Siirry pääsisältöön

Stockholm

Matkustaminen on nykyään hirmu helppoa. Viime viikonloppu vietettiin ystävän kanssa Tukholmassa, kun tajuttiin, että Blue1 lennättää meidät suoraan Porista Tukholmaan reilusti alle tunnissa. Tukholman päässä heti lentokentän oven edestä bussiin, jolla keskustaan. Bussi huristi Tukholman rautatieasemalle aivan hotellimme ohitse, joten viiden minuutin kävelymatka hotellille sujui ilman karttaa. Mahtavaa.

Joe & the Juice
Ystävän toiveesta pistäydyttiin vasta avatussa Joe & the Juice -raflassa. Paikasta saa siis vastapuristettua (todellakin, mehu tehdään kokonaisista hedelmistä siinä silmien edessä) mehua ja sandwichejä. Omassa mehussa erityisen paljon kiiviä, oikein maukasta! Leipäni taas sisälsi Serranon kinkkua ja mozzarellaa, ystävällä avokadoa. Suosittelen kokeilemaan, mikäli Joe & the Juice kävelee teitä vastaan jossain päin maailmaa.

Reissun tarkoituksena oli vain shoppailla ja ottaa rennosti. Lähinnä päästä hetkeksi arjesta pois ja olla tekemättä mitään.


Frozzypack
Desingn Torgetilta bongasin frozzypackit eli
eväsrasiat, jotka pitävät ruoan kylmänä seitsemän tunnin ajan. Jatkossa ei saa aina tarvitse raahata koko kylmälaukkua mukana, jos tarvetta on vain yhdelle ruoalle.







Broileria, pastaa, herkkusieniä, paprikaa, rucolaa, kermaa, pestoa...
Urban Coffeen lounaspasta


Pienet shoppailut

Lentokentällä ihan selkeästi vastaan käveli Ruotsin PM-joukkue. Vai missä muussa urheilulajissa miespuolinen kisaaja on harvinaisen hyvin ruskettunut ja maajoukkueverkkarit on Better Bodiesin mallistosta..?


Lentokenttäherkuttelut ennen lähtöä. Lentokentän hinnoilla tottakai.

 
Ehkäpä sitä jaksaa arkea siis taas hetken. Ainakin olkapäät ja ojentajat sujuivat treenisalilla eilen, tulipa pari pakkotoistoa tehtyä myös. Tänään vuorossa Zumbaa, mahtavaa viikkoa kaikille! (ai niin ja huomenna autokoulun teoriakoe, aaaapuaaa!)

Kotona herkuttelua tähän malliin; tacoja, chiliä, fetaa...

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lent...

Riittävän hyvä ihminen

Olimme eilen puolisoni kanssa kuuntelemassa lastenpsykiatri Jari Sinkkosta, joka piti Porissa luennon Vanhemmuuden antoisa pesti. Olen lukenut paljon Jari Sinkkosen haastatteluja, sillä silloin kun sain esikoiseni ja olin epävarma uusi äiti, sain häneltä vahvistusta ajatuksiini. Hänen lauseensa lapsen paijaamisesta, niin että luut näkyvät, on jäänyt elämään minun ja puolisoni puheissa. Sinkkonen kertoi, että vanhemmuudessa riittää se, että on kyllin hyvä tai riittävän hyvä vanhempi. Täydellisyyttä ei ole olemassa eikä kukaan syyllistä vanhempia tai aseta ulkopuolisia paineita. (Teemme sen varmasti ihan itse...) Jäin pohtimaan tuota termiä "riittävän hyvä", sillä sitä sopisi varmasti laajentaa muillekin elämän osa-alueille. Olla riittävän hyvä työntekijä . Tehdä työnsä hyvin ja huolellisesti, mutta huomioida, että jokainen tarvitsee myös taukoa työstä. Minun ei tarvitse olla saatavilla 24/7. Minun ei tarvitse vastaanottaa joka ikistä työtarjousta vain siksi, ettei ty...

Fitness-kuplasta, päivää.

P rovosoidun helposti, joten ei liene yllättävää, että A-studion maanantainen juttu fitneksestä sai minut melko lailla tuohtuneeksi. Parin päivän jäähdyttelyn jälkeen ymmärrän jo, miksi juttu on tehty ja että on hyvä asia, että se on tehty. Ymmärrän, että näitä tapauksia löytyy (liian) paljon ja että negatiivistakin asioista on hyvä puhua etukäteen. Se mitä EN tajua on tämä; miksi aina kun fitness on lehdessä/tv:ssä/saa huomiota netissä, on kyse jostain seuraavista: 1) Sohvaperunasta fitnessprinsessaksi –tarina. Jep, on hienoa, että aiemmin lähinnä biletystä tai pikaruokaa harrastanut ihminen muuttuu liikunnalliseksi ja alkaa huolehtia itsestään ja terveydestään. On hienoa, että suunta muuttuu ja on hienoa, että hän esimerkillään kannustaa myös muita tähän. On myös hienoa, että on olemassa laji, johon voi siirtyä vasta aikuisiälläkin. Mutta. Missä vaiheessa näistä ihmisistä tuli tämän lajin must-juttu? Missä vaiheessa ennen-jälkeen-kuvista tuli pakollinen osa kilpailijaa? M...