Siirry pääsisältöön

InBodysta ja Oksanasta motivaatiota




Uutta Oksanaa teille. Ja myös itselle, sillä alkaa tuota motivaatiota taas kummasti ilmestyä kun tällaisia katselee... Oksana oli viikonlopun Arnold Sports Festivalien fitness-sarjassa kolmas. Voittajaksi selviytyi (jälleen kerran) Adela Garcia. Jännä miten yksi nainen voittaa aina... Taitaa olla tosi hyvä.

Minä sain jopa ihan ehjän treeniviikon viime viikosta. Ja tuntuu tämä "treenaan kun jaksan ja ehdin" -mentaliteetti sopia tällä hetkellä ainakin minun jaloille, sillä kyykky on alkanut kulkemaan nyt aiempaa paremmin. Jei! Uusi SH`BAM saatiin myös lanseerattua, joten nyt on senkin opettelu suoritettu.

Kävin myös InBodyssa viime viikolla. En kyllä tiedä miksi, sillä tuskin tällä treenillä nyt hirveästi kehitytty on ja eiköhän tuon kehon koostumuksen nyt aika hyvin näe peilistäkin... Joku ihmeen päähänpisto se taas oli. No, joka tapauksessa lihaksen määrä on pysynyt ennallaan (jännä, ettei tällä metodilla se lisäänny), mutta ei tuo rasvaprosenttikaan mitenkään hirveä ollut, parinkympin kieppeillä. Toki näin urheilijana toivoisi aina olevansa hyvässä kunnossa, mutta onhan sen nyt tiennyt, että tässä on tullut otettua vähän rennommin. Olen siis tällä hetkellä ihan tyytyväinen (tai ainakin kovasti väitän itselleni niin).

Tämä kevät on saanut minut kyllä jokseenkin ahdistuneeksi, kun on gradua ja vikoja kursseja ja lopputenttiä (johon en ole edes aloittanut lukemista) ja harjoittelua ja muuttoa ja epävarmuutta vähän kaikesta. Niinpä yritän olla ottamatta stressiä näistä treeniasioista. Mukava on treenata, sillä silloin saa ajatukset hetkeksi muualle ja hyvän olon, mutta toisinaan tässä hulinassa hyvää tekee myös täyslepo. Jos viime postissa puhuttiin joustavuudesta syömisessä, niin kai tämä on sitten joustavuutta elämässä ;) Joka tapauksessa energisiä treenejä kaikille ja aurinkoista viikkoa!

Kommentit

Valkee sanoi…
Joo, onhan tuo Oksana aika motivoiva :) Niin kaunis ja taitava ja ja ja... Ah <3 Tylsää vaan että tuo Garcia aina voittaa... Itse olisin sijoittanut Oksanan korkeammalle kuin kolmannelle sijalle?? Sama myös Marie Silmärin kanssa, vaikkei nyt fitnessissä kisannutkaan.. Ihan ihme kriiterejä välillä tuntuu dumareilla olevan?

Hei mitä mieltä muuten olet, että onko rasvaprosentti 25 ok... Tuommoisen tuloksen itse sain kun tammikuussa kävin biosignature-mittauksessa. Tehtiin siis pihdeillä :)
5. maaliskuuta 2012 klo 13.53
PetraBettina sanoi…
No on kyllä minun mielestä ok. Yleisesti kai naisilla rasvaprosentin tulisi olla alle 30 (InBody antoi viitearvoksi alle 28), mutta tietty urheilijat tykkäävät pitää itsensä hieman timmimmässä kunnossa.
Ja tietysti itselle tärkeää on se, montako kiloa sitä rasvaa on, jotta tietää mikä olisi edessä dieetille lähdettäessä.

Vaparit pitäisi vielä nähdä, mutta kyllähän Oksana oli huikeassa kunnossa! Mieletön urheilija.
5. maaliskuuta 2012 klo 20.29
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lent...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Fitness-kuplasta, päivää.

P rovosoidun helposti, joten ei liene yllättävää, että A-studion maanantainen juttu fitneksestä sai minut melko lailla tuohtuneeksi. Parin päivän jäähdyttelyn jälkeen ymmärrän jo, miksi juttu on tehty ja että on hyvä asia, että se on tehty. Ymmärrän, että näitä tapauksia löytyy (liian) paljon ja että negatiivistakin asioista on hyvä puhua etukäteen. Se mitä EN tajua on tämä; miksi aina kun fitness on lehdessä/tv:ssä/saa huomiota netissä, on kyse jostain seuraavista: 1) Sohvaperunasta fitnessprinsessaksi –tarina. Jep, on hienoa, että aiemmin lähinnä biletystä tai pikaruokaa harrastanut ihminen muuttuu liikunnalliseksi ja alkaa huolehtia itsestään ja terveydestään. On hienoa, että suunta muuttuu ja on hienoa, että hän esimerkillään kannustaa myös muita tähän. On myös hienoa, että on olemassa laji, johon voi siirtyä vasta aikuisiälläkin. Mutta. Missä vaiheessa näistä ihmisistä tuli tämän lajin must-juttu? Missä vaiheessa ennen-jälkeen-kuvista tuli pakollinen osa kilpailijaa? M...
8 kommenttia
Lue lisää

Herkkulakko (ja syntyjen syvien lakko)

Satuin yhtenä päivänä toteamaan ääneen, että minun pitäisi vähentää tätä liialliseksi yltynyttä sokerin syömistäni. Puolisohan siitä sitten innostui kehittelemään kolmen viikon herkkulakkoa meille. En tiedä miten sokerin vähentämisestä päästiin karkki-, keksi-, sipsi- ja pikaruokalakkoon, mutta jotenkin siinä vain niin kävi. Marianne Mocha, nam! En ole lakkojen ystävä vaan enemmänkin sallivuuden ja kohtuuden. Viime aikoina vain olen kadottanut kohtuuden ja sokerista on tullut merkittävä osa päivääni. Syön päivittäin kahvin kanssa vohveleita ja useamman kerran viikossa karkkia. Rakastan myös kahvia ja pullaa. En tunne käsitteitä liian makea tai liikaa karkkia. Puoliso nauraa, kun kerron että jälkiruoille on olemassa ihan oma vatsa, johon mahtuu aina, vaikka muuten olisi jo täynnä. Ja kyllä, tiedän tasan tarkkaan, ettei sokerissa ole mitään hyvää. Paitsi että joskus se tekee mielelle ihan hyvää. Viime aikoina olen huolestunut erityisesti hammasterveydestäni ja todennut, että asia...
8 kommenttia
Lue lisää