Äidin ykkösasia on tietysti huolehtia lapsesta. Mutta samalla pitäisi huolehtia myös itsestään. Hyvinvoiva äiti jaksaa varmasti paremmin vauva-arjessa. Olen itse ollut siitä onnellisessa asemassa, että en ole kärsinyt minkäänlaisesta alakulosta synnytyksen jälkeen ja olen koko ajan saanut myös nukkua varsin hyvin. Väsymys varmasti vaikuttaisi hyvinvointiin huomattavasti. Mistä tuore äiti sitten löytää hyvinvointia itselleen?
Itselle liikkuminen on aina ollut tärkeää ja nyt kun liikkumaan pystyy taas suht mukavasti ilman raskauskiloja, on treenaaminen varmasti ykkösasia omassa hyvinvoinnissani. Päivittäiset kävelylenkit ovat lähinnä ulkoilua ja pään tuuletusta, mutta tunteja ohjatessa pääsee kunnolla hikoilemaan. Aivan mahtavaa on ollut myös olla mukana tiimin toiminnallisissa treeneissä kerran kuukaudessa. Tällöin on päässyt kunnolla haastamaan itseään. Olen yrittänyt tehdä myös kotitreenejä, mutta ne ovat onnistuneet varsin vaihtelevalla menestyksellä. Aika harvoin nimittäin Tinka antaa minun treenata. Hänkin haluaa mukaan, joten kaikki treenit pitäisi tehdä yhdessä. Tuntejanihan me harjoittelemme niin, että Tinsu on kantorepussa mukana. Hän on siis jo lähes ammattilainen BodyPumpissa! Treenejä on siis määrällisesti kovin vähän aiempaan verrattuna, mutta niistä nauttii varmasti (jos mahdollista) tuplasti enemmän.
 |
Yritin testata Yoogaia-palvelua, joka siis tarjoaa joogatunteja netissä.
Tinka ei kuitenkaan ollut asiaan suostuvainen. |
 |
| Aamujumppaa |
Ruoka on mielestäni yksi elämän suurimmista nautinnoista ja myös terveellinen ruoka voi olla hyvää. Vaikka olenkin nyt Tinkan syntymän jälkeen syönyt määrällisesti aiempaa vähemmän, on ruoka silti isossa roolissa. Nykypäivänähän ruoasta on hankala puhua ilman suuria tunteita. Jokainen kannattaa jotakin ruokavaliota ja suuri osa ihmisistä tietää mielestään ravitsemuksesta enemmän kuin me alan ammattilaiset. Omasta mielestäni ravitsemus on kaikkea muuta kuin mustavalkoista, joten otan ruokailut aika rennosti. Tällä hetkellä en voisi kuvitellakaan noudattavani tarkkaa ruokavaliosuunnitelmaa, kuten fitnessaikoina. Tosin silloinkin homma oli tarkkaa ainoastaan dieetillä ja muuten melko suurpiirteistä. Arjessa nautin nyt jogurteista (Arlan hunajameloni-proteiinijogurtti on ihanaa!), pähkinöistä, hedelmistä, proteiinipatukoista ja smoothieista. Ne ovat herkkujani. Syön myös usein jotain pientä makeaa enkä koe siitä huonoa omatuntoa (paitsi hampaiden osalta). Viikonloppuisin teemme yleensä jotakin erityistä herkkua, kuten eilen itse tehtyä pizzaa. Pyrin toki jatkuvasti lisäämään kasvisten käyttöäni (ikuisuusprojekti), mutta en juuri jaksa siitäkään asiasta suuria paineita ottaa.
 |
| "Meillä ei ole mitään syömistä" -keräilyerä |
Äitiyslomalla olen oppinut nauttimaan myös nukkumisesta. Olen aina pärjännyt vähillä unilla ja ollut huono nukkuja eli nukahtanut huonosti ja heräillyt usein. Edelleen on nukahtaminen toisinaan vaikeaa, mutta yöllä nukahdan helposti uudelleen. Aamulla en edes muista montako kertaa Tinka on syönyt ja mihin aikaan. On ihanaa olla koko ajan virkeä ja energinen, kun saa nukkua riittävästi.
En ole kovin turhamainen tai naisellinen, mutta joistain tyttöasioista minäkin välitän. Esimerkiksi hiuksista. Ja kiitän onneani, että yksi parhaimmista ystävistäni on kampaaja ja hän viitsii huolehtia kuontalostani. Ilman häntä olisin hunningolla myös hiusten suhteen. Ajoittain on myös mukava käydä shoppailemassa, vaikkakin shoppailen lähinnä urheiluliikkeissä. Tällä viikolla kävimme shoppailemassa Tampereella (samalla kun valmennettava kävi Biancanevessä laittamassa kisabikinit suunnitteluasteelle) ja lisäksi Porin Puuvillassa. Kaikki päivät, kun saamme puolisolta autoa, pitää käyttää hyödyksi! Yleensä olemme siis autottomia, mutta ei se juurikaan täällä lyhyiden välimatkojen Porissa haittaa. Kävellenkin pääsee.
 |
| Shoppailureissulla |
Omat jutut, kuten työt ja blogi, ovat myös äidille tärkeitä. Teen vähän töitä tässä "lomaillessani". Olen Fit-lehdessä vakituisesti mukana ja lisäksi minulla on muutama valmennettava. Uusia asiakkaita en kuitenkaan tällä hetkellä ota, sillä Tinkan kanssa töille jäävä aika on hyvin rajallista. Lisäksi äitiyslomalaisen työaikaa ovat lähinnä vain sunnuntait, jolloin tietysti tuntimääräkin on rajallista. Muut työpäivät kun verottavat äitiysrahaa. Pienetkin jutut silti piristävät mieltä vaipanvaihdon keskellä.
Suurin vaikutus hyvinvointiini on silti ollut tuolla maailman suloisimmalla lapsella. Yhteiset seurusteluhetket, sylikkäin nukkuminen ja jatkuva uusien asioiden opettelu ja oppiminen (sekä äidillä että tyttärellä!) tekevät arjesta mahtavaa. Tämä on ehkä maailman paras työpaikka. Enpä olisi etukäteen uskonut.
 |
Katsokaa nyt tätä tyyppiä!
|
Kommentit