Siirry pääsisältöön

Jalkarrreeeni

Tuli vaan mieleen, että eikös menninkäiset ole aika pieniä otuksia..? Että pieleen meni sitten se arvio. Taidan siis olla vain omituinen...

Jalkoja siis vuorossa tänään. En kanna ikinä treenivihkoa salilla mukana, joten en jälkeenpäin enää muista montako toistoa mitäkin liikettä kullakin kierroksella tein. Tein niin monta kuin tuli ;) Samasta syystä minulla ei ole juuri koskaan kameraa mukana treeneissä. Salilla treenataan ja runoilut ja kuvailut hoidetaan sitten muualla ;) Tosin oma syntini salilla on toisinaan liiallinen suustani kiinni jääminen. Mutta kun ne jääkiekkokeskustelut on vaan hoidettava aina jossain välissä. Jonkun pitää tuoda kuopiolaiset takaisin maan pinnalle, kun luulevat jo voittaneensa mestaruuden.. Ja pah! Kyllä se on niin, että Porista kajahtaa tällä kaudella!

Joka tapauksessa siis treeni näytti kutakuinkin tältä:
  • Lämmittely crossarilla 15min
  • Prässi x 4 (+2xrest pause); prässi + 150kg, 170kg, 170kg, 170kg
  • Kyykky x 4; Smith + 30kg, 35kg, 40kg, 40kg
  • SJMV x 4; 50kg
  • Ojennus + koukistus x 3
  • Lähentäjät x 3
  • Jäähdyttely juoksumatolla 5min
Oikein mainio treeni. Painoillahan ei vielä juhlita, mutta suunta on ylöspäin! Hyvä juttu on, että takareisi kestää jo kaikki takareisiliikkeet ja antaa laittaa enemmän painoakin. Ei siitä ikinä uuden veroista tule, mutta kunhan ei estäisi liikkeitä, niin sen kanssa voisi oppia elämään. Onhan sen kanssa toki jo reilusti yli vuosi painittukin.

Hetken aikaa vielä tuntien suunnittelua ja läpi käymistä ja sitten työmaalle. Ja se gradu... No, ei se mihinkään yhden päivän aikana katoa, eihän?

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lent...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Riittävän hyvä ihminen

Olimme eilen puolisoni kanssa kuuntelemassa lastenpsykiatri Jari Sinkkosta, joka piti Porissa luennon Vanhemmuuden antoisa pesti. Olen lukenut paljon Jari Sinkkosen haastatteluja, sillä silloin kun sain esikoiseni ja olin epävarma uusi äiti, sain häneltä vahvistusta ajatuksiini. Hänen lauseensa lapsen paijaamisesta, niin että luut näkyvät, on jäänyt elämään minun ja puolisoni puheissa. Sinkkonen kertoi, että vanhemmuudessa riittää se, että on kyllin hyvä tai riittävän hyvä vanhempi. Täydellisyyttä ei ole olemassa eikä kukaan syyllistä vanhempia tai aseta ulkopuolisia paineita. (Teemme sen varmasti ihan itse...) Jäin pohtimaan tuota termiä "riittävän hyvä", sillä sitä sopisi varmasti laajentaa muillekin elämän osa-alueille. Olla riittävän hyvä työntekijä . Tehdä työnsä hyvin ja huolellisesti, mutta huomioida, että jokainen tarvitsee myös taukoa työstä. Minun ei tarvitse olla saatavilla 24/7. Minun ei tarvitse vastaanottaa joka ikistä työtarjousta vain siksi, ettei ty...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Fitness-kuplasta, päivää.

P rovosoidun helposti, joten ei liene yllättävää, että A-studion maanantainen juttu fitneksestä sai minut melko lailla tuohtuneeksi. Parin päivän jäähdyttelyn jälkeen ymmärrän jo, miksi juttu on tehty ja että on hyvä asia, että se on tehty. Ymmärrän, että näitä tapauksia löytyy (liian) paljon ja että negatiivistakin asioista on hyvä puhua etukäteen. Se mitä EN tajua on tämä; miksi aina kun fitness on lehdessä/tv:ssä/saa huomiota netissä, on kyse jostain seuraavista: 1) Sohvaperunasta fitnessprinsessaksi –tarina. Jep, on hienoa, että aiemmin lähinnä biletystä tai pikaruokaa harrastanut ihminen muuttuu liikunnalliseksi ja alkaa huolehtia itsestään ja terveydestään. On hienoa, että suunta muuttuu ja on hienoa, että hän esimerkillään kannustaa myös muita tähän. On myös hienoa, että on olemassa laji, johon voi siirtyä vasta aikuisiälläkin. Mutta. Missä vaiheessa näistä ihmisistä tuli tämän lajin must-juttu? Missä vaiheessa ennen-jälkeen-kuvista tuli pakollinen osa kilpailijaa? M...
8 kommenttia
Lue lisää