Siirry pääsisältöön

Stressinhallintaa Kuopiossa

Olen kovasti pohtinut erilaisia stressinhallintakeinoja tässä viime aikoina. Tiedostan nimittäin, että olen aivan liian kova stressaamaan ja ajamaan itseäni piippuun. Koska haluaisin olla työkykyinen ja innokas urheilija vielä vuosia, niin olen todennut että jotakin asialle pitää tehdä. Ihan oikeasti tehdä eikä vain puhua asiasta.

Ongelma on se, että kun alan stressaamaan, en pysty lopettamaan sitä hetkeksikään. Ajatukset kiertävät samaa rataa päivät, illat, yöt ja aamut. Samalla huononee nukkuminen, pahenee väsymys ja alkaa ketutus. Lopputuloksena on ylivireystila, jossa ärsyttää kaikki eikä elimistössä enää toimi mikään. Siinä tilassa en pysty rauhoittumaan vaan käyn koko ajan kierroksilla. Olen saanut joitakin vinkkejä stressinhallintaa ja palautumista varten (lisääkin otetaan vastaan) ja joitakin tulen varmasti kokeilemaan. Niistä lisää sitten myöhemmin.

Aloitin stressistä luopumisen kuitenkin viikonloppuna irtautumalla hetkeksi tyypillisestä arjesta lähtemällä Kuopioon. Oikein odotin sitä, että pääsin auton rattiin kuudeksi tunniksi. Silloin ei nimittäin tarvi tehdä yhtään mitään muuta kuin ajaa. Samalla voi kuunnella hyvää rockia ja olla vaan. Yritin kyllä kuunnella samalla Olympialaisia, mutta kun tuo Yle Puhe ei ilmeisesti kuulu yhtään missään, niin jäi vähän vähille. Kiitos Yle.


Matkamusat ja -eväät kunnossa
Kuopiossa ensimmäisenä suunta Gym 99:lle, jossa tiedossa oli koutsin kanssa jalkatreeni. Sali oli uudistunut sitten viime näkemän ja olipahan hienot puitteet! Vanhoja tiloja oli remontoitu ja lisätilaa oli tullut kokonaisen alakerran verran. Myös uusia, hyviä laitteita löytyi. Olin aivan fiiliksissä. Aivan kuin olisi kotiin tullut. Hitto, että tuli ikävä takaisin.





Treeni sujui hyvin ja ilmeisen hyvä se olikin, sillä edelleen tänään keskiviikkona on takareidet jumissa ja treeni sentään tehtiin jo lauantaina. Mutta todettiinpa taas se, että monipuolinen liikkumiseni on pitänyt minut varsin hyvässä kunnossa. Liikkuvuus on hyvä ja kroppa edelleen tässä vaiheessa dieettiä elastinen. Vaikka aina moitin itseäni puutteellisesta kehonhuollosta, niin eri tyylisten tuntien ohjaaminen auttaa kuitenkin paljon kropan huoltamisessa. Toki tässä kohtaa dieettiä kroppa jää treenien jälkeen vähän pahemmin jumiin kuin yleensä, mutta kaiken kaikkiaan voin hyvin.

Illan ja yön vietin hyvän ystäväni luona, jota nyt tällaisella välimatkalla näen aivan liian harvoin. Onneksi voin tunkea itseni aina Kuopion reissuilla hänen luokseen yökylään ;) Hieman Kuopiossa käynti kyllä tuo aina haikean tunteen. Kuopiossa asuessani odotin kovasti takaisin Poriin pääsemistä enkä tuntenut kaupunkia kodikseni. Mutta koska sinne jäi tärkeitä ihmisiä, mukava työpaikka ja loistava sali, niin kyllähän sinne toisinaan ikävöi.

Sunnuntaina kävin vielä Gymillä treenaamassa ja sitten tien päälle. Ja jälleen kuusi tuntia rockia kuunnellen, teki hyvää.

Sunnuntain poseeraukset ja iltalukemiset
Olo viikonlopun jälkeen oli rentoutunut, vaikka suurin osa ajasta kuluikin auton ratissa. Akkuja tuli kuitenkin hieman ladattua, joten taas jaksaa. Vajaa kahdeksan viikkoa kisaan! Huippua!


Kommentit

Anonyymi sanoi…
Sun vetämijä tunteja Kuopion lady linella on ikävä!
Parhaat musiikit osasit myös valita :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lent...

Fitness-kuplasta, päivää.

P rovosoidun helposti, joten ei liene yllättävää, että A-studion maanantainen juttu fitneksestä sai minut melko lailla tuohtuneeksi. Parin päivän jäähdyttelyn jälkeen ymmärrän jo, miksi juttu on tehty ja että on hyvä asia, että se on tehty. Ymmärrän, että näitä tapauksia löytyy (liian) paljon ja että negatiivistakin asioista on hyvä puhua etukäteen. Se mitä EN tajua on tämä; miksi aina kun fitness on lehdessä/tv:ssä/saa huomiota netissä, on kyse jostain seuraavista: 1) Sohvaperunasta fitnessprinsessaksi –tarina. Jep, on hienoa, että aiemmin lähinnä biletystä tai pikaruokaa harrastanut ihminen muuttuu liikunnalliseksi ja alkaa huolehtia itsestään ja terveydestään. On hienoa, että suunta muuttuu ja on hienoa, että hän esimerkillään kannustaa myös muita tähän. On myös hienoa, että on olemassa laji, johon voi siirtyä vasta aikuisiälläkin. Mutta. Missä vaiheessa näistä ihmisistä tuli tämän lajin must-juttu? Missä vaiheessa ennen-jälkeen-kuvista tuli pakollinen osa kilpailijaa? M...

Herkkulakko (ja syntyjen syvien lakko)

Satuin yhtenä päivänä toteamaan ääneen, että minun pitäisi vähentää tätä liialliseksi yltynyttä sokerin syömistäni. Puolisohan siitä sitten innostui kehittelemään kolmen viikon herkkulakkoa meille. En tiedä miten sokerin vähentämisestä päästiin karkki-, keksi-, sipsi- ja pikaruokalakkoon, mutta jotenkin siinä vain niin kävi. Marianne Mocha, nam! En ole lakkojen ystävä vaan enemmänkin sallivuuden ja kohtuuden. Viime aikoina vain olen kadottanut kohtuuden ja sokerista on tullut merkittävä osa päivääni. Syön päivittäin kahvin kanssa vohveleita ja useamman kerran viikossa karkkia. Rakastan myös kahvia ja pullaa. En tunne käsitteitä liian makea tai liikaa karkkia. Puoliso nauraa, kun kerron että jälkiruoille on olemassa ihan oma vatsa, johon mahtuu aina, vaikka muuten olisi jo täynnä. Ja kyllä, tiedän tasan tarkkaan, ettei sokerissa ole mitään hyvää. Paitsi että joskus se tekee mielelle ihan hyvää. Viime aikoina olen huolestunut erityisesti hammasterveydestäni ja todennut, että asia...