Siirry pääsisältöön

Ilmassa stressaavia ihmeitä

Mitä ihmettä nyt tapahtuu? Kroppa toimii paremmin kuin ikinä dieetillä ja paino putoaa erinomaisen hyvin. Vaatteet jäävät isoiksi ja tunnilla jalka nousee kepeästi. Lisäksi kalenteriin alkaa ilmestyä työmerkintöjä eli kohta saa ehkä taas ihan itse kannettua leivän pöytään. Töiden puitteissa on mukavia yhteistyökuvioita tiedossa ja pitkän pitkä yrityksen suunnitteluprojekti alkaa olla nettisivuja ja käyntikortteja vaille paketissa. Kesä tulee ja sen jälkeen syksyksi on upea reissu varattuna. Sitä ennen on tiedossa kaasona olemista, polttareita ja häitä, karsintakisat ja toivottavasti myös SM-kisat. Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta.


Rehellisyyden nimissä on toki sanottava, että yritys ei vielä tuota ja pieni stressi tästä kaikesta järjestelemisestä on koko ajan takaraivossa. Tästä syystä välillä nukun äärettömän huonosti ja välillä kellon ympäri. Treenit kulkevat kuitenkin hyvin. Aamuaerobisella välillä jalka painaa, mutta lenkin jälkeen odottava aamupuuro auttaa jaksamaan :) Teen aerobiset yleensä maastolenkillä metsässä, jossa maasto on vaihtelevaa (muuten täälläpäin ei hirveästi noita mäkiä näy..). Minun on ihan turha lähteä kävelemään muualle, saisin kävellä käsilläni, jotta syke nousisi yli sadan ;) Nyt lenkki sujuu kevyesti hölkkäilen ja jyrkimmät mäet kävellen. Sen lisäksi toki jonkin verran tuntien ohjauksia. Tänään mm. aamulla muokkaustunti ja nyt illalla tulossa BodyPump.

Oikeastaan siis koko elämä niin töiden kuin harrastusten osalta pyörii ruoan ja liikunnan ympärillä. En silti pistä pahakseni. Tämä se on elämää :)



Muutaman päivän tuossa kärsin kovasta päänsärystä, jonka päättelin johtuvan juurikin stressistä. Samalla hetkellä tuli asiakkaan kanssa puhetta stressistä ja sen vaikutuksesta syömiseen ja totesimmekin yhdessä vaikutuksen olevan varsin suuri. Erityisen suuri se on silloin jos on tottunut lääkitsemään stressiään ruoalla. Tai herkuilla. Pahin yhdistelmä on, että korvaa ruoan herkuilla. Huono ravitsemustila ei ainakaan auta, päinvastoin saattaa jopa pahentaa stressitilaa. Stressihormonien erittyminen vaikeuttaa painonhallintaa (erityisesti painon pudottamista) ja energian varastointi sen sijaan lisääntyy. Kierre on valmis.

Ratkaisu on hyvin yksinkertainen. Stressaamisen lopettaminen. Jep jep. Totuushan on se, ettei stressiltä voi koko ikäänsä välttyä. Ei, vaikka olisi maailman paras työpaikka ja kaikki asiat kunnossa. Mutta stressinpurkukeinojen olisi hyvä olla sellaisia, joihin ruoka ei liittyisi. Loistavana vaihtoehtona totta kai liikunta. Ja ruokailujen osalta tervelliinen ruokavalio olisi suositeltava, jotta mieliala paranisi sitä kautta. Mutta tässä lienee opittavaa aina itse kullakin.

Taustalla yksi tekemättömän työn stressin aihe: haravoimaton piha ;)

Dieetillä stressiä ei voi purkaa herkkujen syömiseen (se kyllä muutenkaan mitään auta) mutta liikuntaan toki. Aamulenkki kauniissa säässä omia ajatuksiaan kuunnellen auttaa. Liian usein vain minunkin aamulenkillä korvanapeista raikaa BodyPump tai muu vastaava, jonka koreografiaa samalla musiikin tahdissa kertailen. Aivot töissä koko ajan. Niiden narikkaan jättäminen aina silloin tällöin olisi suositeltavaa. Illalla aion yrittää sitä. Edes Suomen pelin ajan. (totuus; istun läppäri sylissä näpyttelemässä työasioita koko pelin ajan...)

Kommentit

Kerttu sanoi…
Loistavaa Nainen, hommahan toimii paremmin ku hyvn! :) Komiastiontulluselekäänjoerittuvuutta! :) Hienua, tsemppistä ihan joka hetkeen!
Anonyymi sanoi…
Tsemiä mimmi, hyvältä näyttää!! :* Terkkuja täältä Helsingistä :)
-samuel- sanoi…
Empä ihmettele enää niitä Bodypump painoja. Hyvin näyttää kulkevan. :-)
Anonyymi sanoi…
Noi takaolat! on hienot!! -siskos taas huutelee
PetraBettina sanoi…
Kiitos tsempeistä! Ja terkkuja takaisin Helsinkiin :) BodyPump-painot ovat siinä mielessä mielenkiintoiset, että hauska nähdä kuinka isoiksi ne pystyy vielä nostamaan, kunhan kroppa tottuu Pumpin tyyliseen tuntiin. Tähän asti lihaskestävyys on tullut lähinnä Attackin muodossa ja Pump on melko uusi tuttavuus. Mutta mukavasti kulkee sekin kyllä :)
-samuel- sanoi…
Ennakkoluulottomasti vain iskee painoja aika ajoin tankoon lisää, niin tulosta tulee kyllä. Itsellä kyllä eri asia testailla painoja kun asiakkaana voi keskittyä vain omaan tekemiseen, eikä haittaa vaikka ei saisikaan rimpuiltua painojen kanssa jokaista toistoa.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lent...

Fitness-kuplasta, päivää.

P rovosoidun helposti, joten ei liene yllättävää, että A-studion maanantainen juttu fitneksestä sai minut melko lailla tuohtuneeksi. Parin päivän jäähdyttelyn jälkeen ymmärrän jo, miksi juttu on tehty ja että on hyvä asia, että se on tehty. Ymmärrän, että näitä tapauksia löytyy (liian) paljon ja että negatiivistakin asioista on hyvä puhua etukäteen. Se mitä EN tajua on tämä; miksi aina kun fitness on lehdessä/tv:ssä/saa huomiota netissä, on kyse jostain seuraavista: 1) Sohvaperunasta fitnessprinsessaksi –tarina. Jep, on hienoa, että aiemmin lähinnä biletystä tai pikaruokaa harrastanut ihminen muuttuu liikunnalliseksi ja alkaa huolehtia itsestään ja terveydestään. On hienoa, että suunta muuttuu ja on hienoa, että hän esimerkillään kannustaa myös muita tähän. On myös hienoa, että on olemassa laji, johon voi siirtyä vasta aikuisiälläkin. Mutta. Missä vaiheessa näistä ihmisistä tuli tämän lajin must-juttu? Missä vaiheessa ennen-jälkeen-kuvista tuli pakollinen osa kilpailijaa? M...

Herkkulakko (ja syntyjen syvien lakko)

Satuin yhtenä päivänä toteamaan ääneen, että minun pitäisi vähentää tätä liialliseksi yltynyttä sokerin syömistäni. Puolisohan siitä sitten innostui kehittelemään kolmen viikon herkkulakkoa meille. En tiedä miten sokerin vähentämisestä päästiin karkki-, keksi-, sipsi- ja pikaruokalakkoon, mutta jotenkin siinä vain niin kävi. Marianne Mocha, nam! En ole lakkojen ystävä vaan enemmänkin sallivuuden ja kohtuuden. Viime aikoina vain olen kadottanut kohtuuden ja sokerista on tullut merkittävä osa päivääni. Syön päivittäin kahvin kanssa vohveleita ja useamman kerran viikossa karkkia. Rakastan myös kahvia ja pullaa. En tunne käsitteitä liian makea tai liikaa karkkia. Puoliso nauraa, kun kerron että jälkiruoille on olemassa ihan oma vatsa, johon mahtuu aina, vaikka muuten olisi jo täynnä. Ja kyllä, tiedän tasan tarkkaan, ettei sokerissa ole mitään hyvää. Paitsi että joskus se tekee mielelle ihan hyvää. Viime aikoina olen huolestunut erityisesti hammasterveydestäni ja todennut, että asia...