Siirry pääsisältöön

Tarkenee!

Tänään vedettiin jatkokoulutuksessa BodyPump ja BodyAttack teoriaosioineen putkeen salissa, jonka ilmastointi ei ihan riittänyt päivän hellelukemille. Happea ei ollut riittävästi Attackin tarpeisiin ja tunti olikin yhtä selviytymistaistelua. Lisäksi tunnin alkaessa alkoi aamiaisesta olla turhan paljon aikaa, joten jalat painoivat noin tuhat kiloa.

Kaikesta huolimatta uusi Attack oli loistava! Nelos- ja ysibiisi olivat taas taattua tykitystä ja kerrankin biisit iskivät heti ekalta kuulemalta. Myös punnerruskappale oli aiempia "kevyempi" eli sellainen, minkä jaksaa varmasti täysillä painaa eikä hyydy kesken kaiken. Erinomainen juoksutreeni siis kesän ohjelmistossa.

Kouluttaja totesi tunnin aikana, että "Miten sisällä juokseminen voi olla näin kivaa?". Niinpä. Kesälläkin voi päivästään uhrata tunnin ja käydä sisätiloissa tekemässä treenin. Vaikka kuinka olisi hieno ilma, niin treenistä ei tarvitse tinkiä. Muuten voi jäädä aika monta treeniä tekemättä (vai onko siitä Suomessa pelkoa?). Tai sitten voi treenata ulkona. Kahvakuulailua auringossa omalla pihalla, ei sekään ihan huono vaihtoehto.

Yritän tässä epätoivoisesti pysytellä vielä Euroviisut hereillä, mutta katsotaan miten käy. Olen käyttänyt Kristan Marry me -biisiä muokkaustunneilla ja se on toiminut hyvin! Ainakin siis omaan korvaan, asiakkaista en ole varma ;) Hauska biisi joka tapauksessa. Kristan motto on kuulemma "More is more". Tällä hetkellä, kun kroppaa kolottaa ja väsyttää, ajattelisin ettei tuo motto oikein urheilemiseen sovi. Joskus vain liika on liikaa ja on osattava myös vain olla. Tai ainakin laskea intensiteettiä. Itse kun ohjaan, on oikeastaan kahvakuula ainoa tunti, jossa oma tekeminen jää kevyemmäksi. Muilla tunneilla yritän toimia hyvänä roolimallina ja tehdä liikkeet selkeästi ja tehokkaasti, tai jos Zumbasta on kyse, fiiliksellä. Sitä vaan on annettava itsestään kaikki, jotta tunnille saa oikeanlaisen fiiliksen aikaan.

Mutta huomenna en ohjaa vaan keskityn itsekkäästi itseeni. Maanantaina palataan sitten työmaalle. Viikonloppuja!


Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lent...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Riittävän hyvä ihminen

Olimme eilen puolisoni kanssa kuuntelemassa lastenpsykiatri Jari Sinkkosta, joka piti Porissa luennon Vanhemmuuden antoisa pesti. Olen lukenut paljon Jari Sinkkosen haastatteluja, sillä silloin kun sain esikoiseni ja olin epävarma uusi äiti, sain häneltä vahvistusta ajatuksiini. Hänen lauseensa lapsen paijaamisesta, niin että luut näkyvät, on jäänyt elämään minun ja puolisoni puheissa. Sinkkonen kertoi, että vanhemmuudessa riittää se, että on kyllin hyvä tai riittävän hyvä vanhempi. Täydellisyyttä ei ole olemassa eikä kukaan syyllistä vanhempia tai aseta ulkopuolisia paineita. (Teemme sen varmasti ihan itse...) Jäin pohtimaan tuota termiä "riittävän hyvä", sillä sitä sopisi varmasti laajentaa muillekin elämän osa-alueille. Olla riittävän hyvä työntekijä . Tehdä työnsä hyvin ja huolellisesti, mutta huomioida, että jokainen tarvitsee myös taukoa työstä. Minun ei tarvitse olla saatavilla 24/7. Minun ei tarvitse vastaanottaa joka ikistä työtarjousta vain siksi, ettei ty...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Fitness-kuplasta, päivää.

P rovosoidun helposti, joten ei liene yllättävää, että A-studion maanantainen juttu fitneksestä sai minut melko lailla tuohtuneeksi. Parin päivän jäähdyttelyn jälkeen ymmärrän jo, miksi juttu on tehty ja että on hyvä asia, että se on tehty. Ymmärrän, että näitä tapauksia löytyy (liian) paljon ja että negatiivistakin asioista on hyvä puhua etukäteen. Se mitä EN tajua on tämä; miksi aina kun fitness on lehdessä/tv:ssä/saa huomiota netissä, on kyse jostain seuraavista: 1) Sohvaperunasta fitnessprinsessaksi –tarina. Jep, on hienoa, että aiemmin lähinnä biletystä tai pikaruokaa harrastanut ihminen muuttuu liikunnalliseksi ja alkaa huolehtia itsestään ja terveydestään. On hienoa, että suunta muuttuu ja on hienoa, että hän esimerkillään kannustaa myös muita tähän. On myös hienoa, että on olemassa laji, johon voi siirtyä vasta aikuisiälläkin. Mutta. Missä vaiheessa näistä ihmisistä tuli tämän lajin must-juttu? Missä vaiheessa ennen-jälkeen-kuvista tuli pakollinen osa kilpailijaa? M...
8 kommenttia
Lue lisää