Siirry pääsisältöön

Tekstit

Älä pidä taukoa!

Tai jos pidät, niin ymmärrä nyt hyvä nainen vähentää painoja, kun palaat salille! Muuten voi käydä niin, että joudut kesken ensimmäisen sarjan vähentämään painoja, kun jaksat nippa nappa tehdä viisi toistoa aiotun kahdentoista sijaan. Huh huh. Tietää treenin jälkeen tehneensä, kun ei jaksa nostaa treenikassia olalle, vaan pitää raahata sitä pitkin lattiaa ;) Uudella salilla on rutkasti laitteita, mutta jonkin verran erilaisia kuin mitä vanhalla kotisalillani eli uudenlaista totuttelua on. Pitää löytää näihin laitteisiin sopivat painot ja liikeradat. Siksi ekat treenit on vähän opettelua ja hakemista. Tiistaina tein rinnan, olat ja ojentajat. Tämän päivän selkä-hauistreeni oli jokseenkin tällainen: Vipuvarsiveto ylhäältä x 3, 20 kg/kahva Kulmasoutu vastaotteella x 3, 50 kg Superina ylätalja eteen + alatalja kapea x 3, 30-35 kg Ylätalja niskan taakse x 4 Hauiskääntö suoralla tangolla x 3, 15 kg + vikassa pudotus -> 10 kg Scott-hauiskääntö kp x 3, 6 kg Hauiskääntö seisten...

Köyhä kakkosluokan kansalainen

Tässä on parina viikonloppuna tullut katseltua kuvia EM-kisoista ja täytyy sanoa, että kylläpä niiiiiin tekis mieli kisaamaan! Näin se tunne aina tässä keväällä tulee :) No, pääsisi nyt ensin vaan kunnon treeneihin taas kiinni niin voisi ehkä suunnitella tulevaakin (juu ei, se gradu ei vieläkään ole valmis, joten vie edelleen iltani tehokkaasti). Torstaina tuli piipahdettua Helsingissä jellonia kannustamassa. Köyhien peliksi ristimässämme (saatiin liput kaksi yhden hinnalla) ottelussa oli mukavaa, vaikka pelillisesti se nyt ei ihmeitä tarjonnut. Pelin jälkeen meinattiin jäädä jumiin parkkihalliin, kun Messukeskuksen parkista pääsi pois vain VIP-kerroksen väki. On tästä "Köyhät kyykkyyn"-meiningistä saatu kuulkaa monta vitsiä aikaiseksi! Tänään sitten äitienpäivä ja tästä on suunnattava kyläilykierrokselle. Illaksi tein omalle äidille suklaajuustokakkua. Kokeilin uutta reseptiä, että katsotaan illalla mitä siitä tuli. Minulla on kyllä maailman paras äiti ja häntä sopii j...

Lihomisen sietämätön helppous

Jos normaalisti liikkuu viikossa useamman tunnin varsin kovalla teholla ja sitten yhtäkkiä liikkuminen loppuu, niin vaikuttaako se syömiseen? Kyllähän sen pitäisi vaikuttaa, kun energiaa ei enää tarvitse yhtä paljon, mutta kuinka monella se muutos ihan oikeasti siirtyy sinne ruokalautaselle asti? Ei ainakaan minulla ole siirtynyt. Kuopiosta muuton jälkeen en ole ohjannut tuntiakaan. En myöskään ole käynyt tunneilla. Olen yrittänyt parannella tuota kantapääongelmaa levolla, joten en ole käynyt lenkilläkään. Yhden kävelylenkin tein, mutta jalka kipeytyi heti, joten ajattelin että tarvinnee lisää huilia parantuakseen. Mitä tästä aerobisen määrän vähentymisestä sitten seuraa? No, ruoka-annokset kun ovat edelleen yhtä suuria kuin ennenkin, niin kyllähän ne alkavat hieman tuollaista pelastusrengasta vyötärölle muodostaa. Mitä tästä sitten seuraa? No se, että vaatteissaan on hankala olla ja hengittää samaan aikaan. Sitten seuraakin dilemma: ostanko uudet housut vai otanko itseäni niskasta...

Treenin makuun taas päästy!

Selkätreeniä tänään: Kevennetty leuanveto x 3 Tuettu kulmasoutu x 3 Ylätalja lapiokahvalla x 3 Alatalja x 3 Pull down x 4 Lisäksi vähän hauista: Seisten kulmatangolla x 3 Istuen käsipainoilla x 3 Vasarakäännöt vuorokäsin x 4 Jeah. Eiköhän tässä päästä taas rytmiin, aivan mahtava fiilis treenata! Huomenna sitten vappu ja ystäviä, voiskohan paljon paremmin enää mennä? Erinomaista vappua kaikille! Olkaahan kiltisti.

Mitä kunnon salilla pitää olla?

1. Rautaa! Painojen pitää kolista ja tankojen heilua. Ylätaljan lapiokahvasta pitää tulla känsiä ja sen pitää haista pahalle. Kaikenlaiset muovivemputtimet on ihan syvältä. 2. Rauhaa Kymmenen ihmistä saman peilin edessä ei ole hyvä. Pohdit mihin väliin mahdut, mitkä lattialla lojuvista painoista ovat vapaat ja ketä häiritset missäkin kohtaa. En ole halua ihmisiä iholleni muutenkaan, miksi haluaisin salilla? 3. Treenimeininkiä Kaikkien ei tarvitse vääntää hampaat irvessä, mutta jos salille on tultu vaan juoruamaan tai esittäytymään, voisi jättää myös tulematta. Ja jos satun hikoamaan, ähisemään tai puhisemaan, niin minua ei tarvitse tuijottaa, kiitos. 4. Salietiketti Ja sitä ymmärtäviä ihmisiä. Treenaamaan ei tarvitse tulla kymmenen jätkän porukalla, joista yksi tekee ja muut huutavat vieressä. Painot saa ottaa pois laitteesta kun lopettaa (on aivan käsittämätöntä, että tämä ei vieläkään joka paikassa ole itsestäänselvyys!) ja tarvittaessa muita treenaajia voi auttaa. Jos...

Tämä ei ole treeniblogi...

...mutta on kohta oleva. Sillä nyt riitti tämä laiskottelu! Viimeiset 10 vuotta olen juossut tulisilla hiilillä ilman pysähtymistä. Olen jatkuvasti opiskellut, jonka lisäksi olen tehnyt todella paljon töitä, ohjannut tunteja, käynyt koulutuksia ja kilpaurheillut. En ole ikinä ajatellutkaan muunlaista elämää eikä se mielestäni ole ollut erityisen rankkaa. Mutta tänä keväänä oli pakko himmata. Olen ilmeisesti tullut vanhaksi, sillä enää ei jaksa huhkia. Jätin omat treenit taka-alalle ja keskityin kouluun ja töihin. Ja niin on menty koko kevät. Kunnollisen salitreenin olen tehnyt viimeksi ehkä helmikuussa, mikä on aika järkyttävä ajatus, sillä en ole ikinä eläissäni pitänyt näin pitkää treenitaukoa. Tokihan olen käynyt tunneilla ja muuta, mutta ei se suuriin treenimääriin tottuneelle ole sama asia. Miten sitten päästä takaisin vanhaan rytmiin? Kaikella on aikansa, kertoi minulle ystäväni kun aloitin viiden vuoden opiskelu-urakkani uudessa kaupungissa. Niinpä, ja nyt se aika ...

Mikä on ohjaajan merkitys ryhmäliikunnassa?

Olen saanut viime viikkoina runsaasti palautetta ohjaamisistani, kun olen kertonut asiakkaille poistuvani kaupungista. Kaikki tuo käsittämättömän hieno palaute on saanut pohtimaan ohjaajan merkitystä ryhmäliikunnassa. Onko se oikeasti tärkeää kuka siellä edessä huitoo vai ovatko asiakkaani vain erityisen kohteliaita? Olen saanut ihanaa palautetta siitä, miten olen erityisen hyvä tsemppaamaan, miten minusta huokuu liikunnan ilo ja miten olen saanut ihmisiä innostumaan liikkumisesta. Nämä asiat kertovat, että olen onnistunut siinä, mitä haluan tuoda esiin ja mitä mielestäni ohjaajan pitäisikin edustaa. Liikunnan ilo ja hyvä olo ovat tärkeimpiä asioita. Totta kai on hienoa, että samalla saa myös terveysvaikutuksia, vaikuttaa kehon koostumukseen ja hallitsee painoaan, mutta eihän kukaan jaksaisi ikäänsä liikkua, mikäli siitä ei nauttisi. Eniten ryhmäliikunnassa rakastan sitä tunnetta, kun tunnilla vedetään yhdessä hyvällä fiiliksellä treeni läpi. Rankemmilla tunneilla ryhmä auttaa tsempp...