Siirry pääsisältöön

Köyhä kakkosluokan kansalainen

Tässä on parina viikonloppuna tullut katseltua kuvia EM-kisoista ja täytyy sanoa, että kylläpä niiiiiin tekis mieli kisaamaan! Näin se tunne aina tässä keväällä tulee :) No, pääsisi nyt ensin vaan kunnon treeneihin taas kiinni niin voisi ehkä suunnitella tulevaakin (juu ei, se gradu ei vieläkään ole valmis, joten vie edelleen iltani tehokkaasti).

Torstaina tuli piipahdettua Helsingissä jellonia kannustamassa. Köyhien peliksi ristimässämme (saatiin liput kaksi yhden hinnalla) ottelussa oli mukavaa, vaikka pelillisesti se nyt ei ihmeitä tarjonnut. Pelin jälkeen meinattiin jäädä jumiin parkkihalliin, kun Messukeskuksen parkista pääsi pois vain VIP-kerroksen väki. On tästä "Köyhät kyykkyyn"-meiningistä saatu kuulkaa monta vitsiä aikaiseksi!

Tänään sitten äitienpäivä ja tästä on suunnattava kyläilykierrokselle. Illaksi tein omalle äidille suklaajuustokakkua. Kokeilin uutta reseptiä, että katsotaan illalla mitä siitä tuli. Minulla on kyllä maailman paras äiti ja häntä sopii juhlia, mutta muuten minua vähän ärsyttää tämä hössötys. Tässä nimittäin tulee vähän lapsettomalle sellainen kakkosluokan kansalainen -olo. Joka paikassa toitotetaan miten äitiys on maailman ihanin ja tärkein asia ja suurin kunnia maan päällä. Elämästä ei tiedä mitään ennen kuin on äiti eikä mikään ole enää entisellään kun on äiti. Jep. Ja jos on lapseton, vasta valmistumassa oleva ja edelleen (amatööri)urheilemiseen keskittyvä, on ehkä hieman tyhmä ja itsekäs. Hmmm, olen ehkä ennenkin asiasta kirjoittanut, mutta kun edelleen se vaan ottaa kupoliin.

Ensi viikolla selkenee minun kesän ohjausasiat, sitten siitä enemmän. Les Millsejäni en ilmeisesti pääse Porissa ohjaamaan, joten pitää katsoa mitä lisenssien kanssa sitten tekee. Ensi viikolla nyt ainakin vielä jatkokoulutukseen, jee! Miten mahtaa sujua BodyAttack neljän viikon lusmuilun jälkeen? Pystyypä taas asettautumaan vasta-alkajan asemaan, kun huomaa miten rankkoja ne tunnit tauon jälkeen aina ovat. Siinä kohtaa, kun pohkeet ovat tulessa muutaman ekan biisin jälkeen, tietää että itsensä voittaminen on totisesti edessä! BA:n kanssa käy niin, että kun sitä vetää säännöllisesti muutaman kerran viikossa, rankkuuteen tavallaan tottuu eikä pohkeitakaan pakota samalla tavalla. Tauon jälkeen muistaa, miltä tuntuu ensikertalaisesta tunnilla, se ei ole ihan sunnuntaijumppaa...

Oli sitten sunnuntaijumppaa tai ei, tämä sunnuntai menee kakkupöytien ääressä. Makeaa äitienpäivää kaikille äideille ja aurinkoista sunnuntaita meille muille!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lent...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Fitness-kuplasta, päivää.

P rovosoidun helposti, joten ei liene yllättävää, että A-studion maanantainen juttu fitneksestä sai minut melko lailla tuohtuneeksi. Parin päivän jäähdyttelyn jälkeen ymmärrän jo, miksi juttu on tehty ja että on hyvä asia, että se on tehty. Ymmärrän, että näitä tapauksia löytyy (liian) paljon ja että negatiivistakin asioista on hyvä puhua etukäteen. Se mitä EN tajua on tämä; miksi aina kun fitness on lehdessä/tv:ssä/saa huomiota netissä, on kyse jostain seuraavista: 1) Sohvaperunasta fitnessprinsessaksi –tarina. Jep, on hienoa, että aiemmin lähinnä biletystä tai pikaruokaa harrastanut ihminen muuttuu liikunnalliseksi ja alkaa huolehtia itsestään ja terveydestään. On hienoa, että suunta muuttuu ja on hienoa, että hän esimerkillään kannustaa myös muita tähän. On myös hienoa, että on olemassa laji, johon voi siirtyä vasta aikuisiälläkin. Mutta. Missä vaiheessa näistä ihmisistä tuli tämän lajin must-juttu? Missä vaiheessa ennen-jälkeen-kuvista tuli pakollinen osa kilpailijaa? M...
8 kommenttia
Lue lisää

Herkkulakko (ja syntyjen syvien lakko)

Satuin yhtenä päivänä toteamaan ääneen, että minun pitäisi vähentää tätä liialliseksi yltynyttä sokerin syömistäni. Puolisohan siitä sitten innostui kehittelemään kolmen viikon herkkulakkoa meille. En tiedä miten sokerin vähentämisestä päästiin karkki-, keksi-, sipsi- ja pikaruokalakkoon, mutta jotenkin siinä vain niin kävi. Marianne Mocha, nam! En ole lakkojen ystävä vaan enemmänkin sallivuuden ja kohtuuden. Viime aikoina vain olen kadottanut kohtuuden ja sokerista on tullut merkittävä osa päivääni. Syön päivittäin kahvin kanssa vohveleita ja useamman kerran viikossa karkkia. Rakastan myös kahvia ja pullaa. En tunne käsitteitä liian makea tai liikaa karkkia. Puoliso nauraa, kun kerron että jälkiruoille on olemassa ihan oma vatsa, johon mahtuu aina, vaikka muuten olisi jo täynnä. Ja kyllä, tiedän tasan tarkkaan, ettei sokerissa ole mitään hyvää. Paitsi että joskus se tekee mielelle ihan hyvää. Viime aikoina olen huolestunut erityisesti hammasterveydestäni ja todennut, että asia...
8 kommenttia
Lue lisää