Siirry pääsisältöön

Ei tehdä siitä vaikeaa

Söin eräänä päivänä työpaikan lounastauolla jälkiruoaksi persikkapaloja suoraan purkista. Aikani kuluksi tutkailin mehussa lilluvan persikan ravintosisältöä ja huomasin sen sisältävän 15 g hiilihydraattia per 100 g. Söin yhteensä 200 g persikkaa ja mietin, että jos olisin tosi tiukka karppaaja, olisiko päivän hiilihydraattiannokseni nyt siinä?

Toisena päivänä surffailin netissä ja eksyin selailemaan useita eri blogeja. Huomasin, että niillä, joiden ruokavalio poikkeaa jotenkin ”valtavirrasta”, sen noudattaminen on jotenkin extratärkeää. Ruoan pitää olla vuoden jokaisena päivänä tietynlaista ja matkalle lähteminen tuottaa erityistä stressiä, kun ei ole varmuutta miten reissun päällä ruokailut voi järjestää. Omia eväitä pitää ainakin pakata mukaan ja lisäksi kuljettaa kaikki lisäravinteetkin mukana – reissun pituudesta riippumatta. Jäin pohtimaan, voiko ruokavalio olla terveyttä edistävä, jos se aiheuttaa ainaista stressaamista? Ja onko se elämä todella pilalla, mikäli joskus syö eri tavalla?
Dieetillä matkustaminen oli yhtä eväistä stressaamista. Oli parempi olla omat eväät mukana joka paikassa, jotta tiesi aina tasan tarkkaan mitä oli päivän aikana tullut syötyä. Päivät piti ennakoida tarkkaan etukäteen, jotta tiesi mitä eväitä esimerkiksi kouluun tai töihin piti varata.

Nyt nautin eniten siitä, ettei tarvitse stressata! Minulla on tietty ruokavaliorunko,  jota noudatan, mutta nyt maailma ei kaadu yllättäviin tilanteisiin. Suunnitelmaa ei tarvitse noudattaa pilkuntarkasti vaan sitä voi soveltaa tarpeen mukaan. Yliopiston ruokalaan ei tarvitse raahata talousvaakaa mukaan ja tien päällä voi halutessaan käydä oranssilla huoltoasemalla syömässä. Tottahan toki sitä yrittää pitää ruokavalion rungon terveellisenä, mutta ei minun kuntoni romahda, jos käyn joskus ravintolassa syömässä ranskalaiset. Ei elämästä pidä tehdä hirveän vaikeaa. Maailmassa on jo muutenkin riittävästi stressin aiheita, miksi tehdä syömisestä yksi lisää?
Ruokailu on paljon muutakin kuin optimaalinen ravintosisältö. Ruokailu (terveellinenkin) on nautinto. Joskus toki nautinnoksi tarvitaan vähän herkkuja. Mutta vain vähän ja siksi ostinkin kahden hengen talouteemme normaalia pienemmän kakkuvuoan, jotta ajoittainen leipomisen tarpeeni ei aiheuta turhaa kaloreista stressaamista! Joskus vähemmän on ihan tarpeeksi J

Lähdössä illalliselle ilman stressiä!

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lent...

Fitness-kuplasta, päivää.

P rovosoidun helposti, joten ei liene yllättävää, että A-studion maanantainen juttu fitneksestä sai minut melko lailla tuohtuneeksi. Parin päivän jäähdyttelyn jälkeen ymmärrän jo, miksi juttu on tehty ja että on hyvä asia, että se on tehty. Ymmärrän, että näitä tapauksia löytyy (liian) paljon ja että negatiivistakin asioista on hyvä puhua etukäteen. Se mitä EN tajua on tämä; miksi aina kun fitness on lehdessä/tv:ssä/saa huomiota netissä, on kyse jostain seuraavista: 1) Sohvaperunasta fitnessprinsessaksi –tarina. Jep, on hienoa, että aiemmin lähinnä biletystä tai pikaruokaa harrastanut ihminen muuttuu liikunnalliseksi ja alkaa huolehtia itsestään ja terveydestään. On hienoa, että suunta muuttuu ja on hienoa, että hän esimerkillään kannustaa myös muita tähän. On myös hienoa, että on olemassa laji, johon voi siirtyä vasta aikuisiälläkin. Mutta. Missä vaiheessa näistä ihmisistä tuli tämän lajin must-juttu? Missä vaiheessa ennen-jälkeen-kuvista tuli pakollinen osa kilpailijaa? M...

Onnistuneet ja vähemmän onnistuneet vauvahankinnat

Varoitus; pelkkää vauvahöpötystä tiedossa! Pienen ihmisen tulo aikaansaa melko paljon shoppailua. On käsittämätöntä miten paljon niin pieni ihmistaimi tarvitsee tavaraa. Tai tarvitsee ja tarvitsee, kai sitä vähemmälläkin selviäisi, mutta kyllähän se tavara elämää helpottaa. Jonkun verran tekisin asioita ja ostoksia kuitenkin toisin, jos nyt saisin valita. Lähinnä, kun ajattelisin, että panostanko vai pihistänkö, niin tällä tiedolla valitsisin aina panostan. Kaikki pihistykseni kohteet ovat olleet huonoja päätöksiä. Ainakin meidän elämässä. PINNASÄNKY Pinnasängyn kanssa olisi oikeastaan voinut pihistellä todella paljon, sillä eihän me tarvittaisi koko sänkyä! Se on kyllä makuuhuoneessamme, mutta toimii vain laitana, jottei Tinka putoa sängystä lattialle. Varsinaisesti nukkumista on pinnasängyssä harrastettu ehkä kaksi kertaa kymmenen minuuttia. Pinnasängyn ostimme Ikeasta ja pohdimme tuolloin, että tarvitaanko sänkyä, josta saa laidan alas. Emme keksineet käyttöä sellaiselle (Ker...