki oli muuten taattua Dankoa. Olin fiiliksissä! Toivottavasti pian taas uudestaan.

Rock n` rollista sitten paluu arkeen. Olen herkkulakossa. Kokonaiset kaksi viikkoa, kuvitelkaa! Kahden viikon päästä matkaan Riikaan kiekkoa katsomaan ja silloin saa seuraavaksi pullastella. Ostin sunnuntaina paluumatkalle suklaata ja vannoin, että sen jälkeen en suklaaseen koskisi ennen Riikan reissua. Puoliso lähti leikkiin mukaan ja laajensi sen herkkulakoksi. Sillä mennään sitten.
Tällä viikolla onkin sitten ”herkuteltu” klementiineillä, ovat älyttömän hyviä ja makeita nyt. Ja miten niistäkin tulee ihan joulu mieleen? Pitää ostaa myös punaisia omenoita. Pohdin tuossa, kun tehtiin viikon kauppareissu, että loppujen lopuksi eivätpä nuo ruokaostokset hirveästi ole dieetin jälkeen muuttuneet. Samaa tavaraa sieltä kärrystä (tai kärristä, niin kuin savolaiset sanovat...) aina löytyy.
Minun kaapista löytyy aina:
·        rahkaa
·        raejuustoa
·        maitoa
·        kananmunia
·        kaurahiutaleita
·        mustikoita
·        persikkaa
·        tomaatteja
·        paprikaa
Ja nykyään hirveän usein myös ruisleipää, Beceliä, leikkelettä, appelsiineja ja näkkileipää. Eipä siinä tarvitse kaupassa juurikaan miettiä. Joskus pitäisi muistaa taas enemmänkin jäädä hyllyjä tutkailemaan ja uutuuksia bongailemaan. Mutta mitäpä hyväksi havaittuja tuotteita vaihtamaan kun ei edes kyllästytä.
Lämmin ruoka kokee sitten enemmän vaihtelua. Eräänä päivänä herkuteltiin jopa pasta carbonaralla! Tosin se oli tuunattu niin, että sisälsi kinkkusuikaleita ja Sydänmerkin omaavaa ruokakermaa. Mutta hyvää oli joka tapauksessa!
Nyt on taas aika painua duuniin. Huomenna tiedossa olisi olkapäätreeniä, koulujuttuja ja BodyAttackia, jei! Ja taas tässä mennään viikonloppua kohti, ei muuta kuin mukavaa loppuviikkoa ja hyviä ruokaostoksia! J

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lent...

Fitness-kuplasta, päivää.

P rovosoidun helposti, joten ei liene yllättävää, että A-studion maanantainen juttu fitneksestä sai minut melko lailla tuohtuneeksi. Parin päivän jäähdyttelyn jälkeen ymmärrän jo, miksi juttu on tehty ja että on hyvä asia, että se on tehty. Ymmärrän, että näitä tapauksia löytyy (liian) paljon ja että negatiivistakin asioista on hyvä puhua etukäteen. Se mitä EN tajua on tämä; miksi aina kun fitness on lehdessä/tv:ssä/saa huomiota netissä, on kyse jostain seuraavista: 1) Sohvaperunasta fitnessprinsessaksi –tarina. Jep, on hienoa, että aiemmin lähinnä biletystä tai pikaruokaa harrastanut ihminen muuttuu liikunnalliseksi ja alkaa huolehtia itsestään ja terveydestään. On hienoa, että suunta muuttuu ja on hienoa, että hän esimerkillään kannustaa myös muita tähän. On myös hienoa, että on olemassa laji, johon voi siirtyä vasta aikuisiälläkin. Mutta. Missä vaiheessa näistä ihmisistä tuli tämän lajin must-juttu? Missä vaiheessa ennen-jälkeen-kuvista tuli pakollinen osa kilpailijaa? M...

Herkkulakko (ja syntyjen syvien lakko)

Satuin yhtenä päivänä toteamaan ääneen, että minun pitäisi vähentää tätä liialliseksi yltynyttä sokerin syömistäni. Puolisohan siitä sitten innostui kehittelemään kolmen viikon herkkulakkoa meille. En tiedä miten sokerin vähentämisestä päästiin karkki-, keksi-, sipsi- ja pikaruokalakkoon, mutta jotenkin siinä vain niin kävi. Marianne Mocha, nam! En ole lakkojen ystävä vaan enemmänkin sallivuuden ja kohtuuden. Viime aikoina vain olen kadottanut kohtuuden ja sokerista on tullut merkittävä osa päivääni. Syön päivittäin kahvin kanssa vohveleita ja useamman kerran viikossa karkkia. Rakastan myös kahvia ja pullaa. En tunne käsitteitä liian makea tai liikaa karkkia. Puoliso nauraa, kun kerron että jälkiruoille on olemassa ihan oma vatsa, johon mahtuu aina, vaikka muuten olisi jo täynnä. Ja kyllä, tiedän tasan tarkkaan, ettei sokerissa ole mitään hyvää. Paitsi että joskus se tekee mielelle ihan hyvää. Viime aikoina olen huolestunut erityisesti hammasterveydestäni ja todennut, että asia...