Siirry pääsisältöön

Ihana Oslo

Lähdimme viime viikolla ystäväni kanssa 30-vuotisreissulle Osloon (miksi juuri Osloon, sitä ei varmaan kukaan tiedä). Minulla ei ollut kaupungista juuri ajatuksia tai odotuksia, mutta yllättäen kaupunki vei sydämeni täysin! Harvassa paikassa sitä on tuntenut oloaan niin kotoisaksi kuin tuolla.

Norjan kieltä on kohtalaisen helppo ymmärtää, mikäli osaa ruotsia. Tietenkään kaikkea ei ymmärrä, mutta sen verran, että ravintolassakin pystyy kommunikoimaan norjaksi niin kauan kun ei tarvitse itse sanoa kuin kyllä, ei tai kiitos. Norjan kielestä puuttuu ruotsille ominainen nuotti, mikä tekee siitä jokseenkin miellyttävämmän kuuloisen ja helpomman seurata. Tosin englannillakin kaupungissa pärjäsi loistavasti, sillä KAIKKI ihmiset puhuivat lähes virheetöntä englantia. Muutenkin kaupunki oli hyvin kansainvälisen oloinen.

Mitä sitten neljä päivää Oslossa teimme? Lähinnä söimme hyvin (eli huonosti), kiersimme nähtävyyksiä ja otimme rennosti. Nukuin hyvin, söin hyvin ja voin hyvin. Tarpeellinen loma.

Tässä vilaus Oslosta, tietenkin lähinnä ruoan kautta ;)

Joe & the Juice

National Museum ja Huuto


Kuninkaanlinnaa tutkailemassa

Kuninkaanlinnan mäki, jossa useampikin porukka
veti mäkivetoja vappuaaton kunniaksi!


Ice Bar

Ice Barin drinkit; valkoviiniä ja variksenmarjalikööriä jäälasista tarjoiltuna

Egonin pasta

Aamupala nro 1.
Scandic Byportenin aamiainen vei jopa bodarin nälän mennessään ;)

Holmenkollenilla



Ulkoilmamuseossa

Kahvitauko

Välipalan aika
Jogurttia tai kreikkalaista jogurttia myslin kera oli kaupoissa
tarjolla useammankin eri valmistajan toimesta

Vigelandin patsaspuistossa

Murto-osa puistosta, joka myös oli täynnä lenkkeilijöitä



Cosmopolitan appelsiinilla

TGI Friday`s

Jäätelöä popcornilla?

Aamiainen nro 2.

Oopperatalo



Scotsman

Ostokset ja tuliaiset
Desingntorgetista uusi frozzy pack totta kai!

Terassikauden korkkaus


Lentokentän cappucino

Korvapuustin makuista rieskaa!
Siis kaikkea ne keksii, tämä oli huippuhyvää!
Oslossa 2/3 ihmisistä kulki Niken lenkkareista. Ja nyt en valehtele ollenkaan. Osa oli yhdistänyt lenkkarit urheilukuteisiin, mutta suurimmalla osalla lenkkarit yhdistyivät niin farkkuihin, mekkoihin kuin kauluspaitoihinkin. Joka puolella myös näkyi lenkkeilijöitä eli kaupunki vaikutti melkoisen urheilulliselta. Huviamme olikin bongata päivän ekat lenkkeilijät, Niken lenkkarit ja Narvesen-kaupat, sillä kaikkia näitä kaupunki oli täynnä!

Ruokailutottumuksethan noina päivinä olivat kaikkea muuta kuin terveelliset, kuten kuvista näkyy. Mutta... Mitä sitten? Kertaakaan en tuntenut huonoa omatuntoa syömisestä. En sadasosasekuntiakaan. Päivässä söimme runsaan aamiaisen, pienen välipalan ja tuhdin illallisen. Jos salaatit jäivätkin vähemmälle, niin mitäpä tuosta? Neljässä päivässä ei kenenkään terveys murene tai kilot kerry. Mutta pää kevenee ja mieli lepää kyllä. Ja se on paljon tärkeämpää se.

Arki reissun jälkeen on tuntunut raskaaaalta. Kevätväsymystä ilmassa. Ja kun jalkaongelmat taitavat estää ensi viikon puolimaratonin, niin lähinnä tekisi mieli käpertyä petiin ja kaivautua sieltä ulos joskus kesäkuussa. Jos silloinkaan.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vauvaperhe matkalla - Teneriffa ja Sunwing Fanabe Beach

  Näin ensimmäisen lapsen kanssa tehdyn ulkomaan matkan jälkeen täytyy todeta, että kyllä tuollainen pieni ihminen muuttaa elämää aika lailla! Ensin jo Fitness Classicissa totesin, että enää ei taida ikinä tulla aikaa, kun pystyisin 110 % keskittymään johonkin asiaan. Osa minusta on aina Tinkan kanssa. Aina. Matkalla taas huomasimme hyvin konkreettisesti sen, miten kaikki tehdään lapsen ehdoilla. Siis ihan kaikki. Ei kuulkaa paljon löhöilty auringossa tällä lomalla. Saati että olisi nautittu drinkkejä rauhassa terassilla. Tai edes vietetty niitä omia hetkiä kuntosalilla. Pääsin treenaamaan tasan kerran, että sillä lailla!  Todistusaineistoa treenistä! Hotellin sali oli todella hyvin varusteltu eikä ruuhkaa ollut. Menomatka Teneriffalle sujui hyvin. Tinka leikki sylissäni ja seurusteli kanssamatkustajien kanssa. Unta haettiin jonkin aikaa, mutta sitten hän nukahti syliini ja otti melkein parin tunnin unet. Kaiken kaikkiaan matka sujui ongelmitta. Kuljetin Tinkaa lent...

Fitness-kuplasta, päivää.

P rovosoidun helposti, joten ei liene yllättävää, että A-studion maanantainen juttu fitneksestä sai minut melko lailla tuohtuneeksi. Parin päivän jäähdyttelyn jälkeen ymmärrän jo, miksi juttu on tehty ja että on hyvä asia, että se on tehty. Ymmärrän, että näitä tapauksia löytyy (liian) paljon ja että negatiivistakin asioista on hyvä puhua etukäteen. Se mitä EN tajua on tämä; miksi aina kun fitness on lehdessä/tv:ssä/saa huomiota netissä, on kyse jostain seuraavista: 1) Sohvaperunasta fitnessprinsessaksi –tarina. Jep, on hienoa, että aiemmin lähinnä biletystä tai pikaruokaa harrastanut ihminen muuttuu liikunnalliseksi ja alkaa huolehtia itsestään ja terveydestään. On hienoa, että suunta muuttuu ja on hienoa, että hän esimerkillään kannustaa myös muita tähän. On myös hienoa, että on olemassa laji, johon voi siirtyä vasta aikuisiälläkin. Mutta. Missä vaiheessa näistä ihmisistä tuli tämän lajin must-juttu? Missä vaiheessa ennen-jälkeen-kuvista tuli pakollinen osa kilpailijaa? M...

Herkkulakko (ja syntyjen syvien lakko)

Satuin yhtenä päivänä toteamaan ääneen, että minun pitäisi vähentää tätä liialliseksi yltynyttä sokerin syömistäni. Puolisohan siitä sitten innostui kehittelemään kolmen viikon herkkulakkoa meille. En tiedä miten sokerin vähentämisestä päästiin karkki-, keksi-, sipsi- ja pikaruokalakkoon, mutta jotenkin siinä vain niin kävi. Marianne Mocha, nam! En ole lakkojen ystävä vaan enemmänkin sallivuuden ja kohtuuden. Viime aikoina vain olen kadottanut kohtuuden ja sokerista on tullut merkittävä osa päivääni. Syön päivittäin kahvin kanssa vohveleita ja useamman kerran viikossa karkkia. Rakastan myös kahvia ja pullaa. En tunne käsitteitä liian makea tai liikaa karkkia. Puoliso nauraa, kun kerron että jälkiruoille on olemassa ihan oma vatsa, johon mahtuu aina, vaikka muuten olisi jo täynnä. Ja kyllä, tiedän tasan tarkkaan, ettei sokerissa ole mitään hyvää. Paitsi että joskus se tekee mielelle ihan hyvää. Viime aikoina olen huolestunut erityisesti hammasterveydestäni ja todennut, että asia...