Näin kysyi ohikulkenut kaveri minulta Galaxyn yökerhossa. Fitness-vastaukseen sain ihmettelevän kysymyksen siitä, eikö ole tylsää vain treenata painoilla? Että miten siihen jaksaa löytää motivaatiota? Ja eikö kroppakin siinä hidastu? Selitin, että ohjaan myös ryhmäliikuntaa, joten liikun aika monipuolisesti.
Mutta jäin pohtimaan painoilla treenaamisen mielekkyyttä. En ole ikinä kokenut sitä tylsäksi mutta toisaalta, en voisi ikinä kuvitella että se olisi ainoa liikuntamuoto mitä harrastaisin. Ja jos joku nyt selittää, että se muun liikunnan harrastaminen on pois lihasten kasvattamisesta, niin höpö höpö sanon minä! Monipuolisuus ja hyvä fyysinen kunto ei voi missään lajissa olla huono asia. Kohtuuden rajoissa totta kai.
Lajeista puheen ollen, kävin tutustumassa uuteen lajiin ja matkasin Turkuun katsomaan jenkkifutista. Ihan kiva peli, mutta 7 astetta lämpöä, vesisade ja tuuli hieman söivät katselunautintoa. Kahden ekan neljänneksen jälkeen olin jo valmis lähtemään loppuillaksi saunaan. Mutta kuinkas sitten kävikään? Jenkkifutis kuulemma todella harvoin päättyy tasapeliin ja vielä harvemmin tulokseen 0-0. Yllättäen nyt sitten näin kävi. Kolmet etenemisvuorot (juu ei taatusti ollut oikea termi...) siihen sitten vielä lisäksi, joten peli kesti vaivaiset kolme tuntia. No, kukapa olisi voinut arvata, että kesäkuussa on pakkasta?
Treenattu on joten kuten ja lajivalikoimaa kasvatettu kahvakuulalla ja pilateksella (!). Että kyllähän tämä tästä taas lähtee. Hirveän vaikea vaan on aamutreenaajan tottua iltatreenaajaksi. Nyt kun tekee kahdeksasta neljään töitä ja treenaa vasta iltasella, tuntuu että kroppa käy kierroksilla koko loppuillan ja puolet yöstäkin. Entisestään huonot yöunet on huonontuneet kun elimistö ilmeisesti luulee, että on päivä, kun kerran just on treenattu. Tottumiskysymys kai.
Aika hassua muuten, että on kesä eikä ole dieetillä. Odottelen lämpöisiä kelejä, jotta voin neljän vuoden tauon jälkeen mennä jätskikiskalle jäätelölle. Huippua!
Mutta jäin pohtimaan painoilla treenaamisen mielekkyyttä. En ole ikinä kokenut sitä tylsäksi mutta toisaalta, en voisi ikinä kuvitella että se olisi ainoa liikuntamuoto mitä harrastaisin. Ja jos joku nyt selittää, että se muun liikunnan harrastaminen on pois lihasten kasvattamisesta, niin höpö höpö sanon minä! Monipuolisuus ja hyvä fyysinen kunto ei voi missään lajissa olla huono asia. Kohtuuden rajoissa totta kai.
Lajeista puheen ollen, kävin tutustumassa uuteen lajiin ja matkasin Turkuun katsomaan jenkkifutista. Ihan kiva peli, mutta 7 astetta lämpöä, vesisade ja tuuli hieman söivät katselunautintoa. Kahden ekan neljänneksen jälkeen olin jo valmis lähtemään loppuillaksi saunaan. Mutta kuinkas sitten kävikään? Jenkkifutis kuulemma todella harvoin päättyy tasapeliin ja vielä harvemmin tulokseen 0-0. Yllättäen nyt sitten näin kävi. Kolmet etenemisvuorot (juu ei taatusti ollut oikea termi...) siihen sitten vielä lisäksi, joten peli kesti vaivaiset kolme tuntia. No, kukapa olisi voinut arvata, että kesäkuussa on pakkasta?
Treenattu on joten kuten ja lajivalikoimaa kasvatettu kahvakuulalla ja pilateksella (!). Että kyllähän tämä tästä taas lähtee. Hirveän vaikea vaan on aamutreenaajan tottua iltatreenaajaksi. Nyt kun tekee kahdeksasta neljään töitä ja treenaa vasta iltasella, tuntuu että kroppa käy kierroksilla koko loppuillan ja puolet yöstäkin. Entisestään huonot yöunet on huonontuneet kun elimistö ilmeisesti luulee, että on päivä, kun kerran just on treenattu. Tottumiskysymys kai.
Aika hassua muuten, että on kesä eikä ole dieetillä. Odottelen lämpöisiä kelejä, jotta voin neljän vuoden tauon jälkeen mennä jätskikiskalle jäätelölle. Huippua!
Kommentit