PetraBettina

Päivien fiilis vaihtelee melkoisen paljon. Eilen oli ehkä koko kesän mukavin päivä ja tänään taas olotila on ollut ihan kaikkea muuta. Eilen ensin aamupäivällä kävin tekemässä rinta-hauistreenin ja sitten iltapäivällä hyppäsin autoon ja matkattiin Helsinkiin. Hietaniemessä oli Rock the beach -festarit, jonne piti päästä Danko Jonesia katsomaan. Myös Rammsteinin teatteriesitystä muistuttava keikka tuli seurattua. Aikamoinen ilotulitushan tuo oli.   Rock the beachille suurensuuri plussa siitä, että festareille sai viedä omat eväät ja vesipullon. Niinpä frozzypackiin oli pakattu broilersalaatti, jonka vetäisin keikkojen välissä. Ei tarvinnut nähdä nälkää koko iltaa, festarikojujen ruoka kun harvemmin on dieettiläiselle sopivaa.   Päivä oli siis todella mukava, sää suosi, seura oli hyvää ja bändit loistavia. Huono puoli oli se, että koska Rammstein lopetti vasta klo 23 jälkeen, olimme tien päällä puolenyön maissa ja kotona puoli...

Kaiken tämän hullunmyllyn keskellä voimaa saa monista asioista. Pienistä ja suurista asioista. Dieetillä tykkään siitä, että asioita arvostaa aivan eri tavalla kuin ennen. Se, että yhtenä päivänä viikossa nukkuu pitkään, on juhlaa. Aamupuuro on niin hyvää, ettei sen makua voi sanoin kuvailla. Ennestään tutut maut ovat suorastaan makunautintoja, kun niitä todella maistelee. Aamuvarhainen hikilenkki hiljaisessa kaupungissa saa aikaan pienimuotoisen euforian tunteen, hyvästä salitreenistä puhumattakaan. Kunnon etenemisen havaitessaan tuntee itsensä voittajaksi, jolle vain taivas on rajana. Vastapainona sitä kyllä kokee myös jonkin verran negatiivisia tunteita (en pääse kuntoon ajoissa, nälkä ja tekee mieli pullaa, ärsyttävää kun väsyttää eikä jaksa keskittyä), mutta ei niihin kannata jäädä märehtimään. Parempi keskittyä hyviin asioihin, joita kyllä löytyy... Hyvä treeni Ruokavalion muutokset Ihanat asiakkaat kaikissa työpaikoissani Uudet treenivermeet ...

Ihana juhannus takana. Kruununa viime yön kymmenen tunnin yöunet :) Unille jäi myös kilon verran elopainoa, joten homma kulkee kuin juna eteenpäin. Juhannus oli erilainen siinä mielessä, että vietettiin se tällä kertaa kaupungissa ja hyvin rauhallisesti. Yleensä juhannukseen on kuulunut festarit, olin sitten dieetillä tai en. Ja kyllä tuossa todettiin, että ehkäpä taas ensi juhannuksena suunnataan festareille. Aikuistuminen, mitä se on? Torstai-illalla vedin vielä BodyPumpin juhannustreenaajille, joita olikin ihan kiitettävä määrä. Myöskään perjantaina, lauantaina tai sunnuntaina en joutunut olemaan yksin salilla eli pyhätreenaajia löytyi mukavasti. Perjantai vietettiin ystävien kanssa meillä grillaten ja pelaillen. Itsekin hieman repäisin ja aloin ryyppäämään.  Juomana Cola Zero ja grillissä broileria, jonka kylkeen salaattia. En koe jääneeni paitsi mistään, kun en saanut ruokajuomaksi viiniä tai siideriä. Poseerausta juhannustreeneissä Lauantaina pi...

Näin totesi puolisoni minulle eilen. Ilmeisesti viittasi kohtalaisen runsaaseen to do -listaani. Ja kieltämättä itsestäkin välillä tuntuu siltä, että onpa mulla elämä ;) Viikonloppu meni ihanasti Myllyniemessä koulutuksessa. Perjantaista sunnuntaihin oltiin Saukkolan perukoilla idyllisessä maalaismaisemassa innostavien ihmisten parissa. Ajatukset olivat totaalisen poissa arjesta ja keskityin oppimiseen ja tulevaisuuden visiointiin. Oli niin huippu viikonloppu, etten oikein keksi edes sopivia sanoja. Omat eväät kävin mökissäni tekemässä; mukaan oli pakattu valmiiksi paistettua kanaa, kananmunia, salaattivermeet, raejuustoa ja porkkanoita. Jotenkin nälkä ei edes vaivannut, kun ajatukset olivat koko ajan jossain muualla kuin dieetissä.  Viikonlopun majoitus Lauantaina kävin tutustumassa Saukkolaan keskustaan lenkkeilyn muodossa. Aika hyvältä ja kevyeltä tuntuu juokseminen tällä hetkellä. Tekisi mieli kokeilla pidempääkin lenkkiä, mutta ehkäpä maltan mieleni vielä. Kokeillaa...

Onpas toivotonta tämä bloggailu, kun on koko ajan olevinaan niin kauhea kiire. Puuh. Mihinkään ylimääräiseen ei yksinkertaisesti ole ollut aikaa. Onneksi kohta on juhannus, niin pystyy hetkeksi hengähtämään. Viikonloppuna tein pienen ajoreissun Tampereen kautta Kuopioon ja takaisin Poriin. Reilut 800 km kahdessa päivässä, ei huono. Tampereella ensin Biancenevessä bikinien mallipalaveri ja kenkien osto. Ai että on muuten sirot kengät. Ja ihan älyttömän hyvä kävellä, kun korko on nyt aiempaa matalampi. Korkokengillä kävely ei muutenkaan tuota vaikeuksia, vaikken normaalisti niitä kovin usein käytäkään. Joskus on tullut viihdyttyä enemmänkin koroissa, joten kävely sujuu ihan mallikkaasti. Kisoja ajatellen olenkin enemmän huolissani niistä T-kävelyn poseerauksista kuin varsinaisesti kävelystä. Harmi vain, että kilpailuun valmistava leiri on juuri ensi viikonloppuna, kun olen koko viikonlopun koulutuksessa. Jää siis väliin, vaikka tarvetta olisi kyllä ollut. Jospa vielä tulisi to...

Viime aikoina on aika paljon väsyttänyt. Tuntunut, että kalenteri on täynnä ja ollut hankala löytää treeniaikaa, saati sitten lepoaikaa. Tuossa sitten täyttelin vähän tilastoja ja tajusin, että olen toukokuun aikana ohjannut 24 ryhmäliikuntatuntia. Ei varmaan määrä eikä mikään ohjaamista päätyökseen tekevälle, mutta kun ohjaaminen on vasta minun kolmostyö. Että ilmankos väsyttää. Rahkaa, marjaa, lesitiiniä; näyttää erikoiselta mutta maistuu taivaalliselle! Tämän työmäärän tajuamisen jälkeen ajattelin pitää tänään lepopäivä. Oho. Ihan totaalisen levon kaikesta liikunnasta. Tosin Prisma perjantai-iltana voi käydä urheilusta mutta yritän pärjätä. Huomenna sitten taas salitreeniä ja Zumbaa. Hetken ajan mietin jo, että haukkaanko liian isoa palaa. Ajanko itseni puhki tällä menolla, varsinkin kun en ole ihan kunnolla päässyt vielä edes vauhtiin. Minussa on vähän sitä vikaa, että laput silmillä painetaan niin kauan kunnes pää kopsahtaa seinään. En osaa luovuttaa mistään ...

Nyt se alkoi oikeasti. Tähän asti on nyt vaan katsottu vähän tarkemmin miten paljon ruokaa suustansa alas laittaa. Mutta nyt tuli nälkä. Ei mikään järjetön nälkä mutta ihan selkeä muutos. Nälkä. Eväät aina mukana. Frozzy Pack on ollut maailman paras ostos. Voiko olla painonpudotusta ilman nälkää? Varmasti tiettyyn pisteeseen ja riippuu varmasti myös siitä, mistä lähdetään liikkeelle. Ruokavalintojen muuttaminen ilman annoskoon muuttamistakin saattaa jo auttaa. Tai annoskoon muuttaminen, jos aiemmin syönyt aina lähes ähkyyn. Mutta entä tässä kohtaa, kun on normaalipainossa ja syö terveellisesti mutta haluaa päästä kireäksi? Jonkin verran nälkää on vain kestettävä. Ei tässä enää ihan kolmen tonnin kaloreilla paino putoa. Tarkkaan pitää nyt pitää ateriarytmistä kiinni ja syödä todella tasaisin väliajoin. Eväät siis aina mukana, työpäivän aikanakin kuluu jo kaksi ateriaa. Lauantaina viipotin koko päivän ympäri kaupunkia. Aamulla kahdeksalta ensin treenit, jonka jälkeen palautusjuom...