Kiekkohullu laiskamato

On ollut kuulkaa äksöniä! Mutta kaikkialla muualla kuin treenisalilla... On juhlittu miehen kolmikymppisiä ja omia ei-vielä-lähelläkään-kolmeakymmentä-synttäreitä, istuttu koulussa ja tehty töitä. Treenisalin ovi pysyi kiinni huikeat kaksi viikkoa (ohjattuja tunteja ei lasketa treeniksi), mikä on kai jonkin sortin ennätys. Kaiken sen ajan, jota en ole ollut töissä tai koulussa, olen nukkunut. Yöunet ovat olleet 10 tuntia joka yö, eikä loppua tälle väsymykselle näy. Käsittämätöntä.

Tänään palasin salille ja sain tehtyä olkapäät, ojentajat ja vatsat. Ihan jees treeni, uskon vahvasti, että kyllä se tästä taas lähtee... Graduloma alkoi tänään ja haluaisi vaan tehdä sitä ihan koko ajan. Mutta lähinnä siksi, että sitten se olisi tehty ja tämä opiskelu olisi melkein ohi. Puuh. Sinne on vielä ihan liian pitkä matka.

Maito, juusto, voi, kovan kunnon toi. Kuvassa olevast paidasta huolimatta en ole alkanut karppaamaan, vaan tässä esimerkkiä 80-luvun jääkiekkomainonnasta. Pelipaidassa oli tasan yksi mainos; tämä Valion riimi. Onhan tämä nyt parempi kuin esim. mainostaa Karjalaa, mutta silti itse laittaisin tuohon voin tilalle margariinin ;D

Minun synttärilahja, vähän uudempaa paitaa.

Viime viikonloppuna saimme vieraita Porista ja olipahan taas satakuntalaiselle kulttuurishokki tulla Savoon. No, ei siitä sen enempää, paitsi että käytiin katsomassa KalPa-Ässät, jossa meni ääni, maine ja hermot, mutta ei se mitään. Pääasia oli, että Ässät voitti ja koska en enää pitkään asu Kuopiossa, ei sillä maineella kai niin väliä. 

Jotten saisi laiskiaisen mainetta, lupaan aloittaa kovat treenit tässä gradun teon lomassa. Eikös sieltä sitä energiaa saa lisää ja kuolemahan tunnetusti kuittaa univelat. Jep. Hupaisaa helmikuuta!