Harjoittelin tänään kaupassa käyntiä. Sitä kuinka oikealta hyllyltä seuraavalle oikealle hyllylle kävellään kiinnittämättä huomiota mihinkään muuhun. Välillä toki voi vilasta pullahyllyä, että tuollaisen voisin nyt ostaa jos voisin. Enkä todellisuudessa ikinä ostais. Tänään tosin kuljin kaupassa miettien mitä kaikkea sellaista siellä onkaan mitä en voi seuraavaan puoleen vuoteen syödä. Mistä kaikesta nyt taas sitten luovun koko kesäksi. Miten pitkä aika sitä onkaan edessä.
Voi että oli siistiä! Voisin kertoa asteikolla yhdestä kymmeneen kuinka innoissani olen alkavasta (alkaneesta; tässä on jo monta tuntia takana) kisavalmistautumisesta ja se luku ois noin kolmekymmentä. Ja juu, tiedän kyllä, että kaikki 22 viikkoa ei ole ihan yhtä kivaa mutta mitäpä sitä etukäteen murehtimaan. Kisamusa on päätetty, se odottaa vaan miksaajaa. Vanhat vammat vaivaa edelleen mutta vaivatkoon. Hypitään sitten vaikka yhdellä jalalla jos se sitä vaatii :) Kunto on suht siisti ja ehkä jopa vähän kehittynyt, who knows. Mikäs tässä ollessa.
Tiedättekö mikä muu on mukavaa? (sen lisäksi että Suomen puolivälierävastustaja on todennäköisesti Norja ja sitä voittoa edes Suomi ei pysty sössimään) Se, että mukava harjoitteluni lempikaupungissani on entisestään varmistanut sen mistä jo aikalailla varma olinkin. Olen vihdoin oikealla alalla. Vaikka sitä on kiinnostunut noin miljoonasta muustakin asiasta, niin kyllä tämä on se juttu, jota haluan tehdä. Olen tänäänkin koko päivän tutkinut erilaisia ravitsemusasioita; ravitsemusaiheisia nettisivustoja, toiminnallisten vatsavaivojen ravitsemushoitoa, ravitsemusohjausmateriaaleja, elintarvikehygieniaa yms. Kukapa sellaisesta ei tykkäisi..? Valmistumista ei oikein enää vaan jaksaisi odottaa, tästä opiskelun ja töiden yhdistelmäelämästä kun haluaisi jo päästä eroon. Kun ei siitä ole edes mitään hyötyä. Sen mitä Kela ei peri takaisin, pyytää Verohallinto joululahjaksi. Hmmm. Vai oliko se niin, että mun laskutaidossa vaan on jotain vikaa..??
No mutta. Lähdenpä tästä iltapalan laittoon. Veikkaan, että olen tiputtanut jo huikean määrän rasvaa tämän ekan päivän aikana, niin että eihän tässä enää ole matka eikä mikään maaliin. Tunnen jo kuinka kevenen ihan tässä istuessanikin. Hah. Ihanaa kesää minulle ja kilpasiskoille. Älkää tarjotko siideriä, meillä on mukavaa muutenkin.
"Siis mitä hittoa, onko tässä puhelimessa kamera? Miten tätä käytetään? Juu ei, tämä oli kyllä ensimmäinen ja viimeinen kuva kännykällä. Kaksi kuvaa siis kerralla. Ostan kameran. Ehkä. Joskus."
Voi että oli siistiä! Voisin kertoa asteikolla yhdestä kymmeneen kuinka innoissani olen alkavasta (alkaneesta; tässä on jo monta tuntia takana) kisavalmistautumisesta ja se luku ois noin kolmekymmentä. Ja juu, tiedän kyllä, että kaikki 22 viikkoa ei ole ihan yhtä kivaa mutta mitäpä sitä etukäteen murehtimaan. Kisamusa on päätetty, se odottaa vaan miksaajaa. Vanhat vammat vaivaa edelleen mutta vaivatkoon. Hypitään sitten vaikka yhdellä jalalla jos se sitä vaatii :) Kunto on suht siisti ja ehkä jopa vähän kehittynyt, who knows. Mikäs tässä ollessa.
Tiedättekö mikä muu on mukavaa? (sen lisäksi että Suomen puolivälierävastustaja on todennäköisesti Norja ja sitä voittoa edes Suomi ei pysty sössimään) Se, että mukava harjoitteluni lempikaupungissani on entisestään varmistanut sen mistä jo aikalailla varma olinkin. Olen vihdoin oikealla alalla. Vaikka sitä on kiinnostunut noin miljoonasta muustakin asiasta, niin kyllä tämä on se juttu, jota haluan tehdä. Olen tänäänkin koko päivän tutkinut erilaisia ravitsemusasioita; ravitsemusaiheisia nettisivustoja, toiminnallisten vatsavaivojen ravitsemushoitoa, ravitsemusohjausmateriaaleja, elintarvikehygieniaa yms. Kukapa sellaisesta ei tykkäisi..? Valmistumista ei oikein enää vaan jaksaisi odottaa, tästä opiskelun ja töiden yhdistelmäelämästä kun haluaisi jo päästä eroon. Kun ei siitä ole edes mitään hyötyä. Sen mitä Kela ei peri takaisin, pyytää Verohallinto joululahjaksi. Hmmm. Vai oliko se niin, että mun laskutaidossa vaan on jotain vikaa..??
No mutta. Lähdenpä tästä iltapalan laittoon. Veikkaan, että olen tiputtanut jo huikean määrän rasvaa tämän ekan päivän aikana, niin että eihän tässä enää ole matka eikä mikään maaliin. Tunnen jo kuinka kevenen ihan tässä istuessanikin. Hah. Ihanaa kesää minulle ja kilpasiskoille. Älkää tarjotko siideriä, meillä on mukavaa muutenkin.
"Siis mitä hittoa, onko tässä puhelimessa kamera? Miten tätä käytetään? Juu ei, tämä oli kyllä ensimmäinen ja viimeinen kuva kännykällä. Kaksi kuvaa siis kerralla. Ostan kameran. Ehkä. Joskus."
Kommentit
Muutatteko mikon kanssa Poriin? mäkin oon täällä harjottelussa :)
Joo hoidetaan tää harjoittelu tästä nyt alta pois ja sitten vuodeksi vielä Kuopioon. Sitten ei tiedä mihin sitä nokka näyttää sen jälkeen, toivottavasti Poriin. Muuttasin koska vaan :)