PetraBettina

Olimme eilen puolisoni kanssa kuuntelemassa lastenpsykiatri Jari Sinkkosta, joka piti Porissa luennon Vanhemmuuden antoisa pesti. Olen lukenut paljon Jari Sinkkosen haastatteluja, sillä silloin kun sain esikoiseni ja olin epävarma uusi äiti, sain häneltä vahvistusta ajatuksiini. Hänen lauseensa lapsen paijaamisesta, niin että luut näkyvät, on jäänyt elämään minun ja puolisoni puheissa. Sinkkonen kertoi, että vanhemmuudessa riittää se, että on kyllin hyvä tai riittävän hyvä vanhempi. Täydellisyyttä ei ole olemassa eikä kukaan syyllistä vanhempia tai aseta ulkopuolisia paineita. (Teemme sen varmasti ihan itse...) Jäin pohtimaan tuota termiä "riittävän hyvä", sillä sitä sopisi varmasti laajentaa muillekin elämän osa-alueille. Olla riittävän hyvä työntekijä . Tehdä työnsä hyvin ja huolellisesti, mutta huomioida, että jokainen tarvitsee myös taukoa työstä. Minun ei tarvitse olla saatavilla 24/7. Minun ei tarvitse vastaanottaa joka ikistä työtarjousta vain siksi, ettei ty...

Olen  käyttänyt elämässäni hirveästi energiaa siihen, että olen toivonut olevani toisenlainen. Olen halunnut olla sosiaalisempi, avoimempi, puheliaampi. Olen toivonut, että elämä olisi minulle helpompaa. Olen pohtinut mikä minussa on vikana. Miksi en saa välillä suutani auki? Miksi pienet asiat ovat minulle suuria? Miksi aikuinen ihminen jännittää niin paljon? Jossain vaiheessa törmäsin artikkeliin introverteista ja tajusin, että artikkelin introvertti olen minä. Se oli suunnaton helpotus. Minussa ei ole mitään vikaa ja meitä on muitakin. Se miksi koen elämässäni niin paljon haastavia asioita, johtuu siitä, että elän ekstroverttien maailmassa. Mutta se, että elää ekstroverttien maailmassa ei tarkoita, että itseään pitäisi yrittää muuttaa ekstrovertiksi (se ei onnistu, olen koko ikäni yrittänyt). Seuraava teksti on introvertit.net-sivustolta. Sen lisäksi, että ekstrovertit ovat enemmistönä maailmassa, on heille ulkoinen maailma tärkeämpi kuin introverte...

Eräänä iltana nukkumaan mennessä päässäni pyöri ajatus, joka sanoi, että "Olen niin väsynyt. Niin väsynyt." Yritin sulkea silmät oikein tiukasti, jotta uni tulisi mahdollisimman pian, jotta saisin sitä unta mahdollisimman paljon enkä olisi enää niin väsynyt. Samalla yritin työntää jonnekin ajatukset siitä, etten ollut jaksanut hoitaa aamun asioita valmiiksi, joten aamu tulisi olemaan yhtä kaaosta kaikkien etsiessä kilpaa jotakin päälle laitettavaa. Uni tuli ja uni meni. Kuopus heräsi yöllä itkemään ja annoin hänen etsiä maitobaarin, koska niin sain itse jatkaa unia. Hetken kuluttua huomasin, että tyypin vaippa oli falskannut ja nousin hakemaan uutta vaippaa ja yökkäriä. Rukoilin, että hän jatkaisi unta mahdollisimman pian eikä suuttuisi toimeenpiteestä. Isosiskonsa kaipasi kainaloa ja kaivautui kiinni antaen muutaman ihanan silityksen äidille. Yritin jotenkin ahtautua heidän väliinsä ja olla mahdollisimman lähellä kumpaakin, jotta heidän unensa jatkuisivat hyvin. Aamulla her...

Hei kaikki! Mitä teille kuuluu? Tänne kuuluu kiireistä, kiireistä ja kiireistä. Luulin, että ruuhkavuodet ovat silloin, kun lapset ovat hieman isompia ja harrastavat kovasti ja joka paikkaan pitäisi ehtiä, mutta ei, kyllä ne ovat jo alkaneet. Lapset aloittivat päiväkodin elokuussa ja siitä alkoikin tämä hullunmyllyarki, jossa kaikki on kovasti heikun keikun ja ainakin vinksin vonksin. Teen itse tällä hetkellä kokopäiväisesti tutkimustyötä, jonka lisäksi pidän vastaanottoa 1-2 arki-iltana ja toisinaan lauantaisin ja lisäksi ohjaan BodyAttackia kerran viikossa. Fitnessvalmennus on siis hieman jäänyt vähemmälle, kun vuorokauden tunnit eivät meinaa riittää edes perusarkiasioihin. Lapset ovat päiväkodin jäljiltä iltaisin aivan poikki ja kiukuttelevat puolet ajasta. Silti iltaisin ei välttämättä tule uni, jos päiväkodissa on nukuttu päiväunet. Niinpä illat kuluvat siihen, että ensin yrität hetken leikkiä kiukkuisen lapsen kanssa ja sitten yrität saada sitä kiukkuista lasta nukkumaan....