Siirry pääsisältöön

Lomalle vauvan kanssa

  

Lomalle lähtöön on aikaa muutama viikko. Alunperin oli tarkoitus lähteä vasta kesällä, mutta puolison työmuutokset aikaansaivat suunnitelmien muutoksen ja lähdimmekin melko nopealla aikataululla varailemaan matkaa. Lähdön oli osuttava tietylle viikolle, koska puolisolla oli vain pari viikkoa vapaata, joten vaihtoehtoja ei ollut ylenmäärin. Kriteereitämme olivat lämpö ja mahdollisimman lyhyt lentomatka. Lentomatkasta johtuen hylkäsimme USA:n, jota ensin pohdimme. Minähän inhoan (ja pelkään) lentämistä yli kaiken, joten en halua ekalle reissulle vauvan kanssa kovin suurta stressiä. Mitä nopeammin olemme perillä, sen parempi. Lämmön vuoksi hylkäsimme Välimeren, sillä huhtikuu voi vielä olla sään puolesta vaihteleva. Päädyimme sitten lopulta Teneriffaan.

Edelliset kahdenkeskiset reissumme ovat suuntautuneet Gdanskiin, Pariisiin ja Yhdysvaltoihin, joten lomilla ei ole juuri löhöilty vaan kierrelty ja katseltu. Nyt halusimme päästä nimenomaan vain olemaan, ilman mitään ohjelmaa. Siitä syystä kohteen tarjonnalla ei juuri ollut väliä. Hotellilla sen sijaan oli. Katri kirjoitti Fit you too! -blogissaan hyvin, että tietää olevansa äiti, kun Bamse-klubi ei enää ole uhka vaan mahdollisuus. Se on niin osuvasti sanottu! Ennen nimittäin selasimme hotelleja sillä silmällä, että missä lukee pariskunnille tai nuorison suosima, niin se on hyvä. Jos mainittiin sana perhe, hyppäsimme heti seuraavaan hotellivaihtoehtoon. Niin ne ajat muttuvat. Nyt minulle oli tärkeää, että valitsimme perhehotellin, jossa jokaista vauvan itkua tai huutoa ei hätkähdetä. Löysimmekin nimenomaan perheille suunnatun hotellin, josta löytyi Happy baby -huone. Eikö ole ihana nimi? Happy baby. Pakkohan sinne oli päästä! Happy baby -huoneesta löytyy vauvan tarvikkeita valmiina eli siellä on rattaat, syöttötuoli, hoitoalusta, astiasto, kylpyamme, pinnasänky ja sen sellaista vauvan hoitoon tarvittavaa.

Matkavarauksen jälkeen piti tietysti miettiä tarvittavia asioita. Ensimmäisenä ostoslistalla olivat:
- Tinkan passi
- Tinkalle aurinkolasit
- Tinkalle hellehattuja ja sopivia vaatteita
- Tinkalle uimavaippoja
- aurinkorasvaa kaikille
- itselle bikinit (raskausaikana ostetut ovat h i e m a n isot)
- itselle aurinkolasit

Passi on nyt tilattu eli homma on hoidossa. Porilaisille voin suositella kuvan ottamista varten Kuvakapu-liikettä, sillä ainakin me saimme siellä todella hyvää ja nopeaa palvelua. Nyt vain odotamme, että ehtiihän passi varmasti tulla ennen lähtöämme. Tinkan vaatteita on ollut tosi hankala miettiä. Vauvahan pitää suojata, mutta tuleeko hirmu kuuma jos on aina pitkää punttia? Voisiko välillä olla pelkkää hellemekkoa? En osaa ajatella.

Itse en ole vielä kokeillut saanko kesäkenkiäni jalkaan vai pitääkö sellaisetkin ostaa. Minulla on ollut Tinkan syntymän jälkeen suuria vaikeuksia saada entisiä kenkiä jalkaani. Ongelmia on ollut myös sormusten kanssa, sillä kihla- ja vihkisormukset sain vasta pari päivää sitten sormeeni. Se, saako niitä ikinä enää pois, on sitten toinen juttu.

Sitten on vielä kova miettiminen siinä, että mitä ruokaa otetaan mukaan vai otetaanko ja miten pakataan koneeseen ja kohteeseen. Ollaan edeltävästi vielä Helsingissä muutama yö, joten nekin vaatteet pitää miettiä. Otetaanko vaippoja ja ruokaa kotoa mukaan, ostetaanko niitä Helsingistä vai vasta kohteesta? Onko siellä mitä halutaan? Miten paljon vaatteita tarvitaan mihinkin kohtaan? Puuh. Luulen, että otan Tinkalle sosepusseja sekä puurojauheen kotoa mukaan ja ostan osan ruoista sieltä. Elän ainakin siinä uskossa, että saan sieltä lastenruokaa ihan hyvin, korjatkaa jos olen väärässä!

Ajattelin ennen lasta, että pienen lapsen kanssa ei kyllä minnekään lähdetä. Mitä jos se itkee lentokoneessa, niin eihän sellaista nyt kukaan jaksa. Sitten kuulin aika montakin mielipidettä, että pienen lapsen kanssa juuri kannattaakin matkustaa, kun syöminen on vielä suht helppoa (paljon menee kuitenkin imetyksellä) eikä lapsi pääse karkaamaan kovin pitkälle (Tinka ei karkaa vielä mihinkään, tai no, sinne mihin asti kierimällä pääsee). Ja nyt olenkin lähdössä melko luottavaisin mielin liikenteeseen. Tosin lento nyt aina vähän jännittää. Meillä ei ole koneeseen Tinkalle koria, koska emme usko, että hän siinä viihtyisi. Syli lienee parempi vaihtoehto. Lentomme lähtee aamulla, joten pidän sormet ristissä, että Tinka nukkuisi osan lennosta. Hän joutuu kuitenkin heräämään tuolloin paljon aiemmin kuin normaalisti.

Eniten odotan sitä, että päästään Tinkan kanssa touhuamaan ja Tinka pääsee ekaa kertaa uimaan (juu kyllä, olen huono äiti enkä ole vienyt vauvaani vauvauintiin). Ennen lapsia ajattelin, että on varmaan tosi tylsää aina vanhempana kaikki reissut vain leikkiä lapsen kanssa ja viedä sitä leikkipaikkoihin, mutta nyt sehän on ihan parasta! Kun näkee, miten lapsi nauraa ja nauttii, niin eihän sitä fiilistä voita mikään. Toki rehellisyyden nimissä on sanottava, että odotan myös niitä hetkiä, kun voin vaikka lähteä käymään hotellin kuntosalilla ihan yksin ja rauhassa. Ai että miten hienoa.

Puoliso oli viikon isyyslomalla ja silloin huomasin, että vaikka olen ollut tosi onnellinen Tinkan kanssa kotona, niin eihän se nyt pelkkää juhlaa ole ollut. Oli nimittäin aivan valtavan hienoa, kun joku sanoi aamulla, että "mene vain aamukahville, minä käyn vaihtamassa vaipan". Että sain ihan rauhassa juoda kahvia ilman, että piti toisella kädellä syöttää ketään. Siitäkin syystä loma tuntuu ihanalta ajatukselta. Että saan taas jakaa tämän vauvan hoidon jonkun kanssa. Pääsemme molemmat nauttimaan siitä, mutta toisaalta, pääsen myös nauttimaan välillä rauhasta.

Edellinen lomamme oli tosiaan Gdanskiin loppuvuodesta 2014. Olin juuri alkanut odottaa Tinkaa ja muistan tuosta reissusta vain sen, että olin aivan jäässä koko matkan. Minulla ei ole varmaan ikinä ollut niin kylmä kuin silloin. Pakkasta oli 16 astetta ja Tinka vei varmaan sisätiloissa kaikki lämmöt, sillä tuntui, etten selvinnyt kylmyydestä missään vaiheessa. Nyt odotankin nimenomaan sitä lämpöä. Oi ihanaa! Muutama viikko ja sitten mennään!



 

Kommentit

Karoliina sanoi…
Oi mahtavaa!Vauvan kanssa oli kyllä ihan huippua reissata! Toivottavasti teillekin tulee tosi onnistunut reissu! :)
PetraBettina sanoi…
Toivon, että oon samaa mieltä sun kanssa reissun jälkeen! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lent...

Fitness-kuplasta, päivää.

P rovosoidun helposti, joten ei liene yllättävää, että A-studion maanantainen juttu fitneksestä sai minut melko lailla tuohtuneeksi. Parin päivän jäähdyttelyn jälkeen ymmärrän jo, miksi juttu on tehty ja että on hyvä asia, että se on tehty. Ymmärrän, että näitä tapauksia löytyy (liian) paljon ja että negatiivistakin asioista on hyvä puhua etukäteen. Se mitä EN tajua on tämä; miksi aina kun fitness on lehdessä/tv:ssä/saa huomiota netissä, on kyse jostain seuraavista: 1) Sohvaperunasta fitnessprinsessaksi –tarina. Jep, on hienoa, että aiemmin lähinnä biletystä tai pikaruokaa harrastanut ihminen muuttuu liikunnalliseksi ja alkaa huolehtia itsestään ja terveydestään. On hienoa, että suunta muuttuu ja on hienoa, että hän esimerkillään kannustaa myös muita tähän. On myös hienoa, että on olemassa laji, johon voi siirtyä vasta aikuisiälläkin. Mutta. Missä vaiheessa näistä ihmisistä tuli tämän lajin must-juttu? Missä vaiheessa ennen-jälkeen-kuvista tuli pakollinen osa kilpailijaa? M...

Herkkulakko (ja syntyjen syvien lakko)

Satuin yhtenä päivänä toteamaan ääneen, että minun pitäisi vähentää tätä liialliseksi yltynyttä sokerin syömistäni. Puolisohan siitä sitten innostui kehittelemään kolmen viikon herkkulakkoa meille. En tiedä miten sokerin vähentämisestä päästiin karkki-, keksi-, sipsi- ja pikaruokalakkoon, mutta jotenkin siinä vain niin kävi. Marianne Mocha, nam! En ole lakkojen ystävä vaan enemmänkin sallivuuden ja kohtuuden. Viime aikoina vain olen kadottanut kohtuuden ja sokerista on tullut merkittävä osa päivääni. Syön päivittäin kahvin kanssa vohveleita ja useamman kerran viikossa karkkia. Rakastan myös kahvia ja pullaa. En tunne käsitteitä liian makea tai liikaa karkkia. Puoliso nauraa, kun kerron että jälkiruoille on olemassa ihan oma vatsa, johon mahtuu aina, vaikka muuten olisi jo täynnä. Ja kyllä, tiedän tasan tarkkaan, ettei sokerissa ole mitään hyvää. Paitsi että joskus se tekee mielelle ihan hyvää. Viime aikoina olen huolestunut erityisesti hammasterveydestäni ja todennut, että asia...