PetraBettina

Jouluviikkona huomaa salilla, kenellä se treenaaminen tai kuntoilu on jo elämäntapa. Samat tutut kasvot pyörivät salilla aatonaattoon asti ja paukahtavat paikalle jälleen viimeistään tapaninpäivänä. Yleensä nämä tyypit myös osaavat nauttia jouluherkuista niin, ettei kaikkia välipäiviä tarvitse liikkua pyörimällä eteenpäin. Joulu on ihanaa aikaa, mutta ei asioita tarvitse viedä äärimmäisyyksiin, eli jouluna ei tarvitse syödä yöllä eikä kaikkea suklaata ole pakko vetää kerralla. Toisaalta taas, joulupöydässä ei myöskään tarvitse laskea kaloreita eikä aattona ole pakko mennä salille, jollei siltä tunnu. Kohtuus ja kultainen keskitie sopivat myös jouluun. Kahteentoista päivään sitä on vedetty 9 kovaa treeniä sekä 9 ohjausta. Vähän tuntuu väsymystä eli joulun kolme huilipäivää taitavat olla paikallaan. Kohta on lähtö tien päälle ja Pori Björneborg kutsuu koko ensi viikoksi. Treenikamppeet on toki mukana eli ensi viikolla tiedossa salivierailuja. Viikko irti Kuopion arjesta tekee...

Ai miksikö? No siksi, kun voi on loppu. Ja ilman voitahan ei siis voi joulua viettää. Whaaaat?! No siis, helppohan minun on sanoa, kun ei tarvi jouluna kuin kävellä valmiiseen pöytään. Mutta vaikka en jouluruokia valmistakaan, niin toistaiseksi en ole tarvinnut mihinkään ruokaan tai leipomukseen voita. Jokainen annos on valmistunut öljyn tai margariinin avulla. Tietenkään kaikkeen ei voi öljyä laittaa, sillä kun ei saa tietynlaista rakennetta aikaiseksi, mutta Becel on toistaiseksi toiminut kaikissa leivonnaisissa. Ja helppo minun on puhua siksikin, että en edes juuri välitä jouluruoista. Kyllä niitä nyt sen kaksi päivää syö, mutta ei yhtään enempää. Ja silloinkin vain kinkkua ja kalkkunaa, perunoita, rosollia ja oman mummun tekemää lanttulaatikkoa. Riittää minulle kiitos. Paljon enemmän nautin jouluaamun riisipuurosta. Mutta siis muistakaa hamstrata voita jos sitä jostain löydätte. Vaikka eiköhän sitä silti joku ala kohta trokaamaan... Perjantai-illan herkkupurilainen ...

Elämä on yhtä hulabaloota tällä hetkellä. Hommia riittää niin, että hirvittää. Koulua, töitä, tuntien opettelua, koulutusreissuja ja treenejä. Tällä viikolla on nimittäin päässyt jo treenaamaankin. Viikonloppu meni aerobisen treenin merkeissä SH`BAM-peruskoulutuksessa, mutta tälle viikolle jalkatreeni sekä olkapäät ja ojentajat jo plakkarissa. Huomenissa sitten selkää aamulla ja illalla uutta BodyAttackia, ou jee! Luomu-puolukkamysliä maidolla + cashew-pähkinöitä Vuoden viimeinen koulupäivä oli tänään, vaan sehän ei hommia vähentänyt yhtään. Gradu se huutaa ja odottaa tekijäänsä. Voi voi. Ahdistaa koko gradu. Ahdistaa koko tämä viimeinen vuosi, kun muka pitäisi jo osata ja tietää, mutta itsestä tuntuu siltä, että on ihan pihalla koko ajan. Ehkäpä se luottamus itseen tulee vain kokemuksen kautta. Luottamusta ei paranna se, että mokaa tentissä melkoisen pahasti ihan vain siksi, ettei ole lukenut tehtävänantoa huolellisesti. Kyllä ärsyttää. No, eiköhän tämä ahdistus ja ärsytys...

Ihastuin kaupunkiin, vaikka en parissa päivässä ehtinyt näkemään kuin murto-osan. Mutta kaunista oli! Reissun kohokohta oli kylläkin KHL-matsi Dinamo Riga-Salavat Ufa. Harmittavasti vaan kotijoukkue menetti kahden maalin johdon ja peli päättyi 2-4. Mutta ei aina voi voittaa. Ja latvialaiset ne osaavat kannustaa omiaan! Huuto hallissa ei tauonnut hetkeksikään, ja fanikatsomon lisäksi huutoihin osallistui koko halli. On siinä SM-liigalla (ja jopa liigan parhaalla kiekkokatsomolla Isomäessä ;)) vielä matkaa tuollaiseen tunnelmaan. Samalla reissulla tuli muuten käytyä Porissa, jossa Ässät pesi Lukon 6-3. Niin sitä pitää! Kiekkohullun unelmaviikonloppu siis :) Arena Rigan loungessa hymyilyttää :) Naimisiin menneiden Rakkauden silta. Lukossa rakastavaisten nimet ja avain heitetty veteen. Ikuinen rakkaus. Perusburgeri Itsellä oli vähän pienempi versio Kovin pahasti ei muuten ole karppausbuumi Latviaan iskenyt, sen verran paljon kaupungissa ol...

Kävin tänään mukavalla lounaalla. Ateria oli kyllä lounaaksi melko tuhti (piffiä, piffiä), mutta aivan erinomaista. Seurakin oli erinomaista. Itse yrittäjänä toimiva henkilö kehotti minua toteuttamaan unelmani yrittäjyydestä niin kuin myös toteuttamaan kaikki urheiluun liittyvät unelmani. Ne unelmat kun tehty on toteutettaviksi. Ja yrittämättä jättäminen harmittaa enemmän kuin yrittäminen ja epäonnistuminen. Oli mukava kuulla kannustusta asioissa, joita olen varovasti miettinyt. Yleensä jos ihmisellä on kunnianhimoisia suunnitelmia, on ihmisten suhtautuminen hieman varovaista. Aina pelätään epäonnistumista ja riskejä eikä haluta hypätä pois turvallisista ympyröistä. Itse sain kuitenkin varmuutta sille, etteivät suunnitelmani ole ihan utopistisia enkä elä haavemaailmassa vaan voin ihan todella toteuttaa haaveeni ja elää juuri niin kuin haluan. Elämä on ihmeellistä J Ja mitä tulee keskusteluun karppaamisesta ja ravitsemussuosituksista, seison yhä edelleen suositusten takana. Mielest...

Tässähän kävi nyt niin, että kirjoituksistani ärsyyntynyt karppaaja linkitti blogini karppaajien keskustelufoorumille ja senhän nyt tietää mitä siitä seuraa. Yhteydenottoja, jotka vaativat todistamaan sitä ja tätä. Ilmeisesti minä ja blogini saavat jonkun (ilmeisesti tuntemani??) ihmisen tuntemaan häpeää siitä, että olemme samasta kaupungista. Häntä rauhoittaakseni voin todeta etten ole kuopiolainen eikä minusta milloinkaan sellaista tule. Aion muuttaa pois kaupungista valmistuttuani ja olen myös tullut tänne vain opiskellakseni. Eli älä suotta häpeä Kuopiota. Ainakaan tästä syystä. Olen ilmeisesti aggressiivinen, joten yritän jatkossa hillitä itseäni. Olen kyllä lukenut aika paljon aggressiivisia karppauskirjoituksia, mutta ilmeisesti se on heidän yksityisoikeutensa. Ja myönnetään, että ihan aina minä en osaa käyttäytyä ja kiihdyn nollasta sataan noin nanosekunnissa, mutta kukapa meistä täydellinen olisi? Se on kyllä harmi, jos tässä pysyvästi syntyy kaksi toimeen tulematonta ää...

Kävin salilla hankkimassa olkapäät. Eikös ne nyt yhdestä kerrasta jo tule, mitä häh? Pystypun. x 3; kp 18,5kg, 18,5kg, 20kg Vipunostot sivuille x 4; 8kg, 7kg, 7kg, 7kg Eteen x 3; 5kg Takaolat taljalla x 4 Penkkipun. kapea x 3; 50kg, 55kg, 60kg Ranskalainen taljalla x 4 Push down x 4 Jalannostot roikkuen + voimapyörä Päivällä onnistuneesti koulujuttuja ja illalla BA. Täytyy kyllä sanoa, että on aivan mieletöntä seurata, kun ihminen löytää liikkumisen ilon! On niin mahtavaa, kun näkee miten henkilö silmät loistaen kertoo onnistumisistaan ja liikunnan riemusta. Tällaisia tarinoita olisi hyvä jakaa suuremmallekin yleisölle, jotta yhä useammat uskaltaisivat ryhmäliikunnan pariin. Totta kai liikkumisen ilon voi löytää mistä vaan, mutta oma kokemus nyt on ryhmäliikunnasta ja kuntosalilta. Ja salilta sen voivat löytää ihan kaiken ikäiset ja kokoiset naiset, se on mahtavaa! Sitten muihin asioihin. Tässä sattui jotakin, joka oli puolisolleni kovin iloinen asia...