Siirry pääsisältöön

Back to business!

Palasin tänään salille eli aamutreeninä rinta ja hauis. Illalla vuorossa oli ensin Zumban ohjaus 45 min + BodyPumpin ohjaus 1h. Mukava treenata, kun saa hieman syödäkin, niin jokseenkin on tuota energiaa aivan eri lailla.

Heti kisan jälkeen nautittiin mansikkapirtelöä
Mitä sitten olen syönyt? Lähinnä leipää. Ja leipää. Ja leipää. Paahtoleipää Oivariinilla ja juustolla. Paahtoleipää Oivariinilla. Limppua juustolla. Porkkanakakkoa Oivariinilla. Hapankorppuja Oivariinilla. Hapankorppuja Oivariinilla ja juustolla. Sämpylää kinkulla ja kurkulla. Hapankorppua. Paahtoleipää.

Että näin. Yleensähän mikään edellä mainituista ei kuulu ruokavaliooni mutta nyt on viikon ajan annettu mieliteoille periksi. Ja osin syöty kyllä ihan vaan siksi kun voi. Varsinaisesti oikein mitään ei ole erityisemmin tehnyt mieli. Olen syönyt pari pussia karkkia ja sunnuntaina kävin pizzalla, mutta eivätpä nuo nyt kovin kummoisia makuelämyksiä olleet. Parasta on aamupuuro raejuustolla ja mango-Piltillä. Myö rahka-banaani-mysli-kombo on osoittautunut toimivaksi energialähteeksi ennen tuntia.



Hieman oli palautumisen kanssa ongelmaa viime viikolla, mutta enpä tehnyt muuta kuin vedin neljä tuntia; kaksi Pumpia, yhden Zumban ja yhden kahvakuulan. Syke oli koko ajan tosi korkealla ja kroppa veti jumiin ja kramppaili. Tänään kaikki oli jo ok ja treenistäkin sai tehot erinomaisesti irti.

Tänään tehtiin rinnalle vinopenkkiä smithissä, penkkiä käsipainoilla ja vipunostoja vinopenkillä. Hauiksille taas hauiskääntöä mutkatangolla sekä käsipainoilla istuen ja lisäksi vasarakääntöjä. Hyvin toimi! Tästä siis suunta kohti kevättä. Syksyllä minulla on tulossa parin viikon lomamatka, jolloin todennäköisesti en hirveästi treenaile. Siksi en pidä nyt tämän pidempää lepoa treeneistä vaan annan palaa heti täysillä! Voi sitten lomalla ottaa hieman rennommin. Toimeliasta viikkoa!


Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lent...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Fitness-kuplasta, päivää.

P rovosoidun helposti, joten ei liene yllättävää, että A-studion maanantainen juttu fitneksestä sai minut melko lailla tuohtuneeksi. Parin päivän jäähdyttelyn jälkeen ymmärrän jo, miksi juttu on tehty ja että on hyvä asia, että se on tehty. Ymmärrän, että näitä tapauksia löytyy (liian) paljon ja että negatiivistakin asioista on hyvä puhua etukäteen. Se mitä EN tajua on tämä; miksi aina kun fitness on lehdessä/tv:ssä/saa huomiota netissä, on kyse jostain seuraavista: 1) Sohvaperunasta fitnessprinsessaksi –tarina. Jep, on hienoa, että aiemmin lähinnä biletystä tai pikaruokaa harrastanut ihminen muuttuu liikunnalliseksi ja alkaa huolehtia itsestään ja terveydestään. On hienoa, että suunta muuttuu ja on hienoa, että hän esimerkillään kannustaa myös muita tähän. On myös hienoa, että on olemassa laji, johon voi siirtyä vasta aikuisiälläkin. Mutta. Missä vaiheessa näistä ihmisistä tuli tämän lajin must-juttu? Missä vaiheessa ennen-jälkeen-kuvista tuli pakollinen osa kilpailijaa? M...
8 kommenttia
Lue lisää

Herkkulakko (ja syntyjen syvien lakko)

Satuin yhtenä päivänä toteamaan ääneen, että minun pitäisi vähentää tätä liialliseksi yltynyttä sokerin syömistäni. Puolisohan siitä sitten innostui kehittelemään kolmen viikon herkkulakkoa meille. En tiedä miten sokerin vähentämisestä päästiin karkki-, keksi-, sipsi- ja pikaruokalakkoon, mutta jotenkin siinä vain niin kävi. Marianne Mocha, nam! En ole lakkojen ystävä vaan enemmänkin sallivuuden ja kohtuuden. Viime aikoina vain olen kadottanut kohtuuden ja sokerista on tullut merkittävä osa päivääni. Syön päivittäin kahvin kanssa vohveleita ja useamman kerran viikossa karkkia. Rakastan myös kahvia ja pullaa. En tunne käsitteitä liian makea tai liikaa karkkia. Puoliso nauraa, kun kerron että jälkiruoille on olemassa ihan oma vatsa, johon mahtuu aina, vaikka muuten olisi jo täynnä. Ja kyllä, tiedän tasan tarkkaan, ettei sokerissa ole mitään hyvää. Paitsi että joskus se tekee mielelle ihan hyvää. Viime aikoina olen huolestunut erityisesti hammasterveydestäni ja todennut, että asia...
8 kommenttia
Lue lisää