Uuden vuoden ketutukset

Tiistaina lanseerasimme kollegan kanssa uuden Sh`Bam-ohjelman ja kanssamme tanssi 99 ihmistä! Aika huikea fiilis! Yleisömenestyksessä tietysti auttoi se, että tunti on salillamme uusi sekä se, että nyt on tammikuu. Niistäkin huolimatta; olihan tuo nyt aivan mieletön tunti vetää.

Juuri ennen tuota tuntia vedin Attackin ja kun takana oli yhdeksän liikuntatunnin viikonloppu (loppiaisineen laskettuna), niin nyt ovat paikat pikkuisen jumissa. Onnekseni appivanhemmat muistivat jouluna lahjakortilla hierojalle, niin pääsen huoltamaan kehoa. Ongelmaksi muodostuu vain lepopäivien löytäminen, sillä nyt tuntuu pari viikkoa ohjauksia olevan jokaisena arki-iltana. Ensi viikolla tiedossa vaivaiset yhdeksän ohjausta. Eipähän tarvi kuulkaa hirveästi aamuaerobista vääntää, kun vetää tälläkin viikolla seitsemän tuntia. Ei lenkkeilyssäkään mitään vikaa ole, mutta onhan tämä nyt tällä tavalla hieman mielekkäämpää.

Valinnanvaraa löytyy...

Tammikuu on ilmeisesti saanut painonpudottajat ja proteiininsyöjät liikkeelle. Olen nyt neljästi parin viikon sisään poistunut kaupasta löytämättä purkkiakaan rasvatonta raejuustoa. Tänään löysin tasan yhden valmistajan raejuustoa (sitä kalleinta tietysti), muiden valmistajien hyllyt loistivat tyhjyyttään. Myöskin lihoja on saanut muutaman kerran metsästää kaupasta jos toisestakin, kun hyllyt ovat näyttäneet yllä olevan kuvan mukaisilta. Ei varmaan saisi valittaa näin vähäpätöisestä asiasta, mutta olettaisin kyllä, että jos menen kolmatta kertaa viikon sisään samaan kauppaan, niin jossain kohtaa sitä ruokaa siellä olisi. Puoliso kehotti alkamaan omavaraiseksi. Että ei muuta kuin lehmä takapihalle ja sitä rataa.

Vuoden alussahan pitää kaikkien luvata yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista ja olla vähintään tammikuu ainakin tipattomalla, sokerittomalla, herkuttomalla, maidottomalla, leivättömällä, margariinittomalla, banaanittomalla ja mitä näitä nyt oli. Uusi elämä on täällä. Taas. Ja ainakin kuukauden. Ehkä viikon. Tai no, edes maanantain.

Itse en harrasta uuden vuoden lupauksia, koska a) en keksi mitä lupaisin ja b) ei se lupaus kuitenkaan pitäisi, niin ei se ole mikään lupaus silloin. Ehkä pitäisikin asettaa tavoitteita eikä olla niin ehdoton. Haluaisin tavoitella sitä, että osaisin olla stressaamatta asioista, oppisin nukkumaan hyvin ja olisin lisäksi kalenterini suunnittelussa järjestelmällisempi sekä kotitöissä ahkerampi. No, ensimmäistä ja toista tavoitetta on aika hankala vain yhtäkkiä päättää, kolmas voisi onnistua jos oikein pinnistelisin ja neljännen kanssa ei ole toivoakaan. Mutta lupaan olla tipattomalla ja roskaruoattomalla koko tammikuun.

Dieetti menee tässä sivussa koko ajan. Joskus on nälkä, joskus ei. Joskus ketuttaa, joskus elämä on vaaleanpunaista ja ihanaa. Tänään on lähinnä ketuttanut. Aika monikin asia, esimerkiksi:

• se, että yhtään shakeriä ei ole puhtaana, kun lähtee treeneihin. Tai jos löytää yhden, niin siitä puuttuu jokin osa (koska siinähän on jopa kolme osaa).
• se, että juomapullot ovat aina hukassa.
• se, että treenikassi on aina täynnä likaisia vaatteita. En ymmärrä miksei kukaan tyhjennä sitä HETI treenin tai ohjauksien jälkeen.
• se raejuusto, jota joudun syömään. Niissä kun on vissi ero, minkä valmistajan juustoa syö.
• se, että liikenteessä ihmiset eivät vilkuta! Se saa minut raivoihini. Miten vaikeaa se voi olla?? Ja vilkuttaa kuuluu ENNEN kuin kääntyy. Arggh.
• se, että parkkeerataan auto nokka väärään suuntaan tien varteen. Miten vaikeaa on kääntää se auto?
• se, että säätiedotus lupaa pakkasta ja kohta on kylmä ja pitää tehdä lumitöitä ja nenä jäätyy.
• se, että vaaka ei koskaan ole ystäväni enkä osaa uskoa peiliä.
• se, että ajopäiväkirjani on retuperällä eikä ketään voi palkata puolestani hoitamaan sitä.
• se, että kotona töiden tekeminen on hankalaa, kun samalla voi olla Facebookissa ja tehdä ruokaa ja hoivata kissaa ja pestä pyykkiä ja suunnitella Zumba-biisejä ja ...oho, ne varsinaiset työt jäivät tekemättä.
• se kissa, kun se ei anna hetkenkään rauhaa.
• nälkä.

Että muuten kaikki ok. Ässätkin voittaa taas ja silleen. Ei kai tässä enempää voi pyytää.

Kolmenkympin kriisi vaatii uusiutumista.
Tukka lähti.