Siirry pääsisältöön

Kuulumisia

Hei kaikki!


Mitä teille kuuluu? Tänne kuuluu kiireistä, kiireistä ja kiireistä. Luulin, että ruuhkavuodet ovat silloin, kun lapset ovat hieman isompia ja harrastavat kovasti ja joka paikkaan pitäisi ehtiä, mutta ei, kyllä ne ovat jo alkaneet. Lapset aloittivat päiväkodin elokuussa ja siitä alkoikin tämä hullunmyllyarki, jossa kaikki on kovasti heikun keikun ja ainakin vinksin vonksin.

Teen itse tällä hetkellä kokopäiväisesti tutkimustyötä, jonka lisäksi pidän vastaanottoa 1-2 arki-iltana ja toisinaan lauantaisin ja lisäksi ohjaan BodyAttackia kerran viikossa. Fitnessvalmennus on siis hieman jäänyt vähemmälle, kun vuorokauden tunnit eivät meinaa riittää edes perusarkiasioihin. Lapset ovat päiväkodin jäljiltä iltaisin aivan poikki ja kiukuttelevat puolet ajasta. Silti iltaisin ei välttämättä tule uni, jos päiväkodissa on nukuttu päiväunet. Niinpä illat kuluvat siihen, että ensin yrität hetken leikkiä kiukkuisen lapsen kanssa ja sitten yrität saada sitä kiukkuista lasta nukkumaan. Episodin jälkeen olet itse aivan poikki ja jaksat ehkä kerätä voimat siihen, että laitat seuraavan päivän vaatteet yms. valmiiksi, siivoat iltapalakaaoksen ja ehkä syöt itsekin. Koti on aina kuin pyörremyrskyn jäljiltä, mutta ei sitä huvita edes siivota, sillä seuraavana iltana se olisi taas samannäköinen. Miksi nähdä vaivaa?

Että se "olen kotona lasten kanssa pitkään" vaihtui taas lennossa tähän hullunmyllyyn. Mutta hei, taas mulla on tavoitteena olla maaliskuusta lähtien osa-aikainen työntekijä (ammatinharjoittaja), katsotaan miten käy!

Tämä arki on kyllä saanut minut entistä paremmin ymmärtämään ihmisten haasteita oman hyvinvointinsa suhteen. Ei ole helppoa keskittyä omaan hyvinvointiin ja ottaa sitä kuuluisaa omaa aikaa tällaisessa arjessa. Aikaa ei vain yksinkertaisesti ole. Illan muutamat hassut tunnit haluaa olla lasten kanssa (silloin kun ei ole töissä) ja kun kaikki päivän hommat on tehty, on itsekin pakko priorisoida yöunet muun edelle (toki hyvinvointia se unikin on). Josta päästään siihen, että tässä kohtaa kun katkonaisia öitä on takana kolme vuotta (!), sitä priorisoi sen yöunen melko korkealle. Oma hyvinvointi on siis pakko ottaa hyvin pienistä asioista. Esimerkiksi:

  • Yksi jumppatunti viikossa on parempi kuin ei yhtään
  • Edes yksi lenkki vaikka kuukaudessa on enemmän kuin ei yhtään
  • Hetki aivottomana sohvalla ennen nukkunmaan menoa nollaa pään ihan hyvin
  • Yksi yö puolison kanssa edes kerran puolessa vuodessa piristää kummasti
  • Suklaa ja Jaffa Light (en aio rajoittaa)
  • Joskus voi jumpata lasten kanssa. Sehän ei onnistu niin kuin suunnittelee vaan päätyy siihen, että kumpikin lapsista pomppii päälläsi, mutta ei se toisaalta haittaa. Ainakin kaikkia naurattaa.
  • Aamiaisen voi syödä myös työpaikan ekalla kahvitauolla, silloin kahvin saa ainakin juoda kuumana.
  • Uni - aina kun mahdollista
  • Kauppakassi-palvelu (vasta muutaman kerran testattu, mutta toimivaksi ajan säästäjäksi todettu)
  • Hyvät, terveyttä edistävät valinnat sieltä kauppakassista, jotta niitä löytyy aina kaapista (sen suklaan lisäksi)
  • Pienet (siis todella pienet) rentoutumiset siellä täällä (viisi minuuttia sometusta, pari sivua kirjaa tai lehteä, muutama rivi blogia tai muuta kirjoittelua)
Lista on toisaalta melko säälittävä ja siitä puuttuu kaikki "käyn ainakin kolmesti viikossa liikkumassa ja kerran kuukaudessa tuulettumassa ja kasvohoidossa ja otan pitkän kylvyn joka toinen lauantai" -lupaukset. Mut hei, elämäntilanteessa elämäntilanteen mukaan! Onko tää teistä muistakin ihan yhtä hankalaa?

Huomaan, että olen välillä ihan tosi väsynyt. Välillä taas ihan innoissani kaikesta ja onnellinen. Mutta niin tämä kai menee. Kaikesta huolimatta joka ikinen ilta kun menen lasteni väliin nukkumaan (kyllä, perhepeti edelleen enkä luovu), olen heistä ihan todella onnellinen. Se on onneksi ihana, viimeinen ajatus ennen nukkumaan menoa.



Ja mitä, jatkuuko blogi nyt? En tiedä, välillä vain tulee tarve kirjoittaa. Instagram on toiminut hyvänä avautumispaikkana ja siellä saa ihanasti vertaistukea, mutta välillä tekisi mieli kirjoittaa enemmänkin. En siis tiedä, katsotaan miten elämä etenee :) Ihanaa loppuviikkoa tyypit!


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Fitness Classic 2015

Fitness Classic järjestettiin siis kaksi viikkoa sitten Kultsalla ja siellähän meidänkin tiimi viikonloppunsa vietti. Ja niin kuin aina, kisaan mahtui niin pettymyksiä kuin onnistumisiakin. Itse starttasin valmennettavani Reijan kanssa perjantaina täpötäydellä bussilla Helsinkiin. Perille päästiin myöhässä, kaljaa kittaavia nuorukaisia kuunnellen ja yhden seinätörmäyksen myötä. Hyvä alku. Siitä sitten Kultsalle rekisteröintiin ja valmentajapassia lunastamaan. Olin niin kehunut Reijalle, että tämä uusi rekisteröintitapa on niin hyvä ja nopea kun ei yhtään tarvitse odotella. Aiemmin siis kilpailijoilla oli kilpailijakokoukset tiettyyn aikaan ja nyt taas rekisteröinnin voi hoitaa tietyn ajan sisällä miten haluaa. Mehän halusimme tietysti samaan aikaan kuin kaikki muutkin eli jonottamiseksihan se sitten kuitenkin meni. Lopulta kuitenkin Espooseen luottohotelliimme Radisson Bluhun, jossa ilta kului Reijalle väriä levitellessä. Nukkumaan pääsimme vasta puolenyön aikaan. Itse tosin en s...

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lent...

Täs mää ny oo

Hotellihuoneessa läppäri sylissä ja villasukat jalassa. Päivän ainoana tehtävänä levätä, vähän syödä ja erityisen paljon laiskotella. Illalla pari kerrosta väriä pintaan ja se on siinä. It`s the final countdown. Eilen saavuttiin Helsinkiin, käytiin rekisteröitymässä kisaan ja majoituttiin Radisson Blu Espooseen. Hotelli on loistava, voin suositella lämpimästi. Huoneet, palvelu, aamiainen, parkkeeraus, sijainti; kaikki toimii. Alle vartissa hurautetaan Kultsalle. Aamulla kävin valmentajan luona kuntotsekkauksessa ja kaikki näyttää hyvältä. Tänään vielä henkilökohtainen ihmeidentekijäni Marjo saapuu paikalle ja kolmen hengen tiimimme on valmiina koitokseen. Tämä yksilölaji on nimittäin tiimityötä. Puoliso saa hoitaa käytännön asioita ja Marjolle on ulkoistettu kaikki mahdollinen kauneuteeni ja lookiin liittyvä. Tästä olen enemmän kuin tyytyväinen. Minusta kun se naisellinen puoli uupuu, niin on aivan loistavaa, että saan heittäytyä ammattitaitoisten käsien armoille. Ei tarvi miettiä,...