Oletteko tienneet, että ravitsemustieteilijät vain istuvat kotona ja puputtavat porkkanaa? Ja että fitnessurheilijat elävät ja hengittävät lajiaan 24/7? Koko elämähän perustuu vain proteiinin optimaaliseen saantiin sekä treenin ja palautumisen oikeaan ajoittamiseen. Urheilijat eivät juhli, valvo tai syö kananmunasta keltuaisia. Ravitsemustieteilijät eivät koske makkaraan, meetvurstiin tai energiajuomiin. Jep.
Mustavalkoisuus on mukavaa mutta ei toimi käytännössä. Ei ainakaan minun mielestä. En koe fitneksen olevan elämäntapa vaan harrastus. Totta kai se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään mutta mikä kilpaurheilu ei vaikuttaisi? Suurin osa kansallisen tason urheilijoista kiinnittää huomiota ruokavalioonsa (tai ainakin heidän pitäisi kiinnittää). Tokihan fitneksessä ruokavaliolla on vielä oleellisempi osansa kuin monissa muissa lajeissa mutta ei silloin tällöin viihteellä käyminen estä merkittävästi lihasten kasvua. Vuodesta puolet menee intensiivisesti dieetin parissa; kenen pää kestää jos vielä offillakin pitää koko ajan laskea, punnita ja pingottaa? Hmm, ilmeisesti kyllä aika monen mitä monen blogia lukee.. Eikö rentous ole avain paitsi onnistuneisiin suorituksiin niin myös onnistuneeseen ruokavalioon? Perusasiat kuntoon, jolloin silloin tällöin herkuttelu ei pilaa yhtään mitään. Loppujen lopuksi kun elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin ruoka ja harrastukset.
Eikä tervellinen ravitsemus tarkoita pelkkää porkkanan puputtamista. Onnistuneen ruokavalionkin takana on rentous. Monipuolisuus, kohtuullisuus, rentous, nautinto. Terveellinen ei ole synonyymi mauttomalle tai pahanmakuiselle. Samoin kuin edes dieetillä ei ruoan tulisi olla vain ravintoa vaan nautinnollinen osa päivää. Kaikenlaisesta ruoasta saa hyvää ja erilaisiin makuihin tottuu. Aamun kaurapuuro voi joskus maistua taivaalliselle aterialle. Ja mitä pidemmälle dieetti etenee, sitä paremmalta se puuro maistuu :)
Mustavalkoisuus on mukavaa mutta ei toimi käytännössä. Ei ainakaan minun mielestä. En koe fitneksen olevan elämäntapa vaan harrastus. Totta kai se vaikuttaa jokapäiväiseen elämään mutta mikä kilpaurheilu ei vaikuttaisi? Suurin osa kansallisen tason urheilijoista kiinnittää huomiota ruokavalioonsa (tai ainakin heidän pitäisi kiinnittää). Tokihan fitneksessä ruokavaliolla on vielä oleellisempi osansa kuin monissa muissa lajeissa mutta ei silloin tällöin viihteellä käyminen estä merkittävästi lihasten kasvua. Vuodesta puolet menee intensiivisesti dieetin parissa; kenen pää kestää jos vielä offillakin pitää koko ajan laskea, punnita ja pingottaa? Hmm, ilmeisesti kyllä aika monen mitä monen blogia lukee.. Eikö rentous ole avain paitsi onnistuneisiin suorituksiin niin myös onnistuneeseen ruokavalioon? Perusasiat kuntoon, jolloin silloin tällöin herkuttelu ei pilaa yhtään mitään. Loppujen lopuksi kun elämässä on tärkeämpiäkin asioita kuin ruoka ja harrastukset.
Eikä tervellinen ravitsemus tarkoita pelkkää porkkanan puputtamista. Onnistuneen ruokavalionkin takana on rentous. Monipuolisuus, kohtuullisuus, rentous, nautinto. Terveellinen ei ole synonyymi mauttomalle tai pahanmakuiselle. Samoin kuin edes dieetillä ei ruoan tulisi olla vain ravintoa vaan nautinnollinen osa päivää. Kaikenlaisesta ruoasta saa hyvää ja erilaisiin makuihin tottuu. Aamun kaurapuuro voi joskus maistua taivaalliselle aterialle. Ja mitä pidemmälle dieetti etenee, sitä paremmalta se puuro maistuu :)
Kommentit